Olen kyllästynyt säästämään.
Soinähän se otsikossa tulikin. En jaksa venyttää penniä koko ajan ja joka paikassa. En kie iloa siitä että raahaisin eväitä kaupunkiretkellä/lomalla, en halua ravintolassa ostaa porukassa vain halvinta pääruokaa, en jaksaa kiertää kirppareita ja ostaa vasta viimeisessä hädässä. En jaksa leipoa leipää itse enkä syödä juuressosekeittoa tofurouheella viikkotolkulla.
Miten jotkut jaksaa pihistellä koko elämänsä vaikka olisi ok tulotkin?
Kommentit (82)
Vierailija kirjoitti:
On sekä asunto- että mökkilainaa ja kauhukuvat työttämyydestä (yli 45-v ei Suomessa työllisty) ja eläkeikään tarvittavista säästöistä ja pahan päivä varasta. Koen että olisi pakko säästää. ap
Eli ihan turhaa valitusta. Palkkatasosi ei siis oikeasti riitä hankitun omaisuuden (koti, mökki) rahoittamiseen. Sulla on mökki jossa voit lomailla joten en ymmärrä lainkaan tuota kitinääsi siitä ettei voi lomailla.Olet ihan itse hankkiutunut tuohon tilanteeseen. Mökkiä ei tarvitse omistaa, sen voi vuokrata. Tai sitten voit vuokrata omaa mökkiäsi muille ja saada tuloja. Jos haluat syödä rafloissa, myy mökki.
Mitä ihmettä sä valitat???
Aloittajan kannattaa avata toinen tili ja laittaa sinne heti tilipäivänä automaattisesti menemään tietty summa. Säästöön jää rahaa ja loput voi käyttää huoletta. Onhan se rasskasta miettiä jokaista ostosta erikseen, kun rahasta ei sinällään ole puutetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse pienituloisena olen vetänyt kuukausimenot minimiin. Asumiseen, ruokaan ja muuhun elämiseen menee kuussa 280e. Loppu 1400e laitan arvopapereihin. En omista autoa ja kävelen joka paikkaan. Valintojen maailma, vaatii selkärankaa säästää ja elää edullisesti kun on pienet tulot.
Mitä ajattelit tehdä niillä arvopapereilla?
Oletko sä koskaan kuullut osingoista? Ne ovat sellaista kivaa passiivista tuloa jota tulee kerran vuodessa, puolivuosittain, kerran kvartaalissa tai kerran kuukaudessa riippuen siitä miten on rahansa sijoittanut.
Sitten kun ne sijoittaa uudelleen niin saa lisää osinkoja. Ja kun osinkoja alkaa tulla tarpeeksi, voi vaikka vaihtaa kokoaikaisesta työstä osa-aikaiseen talouden pahemmin kärsimättä tai pitää vaikka sapattivuoden.
ohis
En saa läpi sanoja - s ä ä s t ä ä - ja - p i h i - . Että kiitosta vain.
Minua ainakin ihmetyttää nämä säästäväiset ihmiset, jotka kaikesta pihistävät ja laittavat *arvopapereihin*.
Koko ajan potti kasvaa ja sitä ihastellaan, se on elämän tavoite.
Mutta koska raja tulee täyteen? Koska alatte käyttää niitä rahoja?
Koska huomaatte, että voisitte hiukan nauttia ja irrottaa sitä kerättyä rahaa?
Vai onko se koko elämänajan pituinen homma vain kasvattaa ja kasvattaa rahamäärää?
Onko se teidän koko elämän nautinto ja ajatusmaailma?
Että raha ja varallisuus aina vaan lisääntyy?
Miten on ihmissuhteet, raaskitteko koskaan laittaa rahaa esimerkiksi tapaamalla ystäviä ja hyvään ruokaan?
Milloin tulee se aika, että hellittätte kukkaronnaruja, vaikka jonkun toisen ihmisen elämää helpottaaksenne?
Jos itse ette halua tai tarvitse rahojanne
Vai onko aivan vieras ja mahdoton ajatus, että autatte tai tuotatte iloa ihmiseelle, jolla on vaikeuksia ja rahasta tiukkaa?
