Ei apua! Mitä tekisitte, jos teini-ikäinen ( aikuisuutta lähestyvä) ei HALUA kesätöitä?

Miten vanhemmat ovat ahneita, jos kannustavat nuorta töihin ja nuori saa pistää oman palkkansa mihin lystää?

Olen kovasti iloinen, että minut on " pakotettu" töihin kesäisin. Sain kyllä viettää lomaakin, mutta oli helvetin hienoa ostella kaikkea kivaa omalla palkalla. Ja vielä hienompaa oli 18 vuotiaana nähdä työnantajan ilme haastattelussa katsoessani CV:tani " Sähän oot selvästi työihminen!" . Paikka tuli niin että napsahti!

josta hän maksaa vuokraosuutensa. Tosiaan, sähän opetat taloutta aivan vastakkaisella menetelmällä kuin antamalla rahaa joka risahduksesta. Sähän otat sen rahan itse.

Minusta kesätöihin meno on kannustettavaa mutta työelämään opettelua motivoi erityisesti se, ettei palkkapussia tyhjennetä kuten aikuisten maailmassa. Kun verot ja muut maksut on maksettu, on siinä jo nuorelle oppimista, mitä palkasta jää käteen. Seuraava askel on sitten tiedostaa, että sen jälkeen ruoka, asuminen, vaatteet ym maksaa.

Kotitöistä en maksaisi, koska ne ovat todellakin kodin hoitamista, eikä muutenkaan perheen arkeen osallistuta hinnasto kädessä. Mutta aika periaatteellisesta asiasta tässä on kyse, puolin ja toisin, ei mistään pilkunviilauksesta.

Vierailija:

pitkälle, että he loisivat kotona vielä kolmikymppisinä.

En ole sanonut, että tonnilaispalkasta (silloin ollaan jo 16v.) olisi jotain pitänyt kotiin maksaa, mutta kun koko kesän on töissä niin se nimellinen maksu otettiin (ja silloin ollaan jo 17 -18 vuotiaita). Osataan sitä taloutta lapsille opettaa muutekin kuin maksamalla rahaa arvosanoista tai joka risahdukseta mitä kodin eteen tekee.

Osahan maksaa lähes aikuisille jo niistä roskien ulosviemisesta. Siinä ollaan musta pahasti hakoteillä. Kotitöistä ei aikuisenakaan saada palkkaa. Ne on vaan tehtävä.

Perheeni olen aina elättänyt ja kotona on voinut asua vielä yli 18 vuotiaskin, opiskelut ja ruoka ja vaatteet on kustannettu siitä ei tässä ollut kyse.

Mutta pilkunviilaajillehan on tällä palstalla ihan turha yrittää mitään kertoa.

Vierailija:

Lapsen ei kuulu työllään maksaa perheen elatusta. Sen takia on aikuiset käymässä töissä tai saamassa yhteiskunnalta apua. Minusta ihan sairasta ajatellakin, että alaikäinen lapsi alkaa maksaa pikkusummaakaan vuokraa asumisestaan, joka sinun vanhempana on kustannettava. Ei auta edes että laittaa vuokra-sana lainausmerkkeihin.

i]

Työtä ehtii tekemään koko loppuelämän. Ei lapsien siihen kuulu kesälomaa käyttää jos ei itse halua.



Suurin osa teineistä käyttää kesätyörahat kaikkeen turhaan esim. vaatteisiin joita ei oikeasti edes tarvitse, joten se siitä rahan arvon oppimisesta.



Kyllä rahan arvo opitaan vasta sitten muutetaan pois vanhempien helmoista. Harva teini kai kuitenkaan joutuu elättämään itseään kesätöiden palkalla, huvittelurahoja ne suurimmalle osalle ovat. Siinä vaiheessa kun nuori muuttaa omilleen ja oikeasti huomaa että mitä kaikki makssa, niin rahan arvo alkaa oikeasti kirkastumaan.



