Ei apua! Mitä tekisitte, jos teini-ikäinen ( aikuisuutta lähestyvä) ei HALUA kesätöitä?

Siitä huolimatta minusta on aika omituista kytkeä perheen yhteiselle matkalle pääsemistä kesätöiden tekemiseen, kun kerran perheen muut lapset pääsevät matkalle joka tapauksessa.



Miten pojan koulu sujuu? Jos menee hyvin, niin minusta kunnon kesäloma ja lepo voi olla ihan oikeutettu.

Onko tähän jokin muu syy kuin vetelehtiminen? Eikö kyse todellakin ole perheen yhteisestä matkasta? Miksi yhden lapsen pitää maksaa matka itse?



Vai miellätkö perhetilanteenne yhteistä perhettä enemmän niin että " tässä asuu meidän perhe ja sitten miehen poika edellisestä liitosta" ? En tiedä tilannetta, mutta minusta on kyllä lähtökohtaisesti tosi raakaa ja julmaa tätä yhtä kohtaan sanoa ja ajatella, että sä et ole meidän perhettä, sä vaan asut täällä.

ja mielestäni esim. taskurahan antamisen voi hyvinkin lopettaa jos ei mene töihin tai sitten tee sitä taskurahaa vastaan esim. kotitöitä. Pyykinpesua, siivousta, pihatöitä... mitä vaan on.



Toisaalta vaikka itse kävinkin aina kaikki kesätkin töissä 14 v. lähtien, niin kuka meistä nykyään tekisi töitä ympäri vuoden 2 viikon kesälomalla. Rankkaa se on lukion käyminenkin jos sen kunnolla hoitaa. Paljon rankempaa itseasiassa kuin normaalissa työpaikassa jossa voi jättää työt työpaikalle eikä joudu kantamaan niitä vielä kotiinkin (vrt. läksyt).

Kyse on kuitenkin omasta jälkikasvusta. Jos kasvatus on mennyt pieleen (eli TE ITSE ette ole ajoissa opettaneet häntä tekemään töitä ja olemaan aktiivinen) niin minusta on suoraan sanottuna aika kauheaa edes suunnitella hänen äkillistä jättämistään perheen yhteisten menojen ulkopuolelle. Minusta teidän pitää katsoa peiliin sen suhteen, miten tällainen hälläväliä-asenne hänelle on edes päässyt syntymään. Tuskin se täysin hänen oma vikansa on, joten älkää nyt hyvät ihmiset rankaisko häntä ankarasti.



Siksi toisekseen, en ymmärrä tätä " kun lapsi täyttää 18, hänen on pärjättävä omillaan" -ajattelua. Minä ainakin aion pitää lapsistani huolta koko heidän elämänsä ajan & helpottaa sitä niin paljon kuin vain kykenen, enkä tarkoita sillä paapomista ja hyssyttelyä vaan yleistä tukemista myös hankaluuksien keskellä. Itse en voisi kuvitellakaan heittäytyväni yhdeksi lapseni ongelmista saati joksikin, jota vastaan pitää taistella. Kyse on omista lapsista - kenenkäs eteen sitä näkisi vaivaa, jos ei heidän?



t 3

Meillä ei laitettu ja omissa käsissäni on 20 ja 21-vuotiaat nuoret, jotka eivät koskaan ole tehneet töitä, koulu ei kiinnosta ja mikään ei nappaa. Työkkärin rahoilla lojutaan. Kyllä vanhassa sanonnassa: " nuorena se on vitsa väännettävä" on totuutta.



Kyseessä " pääosin" mieheni lapset täälläkin.:)

kaverien kanssa mentiin ja yksin maksettiin. Mielestäni ei oo enää mitenkään välttämätöntä ottaa pian 18-v täyttävää, liki aikuista miestä, mukaan matkalle " rentoutumaan" , jos on koko kesän maannut täällä pers homeessa muutenkin. Onhan se jo pitkä penni maksettavaksi.



Kaikista ironisinta tässä on se, että yhteinen, kesällä 13-v täyttävä lapsemme, on menossa vapaaehtoisesti ja innolla kaverinsa mummolle kesällä poimimaan mansikoita kolmeksi viikoksi....Sitten on tämä aikuinen lusmu, joka ei tee mitään. TÄhän asti on aina onnistunut lipeämään urheiluharrastuksensa ( leirejä yms) takia, mutta nyt ei ole sitäkään enää ollut vuoteen kuvioissa.



Tässä nähdään ihmisten erilainen ajattlukanta. Mulle ei ois tullu kuuloonkaan, että oisin maannut kotona koko kesän tuon ikäisenä. Ja vanhempani eivät tosiaan ois makselleet matkoja tai ristelyjä yms. Se on niuin vastoin mun luontoa, että ihan vihaksi pistää.

vaan häntä kohdellaan vaan ylimääräisenä riippakivenä, joka saa olla onnellinen että yleensäkään on päässyt perheen mukana matkalle. Mä en nyt saa tästä irti, että ajatteleeko ap todellakin että omat lapset ilmanmuuta matkalle ja sitten yksi, miehen lapsi, saa joka kerta ansaita paikkansa perheen matkalla.