Nykyinen tulotaso riittää lainojen hoitoon mutta jos loppuiän työttömyys iskee; ei riitä. Ja tunnetusti kesämökkien arvo on jo romahtanut; ei niitä ihan helpolla/nopeasti myydä.
Elämänon valintoja, sen tiedostan hyvin. Arjessa, tällä hetkellä ei ole pakko kituuttaa mutta pahan päivän varalta pitää. ap
Säästän vain lyhyellä tähtäimellä. Nyt alan säästää joulua varten. Sitten kesää varten. Lasten synttäreille. Nyt säästän talvitakkia varten. Sen ostan kevättalvella alesta. Yritän sinnitellä velkaantumatta. Ruuasta pihistellyt viikolla, mutta viikonloppuna vähän herkutellaan. Jos tulee iso, yllättävä kulu, joudun käyttämään visa-luottoa. Se vähän huolestuttaa. Rahat on mitoitettu aika tarkkaan, ettei siitä juuri jää säästöön.
Sovelsin omaan säästämiseeni prosenttimallia, jonka löysin yhdestä lehdestä.
Laskin pakolliset kuukausimenot, jotka vähensin nettopalkasta. Jäljelle jäävät rahat jaan neljään osaan prosenttiperiaatteella. Prosenttiluvut määritin itselleni sopivaksi seuraavasti: 40 % säästöön, 10% matkarahastoon, 10% huvituksiin, 20% pakolliset hankinnat (silmälasit, talvirenkaat tms.) Nämä prosenttirahat lähtevät omille tileilleen (huvitukset on kukkarotilillä, josta rahaa voi siirtää maksutta käyttötilille. Johtuen siitä, että huvitusraha on liikkuvaisia sorttia).
Loput 20% jätän käyttötilille esim. kampaamokäyntejä tms. menoja varten. Jos tätä rahaa jää kuun lopussa yli, niin siirrän rahan tuolle hupitilille.
Prossalukuja voi muokata itselle sopivaksi. Näin rahaa säästyy, mutta myös ilottelulle jää sijaa.
Vierailija kirjoitti:
Minua ainakin ihmetyttää nämä säästäväiset ihmiset, jotka kaikesta pihistävät ja laittavat *arvopapereihin*.
Koko ajan potti kasvaa ja sitä ihastellaan, se on elämän tavoite.
Mutta koska raja tulee täyteen? Koska alatte käyttää niitä rahoja?
Koska huomaatte, että voisitte hiukan nauttia ja irrottaa sitä kerättyä rahaa?
Vai onko se koko elämänajan pituinen homma vain kasvattaa ja kasvattaa rahamäärää?
Onko se teidän koko elämän nautinto ja ajatusmaailma?
Että raha ja varallisuus aina vaan lisääntyy?Miten on ihmissuhteet, raaskitteko koskaan laittaa rahaa esimerkiksi tapaamalla ystäviä ja hyvään ruokaan?
Milloin tulee se aika, että hellittätte kukkaronnaruja, vaikka jonkun toisen ihmisen elämää helpottaaksenne?
Jos itse ette halua tai tarvitse rahojanne
Vai onko aivan vieras ja mahdoton ajatus, että autatte tai tuotatte iloa ihmiseelle, jolla on vaikeuksia ja rahasta tiukkaa?
Jokainen ikääntyy. Itse säästän siihen, että saan hankittua uudehkon kerrostalohuoneiston palvelujen äärestä. Säästän myös siihen, että saan tarvittaessa hoiva- ja siivouspalveluja, pelkästään eläketuloilla en niitä pysty hankkimaan. Itse avustan opiskelevia lapsia, muille ei ole varaa rahaa kylvää. Raha tuo turvaa.
