Lue keskustelun säännöt.
Ei apua! Mitä tekisitte, jos teini-ikäinen ( aikuisuutta lähestyvä) ei HALUA kesätöitä?
05.05.2006 |
Meillä asuu pääosin mieheni poika hänen ensim. avioliitostaan. Poika on 17-vuotias, täyttää puolen vuoden kuluttua 18. Emme saa hänestä enää edes lapsilisää. Yhteisiä pienempiä lapsia meillä on 3, minulla ei aiempia lapsia.
POika ei ole tähän asti tehnyt/ hakenut kesätöitä ja olen kokenut sen ärsyttävänä jo parin vuoden ajan. MInä ja myös mieheni olemme olleet erilaisissa kesätöissä 14-vuotiaasta asti. Toki aluksi vähemmän aikaa ja sitten jo tuossa iässä ihan " vaativissakin" töissä sen ikäisiksi eli minä sairaala-apulaisena ja mies raksalla yms puutarhahommissa ja mitä milloinkin oli.
Nyt koen ( sanokaa vaan ilkeäksi äitipuoleksi) ihan järkyttävänä sen,e ttei poika halua mennä kesätöihin: " enmä jaksa" , " ei nappaa" , " väsyttää" ..Hhuhhuh.
EMme tosiaan ole miljonäärejä emmekä ole totuttaneet poikaa saamaan kaikkea haluamaansa. Itse olemme koulutettuja ja olemme aina käyneet töissä. Mua raivostuttaa tämä asenne ihan suunnattomasti. Tähän saakka olen varonut sanojani ehkä liikaakin, koska heti ollaan lapsen äidin taholta syyttämässä ilkeäksi yms . Lapsi kuitenkin asuu meillä eikä saa rahaa äidiltään juurikaan (psyykeongelmainen+ työtön). Nyt alkaa nyppiä ja niin nyppii miestänikin, huomaan sen.
Tähän asti poika on kustannettu mukaan perheen kesälomareissuille yms, mutta nyt mua alkaa hieman potuttaa maksella ison miehen menoja. Ollaan kuitenkin kustannettu kaikki koulujutut yms kuten nyt kohtuullista on. Kaiken huippuna minun sukulaisellani on raksafirma ja he jopa tarjoavat tsupparin hommia firmassaan kuin tarjottimella, mutta tätä kaveria " kun ei nappaa" , " haluuu ottaa rennosti" . Ja perkele sanon minä. Poika on suht isokokoinen ja ronski ja tommonen työ sopisi hälle ihan hyvin. EI ole ujo, ei masentunut tms, mikä voisi selittää tätä touhua.
Voiko pojan pakottaa töihin? Ja onko kohtuutonta,että sanon,että hän jää sitten kotimieheksi elokuisen ulkomaanmatkamme ajaksi. Minä en tuossa iässä päässyt minnekään jos en itse maksanut matkoja tai muita. Minä en ole koskaa myöskään ollut elatusvelvollinen pojasta, mutta hyvää hyvyyttäni maksanut ja kohdellut taloudellisesti kuin omaani. Nyt on kuitenkin 3 omaakin lasta. Ja tuon ikäiselle pojalle tarjotaan hyvää kesätyötä 7 viikoksi, mutta " ei kiinnosta" .
Mikä tätä porukkaa vaivaa? Jos kyse ois biolapsesta, ni tukka nousisi pystyyn ja sais kuulla kunniansa. Mutta äitipuolena saa aina olla varpaillaan sanomistensa kanssa.
Kommentit (103)
18-vuotiaana muutinkin jo pois kotoa. 21-vuotiaana asuin 6kk äitini luona ja maksoin 1600mk kuussa vuokraa ja muuta asumiskustannusta hänelle.
Tunnen yhden tytön, joka nyt kirjoitti ylioppilaaksi. TET:istä asti hampurilaisraflassa töissä, kallis maku, mutta ostanut sitten miss sixtynsä ja muut releet oman työnsä palkalla.
Näin se on ihan oikein. Aikuisuuteen pitää valmentaa. Lomamatkan ulkopuolelle en kuitenkaan varmaan hennoisi jättää. Mutta mahtaisi olla lomalla kivaa, jos ei ole yhtään omaa rahaa käytössä?