Mutta kun teini ostelee kesäduunirahoilla " turhia" vaatteita ja pummaa vanhemmiltaan vähän vähemmän rahaa, niin ap:n kaltaisille jää enemmän rahaa vaikkapa bissen kittaamiseen.

ja että hänenkin tulee osallistua sen minkä kykenee yhteisen edun nimiin. juuri tehdä niitä kodin yhteisiä töitä, siivota, käydä kaupassa,hoitaa sisaruksia, hoitaa nurmikkoa jne.

ja kyllä esim. muutama viikko jossain kevyessä työssä vieraallakin olisi näkemystä avartava. Mutta yhteisiät matkoja hänen ei kuulu ansaita.



T: itse 13-vuotiaasta töissä ja 16-vuotiaasta omillaan.

Kotona asuessa sain lomailla kesän, onneksi vanhempani eivät pakottaneet töihin. Ei mulla mitään ihmeellisyyksiä osteltu kun vanhemmat maksoi, eikä siksi ollutkaan vaikea sopeutua opintotuen pienuuteen ja nuukailuun, toisin kuin monilla tutuilla jotka olivat kesän töissä kotona asuessaan. He kun saattoivat pistää rahansa mihin mielivät, mutta kotoa muuttaessaan ruikuttivat suunnattomasti kun ei enää ollutkaan varaa matkustella ja ostella vaatteita, levyjä ym. niin paljon kuin olivat tottuneet.



Ja ei ole ollut meikäläisellä koskaan vaikeuksia saada töitä. Olen vain onnellinen, ettei sitä työntekoa tarvinnut aloittaa aiemmin. Vapaat kesät ovat yksi ihanimpia muistojani, eikä se työnteko nyt niin herkkua ole, etenkään jos sattuu tekemään jotain paskahommaa joka ei pätkääkään kiinnosta.

Mun mielestäni ainakin on ihan kohtuullista sanoa, että jos et tee töitä, et lähde myöskään lomamatkalle. Meinaatko tosiaan, että tuon lähes aikuisen mihen pitäisi yhä edelleen saada luumuilla, koska aiemminkaan ei ole mitään vaadittu? Koskas sitä sitten aletaan vaatia, jos ei nyt?

Vierailija:

Kyse on kuitenkin omasta jälkikasvusta. Jos kasvatus on mennyt pieleen (eli TE ITSE ette ole ajoissa opettaneet häntä tekemään töitä ja olemaan aktiivinen) niin minusta on suoraan sanottuna aika kauheaa edes suunnitella hänen äkillistä jättämistään perheen yhteisten menojen ulkopuolelle. Minusta teidän pitää katsoa peiliin sen suhteen, miten tällainen hälläväliä-asenne hänelle on edes päässyt syntymään. Tuskin se täysin hänen oma vikansa on, joten älkää nyt hyvät ihmiset rankaisko häntä ankarasti.

Siksi toisekseen, en ymmärrä tätä " kun lapsi täyttää 18, hänen on pärjättävä omillaan" -ajattelua. Minä ainakin aion pitää lapsistani huolta koko heidän elämänsä ajan & helpottaa sitä niin paljon kuin vain kykenen, enkä tarkoita sillä paapomista ja hyssyttelyä vaan yleistä tukemista myös hankaluuksien keskellä. Itse en voisi kuvitellakaan heittäytyväni yhdeksi lapseni ongelmista saati joksikin, jota vastaan pitää taistella. Kyse on omista lapsista - kenenkäs eteen sitä näkisi vaivaa, jos ei heidän?

t 3

joka on mulle 12-vuotiaasta asti luennoineet miten kalliiksi minä heille tulen, paljonko kuussa menee lainoihin, miten veromätkyt ja eläkemaksut vaikuttaa heidän arkeen jne. Mun olisi pitänyt ainakin ajatuksen tasolla kantaa taloudellinen vastuu heidän kanssaan tasa-arvoisesti. Oli vähän hankalaa kun en saanut kuin satunnaisesti lastenvahtitöitä, josta maksettiin 12 mk tunti. Myös ahdisti kun oli niin paljon menoja mutta mulla niin surkeat tulot. Siis jo 12-vuotiaana ;)

Eiköhän ap:n viestissä ollut olennaista se, että ei huvita rahoittaa aikuisen miehen elämistä. Ottakaa nyt huomioon, että muista lapsista vanhin on 13, jolta ei voi edes edellyttää kesätöiden tekemistä, vaan tämäpä tekee niitä silti. Toisin kuin 17-vuotias joka ei ota tarjottua työtä vastaan.