Itse olen reilu parikymppinen äiti ja opiskelija. Töitä olen tehnyt katkonaisesti ja vamha ala ei työllistänyt, nyt toinen amk tutkinto tuloullaan ja töihin revitään jo ekan kouluvuoden jälkeen. Silti säästän koko ajan lähes kaiken minkä pystyn, koska loppujen lopuksi ei ole mitään takeita tulevaisuuden töistä ja haluan varmistaa pienelle lapselleni turvallisen ja taloudellisesti turvatun tulevaisuuden. Vaikka tulomme pian nousevatkin molempien vanhempien valmistuessa, en usko että kulutustottumuksemme paljon muuttuvat. Voi olla että käymme kerran kesässä lintsillä ja jopa ostetaan rannekkeet, kun lapsi on tarpeeksi vanha useampiin laitteisiin. En koe jääväni mistään paitsi ja olen tyytyväinen elämääni näin. Tällä hetkellä perheen yhteenlasketut tulot noin 1600 euroa lisineen ja koko ajan jää rahaa säästöön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei jollain eväillä säästetä kuin hiluja. Or haluaa säästää merkittävät summat, on avainasemassa asuminen, autoilu(n lopettaminen) ja lapset(tomuus). Asumisratkaisulla voi säästää kuussa luokkaa 500 - tonnin, autosta luopumalla saman verran, ja lasten tekemättä jättäminen vielä yhden mokoman päälle. Kun kaikki nämä kasaa yhteen, säästyy jo yhdessä kuussa jopa tuhansia euroja - siinä ei paljoa viisi euroa halvempi ravintola-annos paina.
Esim me lapseton pariskunta muutetaan kuun alusta ihan juna-aseman viereen. Vuokra on noin tonni puoliksi. Asumiseen, autoiluun ja lapsiin menee siis yhteensä tonni kuussa (miehen työnantaja maksaa hänen junaliput, mulla ne tekee noin satasen kuussa - saman verran kuin auton parkkipaikka maksaisi).
Isompi asunto +500e, auto pääomakuluineen ja juoksevine kuluineen ainakin 700e, ja lapsi vähintään 700e (täällä kalliimmat hoitomaksut, ei asuta suomessa) maksaisivat yhteensä vähintään sen 2000e. Per kuukausi!!! Kumpikin meistä säästää siis ainakin tonnin kuussa vain muutamalla päätöksellä. Eikä säästämistä tarvitse miettiä päivittäin jokaisen pienen päätöksen yhteydessä.
Tavoitteena: 50v eläkkeelle (turha sanoa että elämä menee säästäessä, parhaillaan olen tämän vuoden noin kymmenennella viikonloppureissulla yhdessä Euroopan pääkaupungissa. Ei muutaman satasen matkustelu paina missään kun isot linjat on kunnossa)
Nää on aika huvittavia pienituloisen silmin. Mulla jää asumistuen jälkeen vuokraa maksettavaksi 240 euroa. Jos autoon menisi 500 olisin vararikossa 😅
Pelkkä parkkipaikka 100e, vero täällä noin 60e, vakuutukset pari sataa, siihen vielä huollot, bensat ja pääomakulu päälle niin 500e on hyvin varovainen arvio.
Ja luonnollisesti köyhä ei varmaan tonneja voikaan säästää - jos elää yhteiskunnan tuilla, on ihan eri asia kuin työssäkäyvän pariskunnan tilanne. Aloittaja kuitenkin oli töissäkäyvä ihminen myös, joten mahdollisuus isompiin säästöihinkin lie olemassa kun joutuu itse maksamaan esim asumisensa.
Järkyttäviä hintoja silti. Tiesitkö että asumistukea voi saada vaikka on töissä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noh, opettajat saavat lomansa vähän edullisemmin kuin muut, Holiday Clubin ansiosta
https://www.oaj.fi/cs/oaj/virkistys ja lomapalvelut_p
Virkistys- ja lomapalvelut
OAJ:n jäsenillä on käytössään upeat virkistys- ja lomapalvelut mm. Holiday Clubin lomakohteissa ympäri Suomea sekä OAJ:n omassa lomakohteessa Valkealassa. Lisäksi OAJ:n yhteistyökumppanit tarjoavat loma- ja majoituspalveluja edulliseen jäsenhintaan.Holiday Club
OAJ omistaa noin 700 lomaviikkoa Holiday Clubin korkeatasoisissa lomakohteissa Suomessa ja Ruotsin Åressa. Yhä suurempi osa lomaviikoista on nyt koulujen, päiväkotien ja oppilaitosten yleisinä loma-aikoina. Joukossa on sekä kaupunkilomia Tampereen kylpylässä että hiihto- ja ulkoilulomia useassa eri paikassa. Holiday Clubin viikkovuokrat ovat alle puolet markkinahinnoista.
