Lue keskustelun säännöt.
Mitä järkeä kertoa työhaastattelussa harrastuksia, jotka ei liity haettavaan työhön mitenkään?
23.09.2018 |
Tietysti, jos vaikka aikoo eräoppaaksi, on ihan osuvaa että hakija on ulkoilmaihminen. (paitsi onko tuokin vähän teennäistä??)
Sitten taas jos haetaan osa-aikaista siivoustyötä, ei haastattelijaa kiinnosta yhtään hakijan jooga- ja sarjakuvaharrastus. Miksi niitä harrastuksia kuitenkin kehotetaan kertomaan? Ja miten taiteillaan epärelevantin ja liiallisen teennäisyyden välillä? Että ei sitten kuitenkaan sanota että "siivoan kotiani" :)
Kommentit (74)
Vierailija kirjoitti:
Aktiivinen vapaa-aika antaa mielikuvan myös aktiivisesta ja jaksavasta työntekijästä.
Joo... Tätä mä just inhoon nykyajassa. Itse olen töissä ahkera ja pidetty, saan säännöllisesti hyvää palautetta, mutta vapaa-ajalla lähinnä luen tai katson netflixiä. Onneksi mua ei jätetty palkkaamatta harrastuksien tai niiden puutteen takia...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää on vähän vittumaista kun harrastukset on viherkasvit ja sarjojen katselu. Kyllä mulla on vapaa-ajallani mielekästä tekemistä, muttei oikeastaan mitään sellaista, mitä voisi pokkana sanoa harrastamiseksi. Liikuntaa saan pitkillä kävelyillä, mutta ei kai nekään harrastuksesta käy, kun ei ole aikataulutettua ja kilpailullista pingottamista. Ihan syystäkin haluan pitää vapaa-aikani vapaana, että voin tehdä niitä oikeesti itselleni mielekkäitä juttuja, mitä ne sitten milloinkin on.
teör is samting vrong vit ä gai huu hääs nou hobiis
Vierailija kirjoitti:
Tää on vähän vittumaista kun harrastukset on viherkasvit ja sarjojen katselu. Kyllä mulla on vapaa-ajallani mielekästä tekemistä, muttei oikeastaan mitään sellaista, mitä voisi pokkana sanoa harrastamiseksi. Liikuntaa saan pitkillä kävelyillä, mutta ei kai nekään harrastuksesta käy, kun ei ole aikataulutettua ja kilpailullista pingottamista. Ihan syystäkin haluan pitää vapaa-aikani vapaana, että voin tehdä niitä oikeesti itselleni mielekkäitä juttuja, mitä ne sitten milloinkin on.
Älä nyt suotta olkiukkoile ja uhriudu. Nuo ovat ihan hyviä harrastuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on vähän vittumaista kun harrastukset on viherkasvit ja sarjojen katselu. Kyllä mulla on vapaa-ajallani mielekästä tekemistä, muttei oikeastaan mitään sellaista, mitä voisi pokkana sanoa harrastamiseksi. Liikuntaa saan pitkillä kävelyillä, mutta ei kai nekään harrastuksesta käy, kun ei ole aikataulutettua ja kilpailullista pingottamista. Ihan syystäkin haluan pitää vapaa-aikani vapaana, että voin tehdä niitä oikeesti itselleni mielekkäitä juttuja, mitä ne sitten milloinkin on.
Älä nyt suotta olkiukkoile ja uhriudu. Nuo ovat ihan hyviä harrastuksia.[/quote
Olen itse oikein tyytyväinen ”harrastuksiini”, mutten usko olevani niiden takia työnhaussa samalla viivalla tavoitteellisesti harrastavien kanssa. Sehän tässä ahdistaa, mutten halua myllätä koko vapaa-aikaani vain saadakseni helpommin töitä. Olen siis opiskelija, kesätöitä on löytynyt huonosti eikä osa-aikatyötä lukuvuoden ajaksi ollenkaan. Kokonaan työmarkkinoille siirtyminen parin vuoden päästä pelottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo samaa mieltä että typeriä haastattelu kysymyksiä joissain firmoissa esim.mitä odotat tulevaisuudelta?
Joo, minä myös inhoan vapaa-ajasta utelua. Harrastan lähinnä kotoilua ja kävelyä metsässä eli pisteet laskevat jo siinä. Ärsyttää, että vapaa-ajallakin pitäisi suorittaa ja olla kauhean tehokas ja kehittää itseään ja pyrkiä parempiin suorituksiin. Rentoudun parhaiten ihan sillä, että saa vain olla. Metsässä samoilu on ihan turhaa nykymaailmassa. Siellä pitäisi tarttua mukaan vähintään 2 koria sieniä ja 2 korillista askartelumateriaalia, että on tehokas ja antaa itsestään kuvan aktiivisena ihmisenä. Muuten se on ihan turhaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ihmiset eivät ikinä tyydy siihen, mitä heillä on?