Ihanko oikeasti sellainen käytös pitäisi vielä palkita?

Vierailija:

vaan häntä kohdellaan vaan ylimääräisenä riippakivenä, joka saa olla onnellinen että yleensäkään on päässyt perheen mukana matkalle. Mä en nyt saa tästä irti, että ajatteleeko ap todellakin että omat lapset ilmanmuuta matkalle ja sitten yksi, miehen lapsi, saa joka kerta ansaita paikkansa perheen matkalla.

Jos pojalla on jo ennestäänkin ollut syytä tuntea päivittäin olevansa vain ylimääräinen, ulkopuolinen ja kaikella tavalla eriarvoinen kuin omat lapset, niin luulenpa että tuo ei nappaa -asenne on vain seurausta tästä.

Silti olen sitä mieltä, että 17-vuotiaana voisi tehdä esim 1 kk kesätöitä hankkiakseen omaa rahaa ja saadakseen työkokemusta. Matkallakaan ei kaikkea tarvitse maksaa vanhempien, jos poika haluaisi vaikka sukelluskurssin, se voi ilmanmuuta olla sellainen extra johon voi hankkia omat rahat.

Vierailija:

Tähän asti poika on kustannettu mukaan perheen kesälomareissuille yms, mutta nyt mua alkaa hieman potuttaa maksella ison miehen menoja. .

Siinä siis varmaan opit sitä tervettä suhtaumista rahaan ja rahankäyttöön. Jumala lapsia siunatkoon tällaisilta vanhemmilta.

Vierailija:

joka on mulle 12-vuotiaasta asti luennoineet miten kalliiksi minä heille tulen, paljonko kuussa menee lainoihin, miten veromätkyt ja eläkemaksut vaikuttaa heidän arkeen jne. Mun olisi pitänyt ainakin ajatuksen tasolla kantaa taloudellinen vastuu heidän kanssaan tasa-arvoisesti. Oli vähän hankalaa kun en saanut kuin satunnaisesti lastenvahtitöitä, josta maksettiin 12 mk tunti. Myös ahdisti kun oli niin paljon menoja mutta mulla niin surkeat tulot. Siis jo 12-vuotiaana ;)

tai sitten tulle ongelmia jos se pitää teinin sisäistää parin viikon sisällä. olkaahan kasvattajat johdonmukaisia ja suunnitelkaa työnne. E ole lapsen vika jos yhtäkkiä päätätte jotain muuta kun olette antaneet lapselle ymmärtää!



T: nuoresta asti oma-aloitteeisesti töitä tehnyt

Tää vaan on taas NIIIN tätä äitipuolen syyllistämistä, tässä tapauksessa täysin aiheetonta.



Mä enymmärrä millä perusteella lukiolaisella pitäisi olla 10 viikon kustannettu kesäloma? En vaan oikeasti tajua. 17-vuotias on myöskin täysin kypsä työntekoon, kun keskiverto 15-vuotiastkin on. Ei niitä töitä ihan koko kesää tarvitse paiskia, ja lomaa jäisi vielä ylikin. Samoin kannattaa muistaa, etät lukiolaisilla on aika paljon muitakin ylimääräisiä lomia, ja opiskelutahdinkin saa määrätä itse. EN ymmärrä millaiselle vetelykselle lukio on edes pienimmässä määrin raskasta.



Mun mielestä ap on toimimassa ihan oikein.

Tuo jonka kanssa kinaat, sanoi jo aikaa sitten, että kyseessä oli nimellinen summa (=tarkoittaa hyvin pientä summaa, jos et tollo tajua), ja että se perittiin vain jos oli ollut koko kesän töissä.