OAJ kustantaa jäsenilleen lomamatka vakuutuksen:
https://www.oaj.fi/cs/oaj/Vakuutusedut
Vakuutus turvaa jäsenen vapaa-ajan matkoilla ja tapaturmatilanteissa:
* matkustajavakuutus
* matkatavara- ja matkavastuuvakuutus
* tapaturmavakuutus, katso yksityiskohdat tästäMatkavakuutustodistus tarvittaessa matkalle mukaan
OAJ:n jäsenkorttisi toimii myös matkavakuutuskorttina. Jos et ole vielä saanut OAJ:n jäsenkorttia tai se on hukkunut, voit tulostaa matkavakuutustodistuksen matkalle Jäsensivujen Vakuutusedut-sivulta (vaatii kirjautumisen).
Matkustajavakuutukseen sisältyy nyt myös turvaa kriisitilanteiden varalle. Jos matkakohde joutuu terrori-iskun kohteeksi tai luonnonkatastrofin koettelemaksi ja vakuutettu haluaa palata matkaltaan ennenaikaisesti kotiin, Turva korvaa paluumatkan kustannukset.
Surkeata, timpurina lomailen ilmaiseksi.
Ilmaiseksi voi lomailla myös pysyttelemällä vaan kotona.
Köyhien touhua.
Ei vaan fiksujen ja järkevien touhua.
Tylsien sellaisten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse pienituloisena olen vetänyt kuukausimenot minimiin. Asumiseen, ruokaan ja muuhun elämiseen menee kuussa 280e. Loppu 1400e laitan arvopapereihin. En omista autoa ja kävelen joka paikkaan. Valintojen maailma, vaatii selkärankaa säästää ja elää edullisesti kun on pienet tulot.
Mitä ajattelit tehdä niillä arvopapereilla?
Oletko sä koskaan kuullut osingoista? Ne ovat sellaista kivaa passiivista tuloa jota tulee kerran vuodessa, puolivuosittain, kerran kvartaalissa tai kerran kuukaudessa riippuen siitä miten on rahansa sijoittanut.
Sitten kun ne sijoittaa uudelleen niin saa lisää osinkoja. Ja kun osinkoja alkaa tulla tarpeeksi, voi vaikka vaihtaa kokoaikaisesta työstä osa-aikaiseen talouden pahemmin kärsimättä tai pitää vaikka sapattivuoden.
ohis
Onneksi on soviteltu päiväraha. Voi tehdä osa-aikatyötä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse pienituloisena olen vetänyt kuukausimenot minimiin. Asumiseen, ruokaan ja muuhun elämiseen menee kuussa 280e. Loppu 1400e laitan arvopapereihin. En omista autoa ja kävelen joka paikkaan. Valintojen maailma, vaatii selkärankaa säästää ja elää edullisesti kun on pienet tulot.
Mitä ajattelit tehdä niillä arvopapereilla?
Oletko sä koskaan kuullut osingoista? Ne ovat sellaista kivaa passiivista tuloa jota tulee kerran vuodessa, puolivuosittain, kerran kvartaalissa tai kerran kuukaudessa riippuen siitä miten on rahansa sijoittanut.
Sitten kun ne sijoittaa uudelleen niin saa lisää osinkoja. Ja kun osinkoja alkaa tulla tarpeeksi, voi vaikka vaihtaa kokoaikaisesta työstä osa-aikaiseen talouden pahemmin kärsimättä tai pitää vaikka sapattivuoden.
ohis
Olen kuullut. Pidän jatkuvaa sapattivuotta osingoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse pienituloisena olen vetänyt kuukausimenot minimiin. Asumiseen, ruokaan ja muuhun elämiseen menee kuussa 280e. Loppu 1400e laitan arvopapereihin. En omista autoa ja kävelen joka paikkaan. Valintojen maailma, vaatii selkärankaa säästää ja elää edullisesti kun on pienet tulot.
Mitä ajattelit tehdä niillä arvopapereilla?