Jos pojalla on jo ennestäänkin ollut syytä tuntea päivittäin olevansa vain ylimääräinen, ulkopuolinen ja kaikella tavalla eriarvoinen kuin omat lapset, niin luulenpa että tuo ei nappaa -asenne on vain seurausta tästä.

Silti olen sitä mieltä, että 17-vuotiaana voisi tehdä esim 1 kk kesätöitä hankkiakseen omaa rahaa ja saadakseen työkokemusta. Matkallakaan ei kaikkea tarvitse maksaa vanhempien, jos poika haluaisi vaikka sukelluskurssin, se voi ilmanmuuta olla sellainen extra johon voi hankkia omat rahat.

Vierailija:

Tähän asti poika on kustannettu mukaan perheen kesälomareissuille yms, mutta nyt mua alkaa hieman potuttaa maksella ison miehen menoja. .

ehtiihän se sitten töitä puskea aikuisena ihan tarpeeksi eläkeikään asti (edellyttäen että ei jää työttömäksi). Jos nyt tuntuukin että pääsee helpolla, niin eiköhän se jossain vaiheessa valkene että äiskä ja iskä ei voi maksaa kaikkea. Mukavaa kesäLOMAA pojalle :)

täällä kustantaa ison miehen oleilua vuositolkulla. Ei tosiaankaan. Mutta hän on tosiaan jo pian 18-v, aikuinen ihminen. Ihan turha vedota tässäkin siihen,että minä olen muka ilkeä äitipuoli. Hänestä olen huolehtinut jo 15 vuotta ja koettanut tosiaan kehottaa töihin yms. Pitääkö mun vielä 23-v lapsi ottaa mukaan yhteiselle matkalle, jotten sorsi häntä? Käyttäkäs nyt järkeänne?

Tuon ikäisen kyllä pitäisi mennä riemusta kiljuen töihin jos niitä noin helpolla vielä on tarjolla?



-Minun vanhin poika joutui pesemään oman pyykkinsä teini-iästä lähtien (osaapa nyt hoitaa pyykkinsä myös asuessaan jo omassa kämpässä)



-Hänellä oli kaupassakäynti hukeja ja ruuanlaittovuoro silloin tällöin. Huolehti tietysti oman huoneensa siivouksesta (niinkuin nyt mun pienemmätkin pojat), vei roskat, imuroi vuorollaan, siivosi vuorollaan wc:n jne. ELI oppi tekemään kotitöitä. Pärjää myös omillaan eikä huku ns. paskaan:-)



Hän oli ensin tonnilaisena töissä, sitten koko kesän jne. Kun oli koko kesän töissä ja sai kohtuullista palkkaa, maksoi pikkusumman " vuokraa" . Ihan vaan sen takia, että ymmärsi ettei ruoka, asuminen jne ole ilmaista.



ELI Älä pakota töihin, mutta vaadi osallistumaan sitäkin enemmän kesällä kodin rutiinien pyörittämiseen. Pyykkäystä, siivousta jne. Jos ei niitä osaa, on aika opettaa.

ydinperheeseen, jossa olisi vain kahden vanhemman biologisia lapsia. Jos te olisitte susia, te söisitte nuo ulkopuoliset uhat. Nyt te ainoastaan suljette heidät kaiken perheyhteisöllisyyden ulkopuolelle ja peritte vuokraa, että oppii ettei asuminen ole ilmaista. 18 vuotta on täysi-ikäisyyden raja, ja sitä ennen elämän realiteetit opetetaan keskustelemalla, ei sillä että painetaan kuonoa lattialle tulleeseen pissalätäkköön.

Onko tehnyt töitä koulun eteen ja menestynyt? Kyllä nuori ansaitsee myös lomansa. Toisaalta kesätöiden saaminen on myös monelle ylellisyys ja kuukauden homma jättää vielä 2 kk lomailuun ja kivasti omaa rahaa. Kumma, ettei poikaa työ kiinnosta. Kaikilta perheenjäseniltä voi odottaa osallistumista kodin töihin. Noin isolta mieheltä onnistuu varmasti kaikki keittiö- siivous- ym. hommat ja pihatyöt. Ne kuuluvat asiaan oli lomaa tai ei. Tuskinpa poika haluaa kanssanne reissuun. Jos siis on keskiverto murrosikäinen. Itse en ehkä uskaltaisi jättää kotiin. Eikö voi mennä jonkin sukulaisen luokse asumaan siksi aikaa.

pojalta vaatia, että nyt hei rupeet tiamaanaa paikkasi lentokoneessa ja nyt joudut ansaitsemaan taloudellisesti paikkasi tässä perheessä. Teillä vanhemmilla on sitten mennyt systeemi jo alunperin sekaisin.