Mitä se sua niin paljon risoo, miten toiset toimii, jos tuo tyyli on toiminut heillä hyvin? Eikö omasi toimi, vai?

Vierailija:

josta hän maksaa vuokraosuutensa. Tosiaan, sähän opetat taloutta aivan vastakkaisella menetelmällä kuin antamalla rahaa joka risahduksesta. Sähän otat sen rahan itse.

Minusta kesätöihin meno on kannustettavaa mutta työelämään opettelua motivoi erityisesti se, ettei palkkapussia tyhjennetä kuten aikuisten maailmassa. Kun verot ja muut maksut on maksettu, on siinä jo nuorelle oppimista, mitä palkasta jää käteen. Seuraava askel on sitten tiedostaa, että sen jälkeen ruoka, asuminen, vaatteet ym maksaa.

Kotitöistä en maksaisi, koska ne ovat todellakin kodin hoitamista, eikä muutenkaan perheen arkeen osallistuta hinnasto kädessä. Mutta aika periaatteellisesta asiasta tässä on kyse, puolin ja toisin, ei mistään pilkunviilauksesta.

Vierailija:

pitkälle, että he loisivat kotona vielä kolmikymppisinä.

En ole sanonut, että tonnilaispalkasta (silloin ollaan jo 16v.) olisi jotain pitänyt kotiin maksaa, mutta kun koko kesän on töissä niin se nimellinen maksu otettiin (ja silloin ollaan jo 17 -18 vuotiaita). Osataan sitä taloutta lapsille opettaa muutekin kuin maksamalla rahaa arvosanoista tai joka risahdukseta mitä kodin eteen tekee.

Osahan maksaa lähes aikuisille jo niistä roskien ulosviemisesta. Siinä ollaan musta pahasti hakoteillä. Kotitöistä ei aikuisenakaan saada palkkaa. Ne on vaan tehtävä.

Perheeni olen aina elättänyt ja kotona on voinut asua vielä yli 18 vuotiaskin, opiskelut ja ruoka ja vaatteet on kustannettu siitä ei tässä ollut kyse.

Mutta pilkunviilaajillehan on tällä palstalla ihan turha yrittää mitään kertoa.

Vierailija:

Lapsen ei kuulu työllään maksaa perheen elatusta. Sen takia on aikuiset käymässä töissä tai saamassa yhteiskunnalta apua. Minusta ihan sairasta ajatellakin, että alaikäinen lapsi alkaa maksaa pikkusummaakaan vuokraa asumisestaan, joka sinun vanhempana on kustannettava. Ei auta edes että laittaa vuokra-sana lainausmerkkeihin.

i]

Nykyihmisillä on ihmeellinen käsitys siitä, että heillä on kaikenlaisisa oikeuksia, muttei mitään velvollisuuksia.



Tehkää pojalle selväksi, että oikeudet ja velvollisuudet kulkevat käsi kädessä. Oikeus rahaan on sama asia kuin velvollisuus työntekoon. Jos ei mitään tee, ei syömänkään pidä.

TE OLETTE TODELLAKIN SEKAISIN! Ihan oikeasti menkää nyt vähän itseenne. Kyseinen poika on 17, EI SEITSEMÄN. TUon ikäiseltä jokainen normaali vanhempi jo jotain vaatiikin, eikä ap tosiaan ole vaatinut kohtuuttomia.



Samoin tuo matka-juttu. Mulle ei olis tullut mieleenkään, että vanhemmat olisi enää mua ton ikäisenä ottanut mukaan matkoille. Ihan oikeasti, ja varsinkin ojos ooisin lorvinut koko kesän, niin kahta vähemmän.



Te ootte ihan sairaita, mitä ihmettä ap:n olisi pitänyt tehdä? Pitää ikuisesti turpansa kiinni ja olla aina vaan mielin kielin pojalle, koska hänhän on vaan äitipuoli ja kaikki vähänkin negatiiviseen vivahtava hänen puoleltaan on perheestä eristämistä ja lapsen vihaamista.



Te olette oikeasti kohtuuttomia.