Meille ei kotitöistä maksettu, imurointi, pyykit, apk jne kuului ihan luonnollisena meille. Ainoastaan hääautojen pesusta, koristelusta ja jälkisiivouksesta sain rahaa, koska oli kotitöiden ulkopuolista extrahommaa. Perhe on yhteisyritys, eikä minusta kuulu maksaa siitä, että lapsi vie roskiksen tai hakee polttopuita tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minä olen 27, enkä ole milloinkaan ollut kesätöissä :) ei siitä ihminen pilalle mene. keskityin kesät opiskeluun, hengailuun ja itseni kehittämiseen. töitä ehtii tehdä myöhemminkin.
Kyllä tuon ikäinen voi jo kesähommia paiskia!
Laittaisin tekemään kotona töitä, ruokaa, käymään kaupat, siivomaan ja ihan ruokansa eteen ei mitään extraa!
T. 13-vuotiaasta töitä tehnyt ja niin tulee omatkin muksut tekemään
Kyllä mä ainakin uhkailisin tuolla kotiin jättämisellä, ja rahaa annetaan vaan oikeesti välttämättömiin menoihin - ei biletykseen.
...ja sori, pakko sanoa... huvitti tuo ' pääosin mieheni poika' : ))
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuossa iässä voisi kyllä mennä jo kesätöihin - ainakin kuukaudeksi.
Toisaalta pojallakin oikeus levätä kouluvuosien välissä.
Ei nappaa ja haluun ottaa rennosti -lausunnot kyllä kielivät vetelyydestä. Olisiko keskustelu siihen tyylin että " sulla ei taida sitten olla mielessä mennä minnekään kesällä, kun et rahaakaan tarvi" nuorta miestä herättelevä? Tai puolipakottava sopimus siitä että poika on esim 1/3 lomasta töissä. Kannattaa muistuttaa siitä, että moni työnantaja arvostaa myöhemmin jo sitä, että on ollut töissä. Esim minä sain nyt 26 vee valmiina maisterina työn aika paljon sillä perusteella että olin 15-vuotiaana ollut kaupassa kesätöissä. Työssäni tarvitaan taitoa olla asiakkaiden kanssa tekemisissä ikävissäkin yhteyksissä ja koska opiskeluaikaiset kesätyöni ovat olleet enemmän tietyn paperihomman hoitamista, pääsi kauppakesätyöni yllättävänkin arvoon. Loppujen lopuksi kyse on ihmisen rakentavasta kohtaamisesta, empatiakyvystä ja ongelmanratkaisu- ja sovittelykyvystä, kummassakin työssä, vaikka ammatillinen vaatimustaso on aivan eri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Töihin et voi pakottaa (ensi kesänä sitten... ) ja tuskinpa hän niitä edes saisikaan. Niitä kun ei juuri tarjolla ole. Edes " hanttihommia" .
En minäkään ole tehnyt päivääkään kesätöitä ja ikää on jo 28. Ei siitä tosiaan ihminen pilalle mene. Töitä olen kyllä tehnyt valmistumiseni jälkeen koko ajan eli 9 vuotta.
En lukenut niin tarkkaan, että olisin huomannut, että opiskeleeko poika. Jos opiskelee, niin kyllä hänkin on kesälomansa ansainnut.
ruuan, hygienian, vaatteet. Mutta tehkää selväksi, että kaikki omat menonsa, leffat, merkkivaatteet yms. saa maksaa omasta pussistaan.
Äitini oli neljän lapsen yksinhuoltaja ja kotoa me lapset saimme tosiaankin vain nuo perustarpeet, rahat uusiin leviksiin oli tienattava ihan itse, joten kesätöitä olen oppinut tekemään jo ihan nuoresta.
Tuntui ihanan itsenäiseltä ja aikuiselta tienata omaa rahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että jos et ota töitä, teen sun kesästäsi niin v-mäisen että tunnet nahoissasi.
Ja koko kesän hokisin sille samoja sanoja: ei nappaa, ei huvita, aina kun se kyselis ruuan tai puhtaan pyykin perään. Sulkisin telkkarit ja tietokoneet päiviksi. Pätkän vertaa en antais sille rahaa käyttöön. Herkkuja ei löytyis kaapista, vaan lukkojen takaa muulle perheelle.
Kasvattaminen ei aina ole kivaa, eikä siihen kysytä lupaa. Valtaa on sillä joka sen ottaa.
Ile Jokinen sanoi hyvin radiossa: yhteiskunnan ytimennävertäjät. Tarkoitti just tuollaisia laiskimuksia, joille kaikki kannetaan eteen ja sitten ne vielä kehtaa järkätä mielenosoituksia.