Oletko sä koskaan kuullut osingoista? Ne ovat sellaista kivaa passiivista tuloa jota tulee kerran vuodessa, puolivuosittain, kerran kvartaalissa tai kerran kuukaudessa riippuen siitä miten on rahansa sijoittanut.
Sitten kun ne sijoittaa uudelleen niin saa lisää osinkoja. Ja kun osinkoja alkaa tulla tarpeeksi, voi vaikka vaihtaa kokoaikaisesta työstä osa-aikaiseen talouden pahemmin kärsimättä tai pitää vaikka sapattivuoden.
ohis
Onneksi on soviteltu päiväraha. Voi tehdä osa-aikatyötä.
Onneksi on lisäpäivät, ei tarvitse tehdä ollenkaan töitä.
Vierailija kirjoitti:
Minua ainakin ihmetyttää nämä säästäväiset ihmiset, jotka kaikesta pihistävät ja laittavat *arvopapereihin*.
Koko ajan potti kasvaa ja sitä ihastellaan, se on elämän tavoite.
Mutta koska raja tulee täyteen? Koska alatte käyttää niitä rahoja?
Koska huomaatte, että voisitte hiukan nauttia ja irrottaa sitä kerättyä rahaa?
Vai onko se koko elämänajan pituinen homma vain kasvattaa ja kasvattaa rahamäärää?
Onko se teidän koko elämän nautinto ja ajatusmaailma?
Että raha ja varallisuus aina vaan lisääntyy?Miten on ihmissuhteet, raaskitteko koskaan laittaa rahaa esimerkiksi tapaamalla ystäviä ja hyvään ruokaan?
Milloin tulee se aika, että hellittätte kukkaronnaruja, vaikka jonkun toisen ihmisen elämää helpottaaksenne?
Jos itse ette halua tai tarvitse rahojanne
Vai onko aivan vieras ja mahdoton ajatus, että autatte tai tuotatte iloa ihmiseelle, jolla on vaikeuksia ja rahasta tiukkaa?
Mikä siinä on että sun kaltaisten mielestä se nauttiminen edellyttää aina hillitöntä tuhlaamista?
Voisitko sä ymmärtää että on ihmisiä joilla ei ole tarvetta ostaa kaikkea näkemäänsä tai olla markkinoinnin orjia? En minä saa mitään mielihyvää jostain tonnin omenaluurista ja miksi kuvittelet että ystävien tapaamiseen menee paljon rahaa? Onko sulle ainoa tapa tavata ystäviä ravintolareissu (jossa välttämättä ei edes saa niin hyvää ruokaa kun oletti) ja monen sadan euron lasku siitä? Missä on sun mielikuvitus? Miksi tuohon pitäisi laittaa rahaa? Ihan yhtä hyvin sen kaverin kanssa voi käydä kävelyllä tai kutsua sen kahville kotiin. Se että tekemisen pitää aina olla maksullista on täyttä harhaa.
Mä nautin tavallisesta arjesta. Mulla ei ole halua kuluttaa asioihin jotka eivät tuo lisäarvoa mun elämääni eikä tarvetta haalia tavaraa yli oman tarpeeni. Ei tämä ole mikään of -off -juttu miten sinä tämän ajattelet. Minä arvotan eri asiat tärkeämmiksi kuin sinä. Mun ei tarvitse laittaa kaikkea sileäksi elämyksiin, minä voin sen sijaan tienata sillä että sinä mainosten uhrina laitat kaiken menemään. En pukeudu säkkiin enkä sammuttele valoja jotta säästäisin. Sä et ymmärrä eroa sairaaalloisen pihiyden ja normaalin säästäväisyyden välillä. Normaali säästäväinen varautuu taloudellisiin shokkeihin, pihi käyttää wc-paperitkin uudelleen ja terrorisoi säästämispakkomielteellään koko perhettään.