Vierailija:

vaikka ap:sta ja ilmeisesti muistakin äitipuolista tuntuu olevan ihan ok erotella omat ja miehen lapset. Kyllä ap:n puheesta on käynyt joka kohtaa ilmi, ettei häntä ärsytä se, että perheen vanhin lapsi ei ole kiinnostunut kesätöistä vaikka ikää ja mahdollisuus olisikin, vaan nimenomaan siitä, että kyseessä on miehen poika joka vaan asuu täällä ja joka on sen takia ihan syystä toisen luokan kansalainen aina mitä tulee velvollisuuksiin lapsia kohtaan.

Yrittäkää nyt ihmeessä ymmärtää, että tässä puhuttiin 17-vuotiaasta nuoresta miehestä, jos seuraava lapsi on 13, niin heistä ei vaan tällaisessa asiassa vielä voi puhua samassa yhteydessä.



Mä en oikeasti tajua ollenkaan mitä teidän mammojen päässä liikkuu...

Ei se työnteko ole herkkua kaikille muillekaan, mutta muut sentään yrittää.

Ja ennen kaikkea, toivottavasti et ole mennyt sikiämään, ja periyttänyt ADHD:tasi lapsillesi.

Vierailija:

alkuperäisen viestin luettuani muistin omat kouluaikani ja vanhempani, varsinkin isäni, joka oli väen vängällä minua pistämässä kesätöihin joskus 15-kesäisenä. Minä menin sitten pakotettuna 16-vuotiaana ekan kerran töihin kuukaudeksi, 17-vuotiaasta eteenpäin tein töitä kesällä 1,5-2 kk.

Ja oli kauheaa.

MInulla on ADHD. Oli silloin, on yhä, mutta koska olen jo 32-v nyt niin koko syndroomaa ei silloin tunnettu eikä kenellekään tullut mieleenkään, että kiltti, hiljainen tyttö kärsisi paikallaanistumisesta ja liian pitkistä keskittymisjaksoista. Odotin joka viikonloppuakin kuin kuuta nousevaa, jotta olisin edes joskus ei-väsynyt (eli su-iltana - maanantaiaamuna väsymys iski kehiin ja toivuin siitä vasta sunnuntaina saatuani tarpeeksi unta ja lepoaikaa), saati loma-aikoja. Sen sijaan kesä" loma" oli HELVETTIÄ töissä. Siellä piti istua vielä enemmän ja piti tehdä jotain " aikuisten oikeeta" . Onneksi vanhempani antoivat minun lomailla viimeiset kaksi viikkoa, niin sain edes vähän väsymystä nukuttua ja rentouduttua pois.

Tiesin siis silloin, mikä olisi ollut minulle parhaaksi: pitkä jakso ilman jokapäiväistä aidosti kärsimystä tuottavaa toimintaa. Mutta ei. Töihin oli pakko mennä ja stressata sitten sen takia tuplasti.

Ja tiedoksenne: en pysty vieläkään istumaan koko päivää. En pärjää säännöllisessä työssä, varsinkin jos se on istumista vaativaa toimistotyötä. Ei tulisi pieneen mieleenikään pakottaa itseäni siihen enää.

ja vuokra päälle

Vierailija:

Vierailija:

vaikka ap:sta ja ilmeisesti muistakin äitipuolista tuntuu olevan ihan ok erotella omat ja miehen lapset. Kyllä ap:n puheesta on käynyt joka kohtaa ilmi, ettei häntä ärsytä se, että perheen vanhin lapsi ei ole kiinnostunut kesätöistä vaikka ikää ja mahdollisuus olisikin, vaan nimenomaan siitä, että kyseessä on miehen poika joka vaan asuu täällä ja joka on sen takia ihan syystä toisen luokan kansalainen aina mitä tulee velvollisuuksiin lapsia kohtaan.

se on kuitenkin vuokran perimistä lapselta asumisesta, joka vanhemman kuuluu maksaa. Kokonaisuudessaan. Jonkinlainen, aika suurikin, periaatteellinen kynnys ylitetään, kun mielessä käy edes kasvatukseen vedoten periä lapselta vuokraa. Kuka tässä sanoo että tuo tyyli toimii? Vuokranantaja-vanhempi vai? Vai vuokralainen eli lapsi? HÄH?