Tosin voitte kyllä ihan hyvin sanoa, että jos jotain suurempaa haluaa (esim. ajokortin tms.), niin sitä ette kustanna. Sen sijaan minusta olisi tosi outoa, että 17-vuotias joutuisi maksamaan itse ulkomaanmatkansa silloin, kun muukin perhe lähtee samalle matkalle. Eri asia olisi silloin, jos poika haluaisi lähteä esim. reilaamaan yksin.
Kyllä minusta vanhempien velvollisuus kuuluu tarjota alaikäiselle lapselle koti, ruoka, järkevät vaatteet ja vastaavat. Ja maksaa opiskelukustannukset. Ja ottaa mukaan perheen yhteisille matkoille. Eri asia on toki sitten, jos perheen rahat ovat oikeasti niin tiukoilla, että ei ole muuta mahdollisuutta kuin se, että lapsikin hankkii töissä rahaa yhteisiin asumis- ja ruokakustannuksiin.
Sen sijaan taskurahaa 17-vuotiaalle ei minusta ole enää pakko maksaa, vaan ne tuonikäinen voi kyllä hankkia omalla työnteolla (jos kerran töitä on saatavissa).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä ainakin yhden kuukauden voisi tehdä töitä. Sitten jäisi vielä lomaakin.
9, joka totesi juuri pojan laiskimukseksi ja piloille hemmotelluksi
äidin kukkarolla eli vaan, ja nyt on sitten aikuisena mielenterveyden kanssa ongelmia kun ei ole opetellut jo nuoresta pitäen että työelämässä on omat sääntönsä ja ilmaiseksi ei saa mitään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Emme ole vielä maksaneet matkaa. Pelkään vaan, että mieheni taas heltyy tai haluaa pojan mukaan " yhteiselle perheen matkalle" . Koska mua todellakin jo ärsyttää. Tommonen iso mies syökin jo ihan sairaasti ja matkoilla pitäis saada sitä ja tätä.
Olen ajatellut, että kunhan tosiaan tän vuoden puolella se 18 tulee mittariin, ni todellakin loppuu kaikki palvelut mun taholtani. Poika menee onneksi jo lukion vikalle. Tekosyitä työn tekemättömyyteen löytyy siis vaikka mitä varmaan ens vuonnakin ja siihen mä en enää ryhdy.
Mä en tosiaan anna rahaa mihinkään muuhun kuin välttämättömään. Onneksi mieheni ei oo mikään rahansyytäjä hänkään.
taidan soittaa miehelle ja kysyä matkan maksusta yms, en saa muuten rauhaa.
arvovaltaa pitää hankkia pysymällä päätöksissään
Vaan minusta on ihan oikein edellyttää poika töihin, ja ikään kuin palkinnoksi (palkan lisäksi) poika saa sen matkan.
Minäkin olen sitä mieltä, että ainakin miehesi on elatusvastuussa lapsestaan. Sinä voi tiukan paikan tullen sanoutua siitä irti, vaikkei se perhe-elämän ja pojan mielialan vuoksi olekaan järkevää.
Minäkin esittäisin asian pojalle noin, että ruuan, asumisen ja perusvaatteet saat (tai saat sopia isäsi kanssa mitä hän katsoo sinulle kuuluvan, siis jos haluaa maksaa enemmänkin hyödykkeitä), mutta ehkä kenties haluat käydä kesällä jossain tai tehdä jotain, niin siihen saat hankkia rahat itse. Jos poika haluaa viettää kesän takapihalla kirjastonkirjoja lukien niin olkoon se sitten pojan valinta. Mutta tosiaan jos tulee liikaa odotuksia sinulle pyykkihuollon ym viitsimisen vuoksi, niin sano kanssa että ei nappaa, haluun ottaa rennosti.
En tiedä yhtään perhettä, jossa tuonikäinen joutuisi maksamaan itse matkakulunsa silloin, kun kysymys on perheen yhteisestä matkasta. Omat yksityismatkat ovat toki eri asia. Ja yhteiselläkin matkalla voi toki todeta sen, että jos haluaa tehdä tai ostaa jotain erikoista, niin ne asiat pitää maksaa omasta pussista.
Mutta ihan käsittämätöntä, että 17-vuotiaan pitäisi maksaa itse esim. lentolippunsa tai hotelliyöpymisensä perheen yhteisellä matkalla. Vaikuttaa kyllä todella siltä, että haluatte tehdä lapselle selväksi sen, että hän ei ole tasa-arvoinen perheen muiden lasten kanssa.
Mutta rahansa ja ruokansa hänen kuuluu ansaita jollei työllä muualla niin kotona. voithan palkata hänet tekemään kotona sitä sun tätä? Eikö vain!?
Selkäsauna joka päivä, niin johan alkaisi työt maistua.