Miksi minun pitäisi helpottaa jonkun toisen ihmisen elämää - eihän se opi mitään ellei itse joudu miettimään asioita ja oppimaan taloudenhallintaa? Valtaosa kurjuudesta kun johtuu omista huonoista valinnoista eikä niitä pidä palkita taloudellisilla kannustimilla vaan ihmisen pitäisi itse miettiä miten hän voi omaa asemaansa parantaa.Ja tämän olen kantapään kautta havainnut koska aiemmin mulla oli tapana auttaa näitä talousavuttomia kamuja ja siitä ei mitään hyvää oppimiskokemusta niille seurannut.Siksi en auta niitä jotka valittavat rahanpuutetta laitettuaan rahansa vääriin juttuihin koska useimmiten on sen huonon taloudellisen tilanteen syy.
Osinkotuloilla elämiseen tarvinnee lähemmäs 1000 000€ arvoisen osakepotin. Ja sen ostaminen vaatii aika paljon ylimääräisiä tuloja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noh, opettajat saavat lomansa vähän edullisemmin kuin muut, Holiday Clubin ansiosta
https://www.oaj.fi/cs/oaj/virkistys ja lomapalvelut_p
Virkistys- ja lomapalvelut
OAJ:n jäsenillä on käytössään upeat virkistys- ja lomapalvelut mm. Holiday Clubin lomakohteissa ympäri Suomea sekä OAJ:n omassa lomakohteessa Valkealassa. Lisäksi OAJ:n yhteistyökumppanit tarjoavat loma- ja majoituspalveluja edulliseen jäsenhintaan.Holiday Club
OAJ omistaa noin 700 lomaviikkoa Holiday Clubin korkeatasoisissa lomakohteissa Suomessa ja Ruotsin Åressa. Yhä suurempi osa lomaviikoista on nyt koulujen, päiväkotien ja oppilaitosten yleisinä loma-aikoina. Joukossa on sekä kaupunkilomia Tampereen kylpylässä että hiihto- ja ulkoilulomia useassa eri paikassa. Holiday Clubin viikkovuokrat ovat alle puolet markkinahinnoista.
OAJ kustantaa jäsenilleen lomamatka vakuutuksen:
https://www.oaj.fi/cs/oaj/Vakuutusedut
Vakuutus turvaa jäsenen vapaa-ajan matkoilla ja tapaturmatilanteissa:
* matkustajavakuutus
* matkatavara- ja matkavastuuvakuutus
* tapaturmavakuutus, katso yksityiskohdat tästäMatkavakuutustodistus tarvittaessa matkalle mukaan
OAJ:n jäsenkorttisi toimii myös matkavakuutuskorttina. Jos et ole vielä saanut OAJ:n jäsenkorttia tai se on hukkunut, voit tulostaa matkavakuutustodistuksen matkalle Jäsensivujen Vakuutusedut-sivulta (vaatii kirjautumisen).
Matkustajavakuutukseen sisältyy nyt myös turvaa kriisitilanteiden varalle. Jos matkakohde joutuu terrori-iskun kohteeksi tai luonnonkatastrofin koettelemaksi ja vakuutettu haluaa palata matkaltaan ennenaikaisesti kotiin, Turva korvaa paluumatkan kustannukset.
Surkeata, timpurina lomailen ilmaiseksi.
Ilmaiseksi voi lomailla myös pysyttelemällä vaan kotona.
Köyhien touhua.
Ei vaan fiksujen ja järkevien touhua.
Tylsien sellaisten.
Eivät kaikki ole niin pakkomielteisten elämyshakuisia kuin sinä.Tylsyys kehittää aivoja.
Tunnistan tuon jatkuvan säästämisen tarpeen! Olen lama-ajan lapsi ja tottunut pienestä pitäen pihistämään. Vanhempani pihistelivät joka asiassa, jotta pienet tulot riittivät perheen välttämättömiin menoihin. Kun pahimmat ajat helpottivat, piti säästää pahan päivän varalle puskuria. Tällä hetkellä näyttää siltä, että asumiskulut, hoitomaksut ja muut pakolliset menot kasvavat koko ajan eikä yhteiskunnan turvaverkkoihin uskalla luottaa. Vaikka vanhin lapsi on vasta toisella luokalla, odotan kauhuissani teini-iän kuluja, esim luokkaretkiä ja lukiota. Palkka ei tietenkään nouse samassa suhteessa, vaan käytännössä käytettävä palkka pienenee kulujen kasvaessa.
Ei vaan fiksujen ja järkevien touhua.