Minusta kaikki äitiyslomalla ja kotihoidon tuella olevat vetelehtijät voisivat alkaa maksaa nimellistä vuokraa asumisestaan miehelle, joka kaiken maksaa, ihan vaan sen takia että oppisivat talousasioita. Hyvä idea vai mitä?

Mua ei sinänsä riso toisten tekemiset, mutta keskustelupalstalla kai otetaan niihin kantaa. Etenkin kun niitä omia tekemisiään täällä tuodaan kukakin harkitussa määrin esiin. Omille lapsilleni haluan viestittää, että perustasoinen asuminen ruokineen, vaatteineen, hygieniatuotteineen on lapselleni ilmaista. Kesätyön teko on kannustettavaa ja siitä tuleva hyöty tulkoon verojen jälkeen kokonaisuudessaan lapselle. Käyttäköön hän sen mihinkä haluaa. Silti voidaan keskustella, mihin on järkevää käyttää rahaa ja mitä sillä saa.

Vierailija:

Tuo jonka kanssa kinaat, sanoi jo aikaa sitten, että kyseessä oli nimellinen summa (=tarkoittaa hyvin pientä summaa, jos et tollo tajua), ja että se perittiin vain jos oli ollut koko kesän töissä.

Mitä se sua niin paljon risoo, miten toiset toimii, jos tuo tyyli on toiminut heillä hyvin? Eikö omasi toimi, vai?

Vierailija:

josta hän maksaa vuokraosuutensa. Tosiaan, sähän opetat taloutta aivan vastakkaisella menetelmällä kuin antamalla rahaa joka risahduksesta. Sähän otat sen rahan itse.

Minusta kesätöihin meno on kannustettavaa mutta työelämään opettelua motivoi erityisesti se, ettei palkkapussia tyhjennetä kuten aikuisten maailmassa. Kun verot ja muut maksut on maksettu, on siinä jo nuorelle oppimista, mitä palkasta jää käteen. Seuraava askel on sitten tiedostaa, että sen jälkeen ruoka, asuminen, vaatteet ym maksaa.

Kotitöistä en maksaisi, koska ne ovat todellakin kodin hoitamista, eikä muutenkaan perheen arkeen osallistuta hinnasto kädessä. Mutta aika periaatteellisesta asiasta tässä on kyse, puolin ja toisin, ei mistään pilkunviilauksesta.

Vierailija:

pitkälle, että he loisivat kotona vielä kolmikymppisinä.

En ole sanonut, että tonnilaispalkasta (silloin ollaan jo 16v.) olisi jotain pitänyt kotiin maksaa, mutta kun koko kesän on töissä niin se nimellinen maksu otettiin (ja silloin ollaan jo 17 -18 vuotiaita). Osataan sitä taloutta lapsille opettaa muutekin kuin maksamalla rahaa arvosanoista tai joka risahdukseta mitä kodin eteen tekee.

Osahan maksaa lähes aikuisille jo niistä roskien ulosviemisesta. Siinä ollaan musta pahasti hakoteillä. Kotitöistä ei aikuisenakaan saada palkkaa. Ne on vaan tehtävä.

Perheeni olen aina elättänyt ja kotona on voinut asua vielä yli 18 vuotiaskin, opiskelut ja ruoka ja vaatteet on kustannettu siitä ei tässä ollut kyse.

Mutta pilkunviilaajillehan on tällä palstalla ihan turha yrittää mitään kertoa.

Vierailija:

Lapsen ei kuulu työllään maksaa perheen elatusta. Sen takia on aikuiset käymässä töissä tai saamassa yhteiskunnalta apua. Minusta ihan sairasta ajatellakin, että alaikäinen lapsi alkaa maksaa pikkusummaakaan vuokraa asumisestaan, joka sinun vanhempana on kustannettava. Ei auta edes että laittaa vuokra-sana lainausmerkkeihin.

i]