Ap, kyllä tosiaan kuullostaa siltä, että olet erottamassa tätä lasta perheestä (jos hän on koskaan siihen mielestäsi kuulunut.) nyt aikuisuuden kynnyksellä. se on mielestäni julmaa ja piiloagressiivista. reilua olisi pistää poika kotitöihin ja hoitamaan perheen yhteisiä asioita ja siten tienata vähän leffarahaa.

Vierailija:

täällä kustantaa ison miehen oleilua vuositolkulla. Ei tosiaankaan. Mutta hän on tosiaan jo pian 18-v, aikuinen ihminen. Ihan turha vedota tässäkin siihen,että minä olen muka ilkeä äitipuoli. Hänestä olen huolehtinut jo 15 vuotta ja koettanut tosiaan kehottaa töihin yms. Pitääkö mun vielä 23-v lapsi ottaa mukaan yhteiselle matkalle, jotten sorsi häntä? Käyttäkäs nyt järkeänne?

ELI kotitöistä ei palkkaa makseta. Ja niitä kotitöitä annetaan pienille lapsille pikkuisen ja isoille isommasti:-)

Onko hänellä syksyksi töitä/koulua?

Lapsen ei kuulu työllään maksaa perheen elatusta. Sen takia on aikuiset käymässä töissä tai saamassa yhteiskunnalta apua. Minusta ihan sairasta ajatellakin, että alaikäinen lapsi alkaa maksaa pikkusummaakaan vuokraa asumisestaan, joka sinun vanhempana on kustannettava. Ei auta edes että laittaa vuokra-sana lainausmerkkeihin.

Vierailija:

Hän oli ensin tonnilaisena töissä, sitten koko kesän jne. Kun oli koko kesän töissä ja sai kohtuullista palkkaa, maksoi pikkusumman " vuokraa" . Ihan vaan sen takia, että ymmärsi ettei ruoka, asuminen jne ole ilmaista.

i]

Vierailija:

ELI kotitöistä ei palkkaa makseta. Ja niitä kotitöitä annetaan pienille lapsille pikkuisen ja isoille isommasti:-)

kun puhuin taskurahasta jos tekee kotitöitä. Meillä ainakin lapset saa kuukausrahaa sillä ehdolla, että huone siivotaan ym. itse. Ja sillä rahalla sitten ostavat pelit, karkit, levyt ja mitä nyt haluavatkaan. Ja summat ei ole isoja.. isommilla murrosikäisillä n.20 euroa. Oppivat ainakin ettei " ilmaista " rahaa ole olemassa vaan sitä saa töitä tekemällä.

Alaikäisen kesätyöpalkka on minusta se, millä hän voi ostaa sen " turhan" mikä ei elämisen kannalta ole välttämätöntä; cd-levyt, pelit, leffaliput, merkkivaatteet, korut ym.



Hiukan isommalta voi vaatia osan palkasta vaikka ajokortin kustantamiseen tai muuhun erityiseen asiaan (kielimatka tms.).

oli alkanut puhua ihan pokkana autokouluun menemisestä. Mies oli todennut, että millä aikoo maksaa autokoulun yms. Poika oli ollut ihan hiljaa ja kai hänellä oli ruvennut raksuttamaan, ettei 18-v täyttävä enää ihan automaattisesti voi tuoda yli tonnin ( mitä liekään...) laskua kotiin noin vaan.



Poika oli sitten kuulemma sanonut, että hän menee sinne X:;n firmaan töihin, nehän pyys. Oli sitten todennut, että saahan siitä rahaa. Lisäksi kuulemma parhaat kaverit ovat myös töissä vajaa 2 kk, ni hän haluaa lähteä heidän kanssaan jonnekin reissuun Norjaan kesätyön jälkeen. Oli sitten sanonut sopivansa raksafirman pomon kanssa tarkemmin tänään,että minä aikana voi työskennellä, mutta kuulemma aloittaa heti kesän alussa ja tekee niin kauan kuin tiettyjen tyyppien kesäloma alkaa heinäkuun loppupuolella. Jippiii! Kaiken kukkuraksi poika oli sanonut, ettei hän oikeestaan meidän kanssa haluis lähteä matkalle kesällä, kun menee mieluummin kaveriensa kanssa sinne jonnekin Norjaan. Ja mies oli antanut luvan, onhan lapsi siis pian täysikäinen ja joku porukasta saa kai auton käyttöönsä tms.



Helpottunut olo, että poika tullut järkiinsä. Laiskuutta mä inhoan eniten ja kyse on vain ja ainoastaan siitä,että vaikea ois sietää ison miehen makoilua kotona päivät pitkät.



Nyt sitten miehen kanssa sovittiin, että reissuun siis lähtevät vain pienemmät lapset ja me ja poika ei edes halua meidän kanssa lähteä minnekään.....



T: ap yllättyneenä