Pitääkö sitten olla hiljaa, kun haastattelija kysyy harrastuksista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nekin kertovat paljon ihmisestä itsestään, esim aktiivisuudesta, onko ryhmä vai yksilö ihminen ja siitä pitääkö huolta omasta terveydestä ja h6vinvoinnistaan.
Vilkaisin äsken omaa cv:täni. En ole hetkeen tehnyt sillä mitään, sillä mulla on ihan hyvä osa-aikatyö opintojen ohella. Siellä näemmä lukee, että harrastan piirtämistä ja olen joskus myös ottanut tilauksia ulkomailta asti, sekä harrastan tavoitteellista luovaa kirjoittamista ja teen kävelylenkkejä. Näillä pääsin asiakaspalvelutyöhön. En tiedä, mitä nuo sitten musta haastattelun lisäksi ihmisenä kertovat. Ehkä sitä, että olen luova, sinnikäs ja tavoitteellinen, mutta toisaalta joustava, koska harrastuksiani ei ole sidottu mihinkään kellonlyömiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvässä lykyssä haastattelija itsekin harrastaa samaa asiaa ja löydätte yhdistävän puheenaiheen, joka tuo pointsit kotiin. Urheilu ja kirjallisuus antavat kuvan työntekijästä, joka huolehtii terveydestään ja sivistää itseään. Figuurit ja muut nörtteily voidaan pukea toiseen muotoon: harrastan keräilyä ja popkulttuuria. Nörtteily antaa kuvan digiajan ihmisestä.
Jos ei ilmoita mitään harrastuksia niin kyllähän sitä tulee mielen onko hakija laiska ja haluaako tämä lainkaan kehittyä ihmisenä, onko mitään mielenkiinnon kohteita.
Minulla ei ole harrastuksia, ei ole koskaan ollut. Ei ollut lapsenakaan. Olisin kyllä halunnut, mutta aina sama vastaus "ei ole varaa". En oikeasti osaa edes harraastaa. En ole koskaan oppinut, enkä tiedä voinko enää oppia vai joko se juna meni. Aina kun minulta on kysytty "mitä harrastat" purskahdan itkuun. Siksi en tykkää, että tästä edes kysytään työhaastattelussa.
Vierailija kirjoitti:
Nekin kertovat paljon ihmisestä itsestään, esim aktiivisuudesta, onko ryhmä vai yksilö ihminen ja siitä pitääkö huolta omasta terveydestä ja h6vinvoinnistaan.
Tuokin vielä. Itse teen aika sosiaalista työtä meluisassa ympäristössä ja todellakin kaipaan työpäivän jälkeen omaa rauhaa ja hiljaisuutta. Silti käsitöiden tekemistä, lukemista ja metsälenkkejä paheksutaan epäsosiaalisten ihmisten hullutuksina. En vaan jaksa lähteä työpäivän jälkeen hälinään ja meluun harrastamaan ryhmäliikuntaa ja muuta, joka osoittaisi minun olevan ryhmäihminen ja aktiivisesti kiinnostunut ihmisistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se, mitä harrastaa, vaan se, miten sen kertoo.
Tietokoneella pelaaminen = pidän yllä kielitaitoa ja osaan ratkaista ongelmia nopeasti
Lenkkeily = Pidän kunnostani huolta ja raitis ilma saa jaksamaan paremmin töissäkin
Lukeminen = Löydän teksteistä nopeasti virheet ja pystyn tuottamaan omaa nopeasti
Vierailija kirjoitti:
Ei se, mitä kysytään vaan miten vastataan.
No nimenomaan. Vastaus EI voi olla ihan mitä tahansa. Tärkeää on kyllä ennen kaikkea se, että saa sanottua jotain, mutta ei se voi olla ihan mitä tahansa sukan kutomista.
Vierailija kirjoitti:
EI voi olla ihan mitä tahansa. Tärkeää on kyllä ennen kaikkea se, että saa sanottua jotain, mutta ei se voi olla ihan mitä tahansa sukan kutomista.
Mitä vikaa on harrastaa kutomista?
En ymmärrä mikä pakkomielle työnantajilla on kysellä ihmisten harrastuksia. Että jotain pitäisi pakkoharrastaa. Haastattelussa ole ladellut teini-iän harrastuksia, noista ei jää kiinni jos ta kysyy jotain lisäkysymyksiä. Kai työnantaja jotenkin haluaa 'tutustua' kandidaatiin?
Se kertoo sen että jos ei harrasta mitään niin on huono työntekijä.
Sanoin viime haastattelussa harrastuksia kyseltäessä "en harrasta mitään. Sen sijaan metsästys/kalastus ja rinkkavaeltaminen pohjoisessa on elämäntapa, jonka työn tuoma taloudellinen pelivara mahdollistaa. Nuo asiat menevät aina työn edelle, jos tiukka paikka tulee".
Sain paikan. Siksi että tuleva pomo piti rehellisyydestäni ja siitä, että joku kehtaa näinä yltiösäikkymetroseksuaaliaikoina olla perinteinen äijä noin avoimesti.
Luulevat saavansa pätevän psykoanalyysin hakijasta tuollaisten sivuseikkojen perusteella.