Lue keskustelun säännöt.
YLE: Lasten ylipaino räjähti käsiin! Pitäisikö vanhempia syyttää vammantuottamuksesta?
Jotain pitäisi tehdä
21.09.2018 |
https://yle.fi/uutiset/3-10400293
Ylipaino aiheuttaa mm. diabetesta, fyysisiä vammoja, sydänsairauksia ja mielenterveysongelmia.
Onko mielestänne ok, että lapsensa lihottavat vanhemmat pääsevät kuin koira veräjästä, vaikka ylipaino jättää lapselle pysyvät vammat?
Kommentit (411)
Mitä on pieni pyöreys, kysyi joku. Se on varmaankin pientä pyöreyttä. Siis muutaman, alle 10 kilon ylipainoa aikuisella, lapsella alle 5 kilon. Sellaista, josta näkee että vähän on tanakka mutta ei vielä lihavan puolella.
Siinä vaiheessa kun keskipituinen nainen tarvitsee vaatekokoa 42 ja lapsi aikuisen kokoisia vaatteita, ei puhuta enää "pienestä pyöreydestä".
Ja kyllä, lihas painaa enemmän kuin läski, mutta harvemmin lapsi on merkittävän lihasmassan omaava bodari. Harvempi aikuinenkaan ja ne jotka ovat, heistä kyllä erottaa vilkaisemalla, onko kyseessä timmi lihas vai löllö läski ison koon aiheuttajana. Ei ole epäselvää vaatteet päälläkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En osaa ottaa kantaa siihen, ovatko ruokasuositukset kelvollisia vai eivät, en ole alan tutkija. Mutta ihmettelen tätä väitettä, että "suomalaiset syövät ravitsemussuositusten mukaan ja lihovat, joten suositukset ovat vääriä". Jos katsoo millaiset määrät kaupassa on tarjolla erilaisia höttöherkkuja (karkit, sipsit, limsat jne.), niin selvää on, että niitä ei syödä pienenä lisänä muuten terveelliseen ruokavalioon, vaan sellaisia määriä, että suomalaiset eivät selvästikään syö suositusten mukaan. Voidaanko silloin syyttää suosituksia? Väitetään, että suositellut hiilarit eivät pidä nälkää, enkä ota tähän siis kantaa, mutta ajaako se nälkä ihan väistämättä syömään jättipussin juustonaksuja, onko se todella ainoa vaihtoehto? Voi olla, että ravitsemussuosituksia pitäisi muuttaa, mutta kyllä ihmisellä nyt jokin järki pitäisi itselläänkin olla sen suhteen, mitä kannattaa syödä. On jotenkin turha laskea laitoskeittiön ruoan hiilari- ja rasvamääriä, jos lapset kotimatkalla hakevat marketista "välipalaksi" sellaisen määrän herkkuja, mikä ennen syötiin ehkä viikon aikana...
Se suositusruoka on juurikin sellaista, että se lisää nälkää ja nimenomaan sen "roskan" syömisen nälkää. Niiden rasvojen ja hiilareiden suhteilla on siihen suuri merkitys. Ja myös rasvan laadulla. Suositellut rasvat eivät välttämättä ole sitä rasvaa, mitä ihmisen elimistö tarvitsee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En puhunut mitään huostaanotosta. Vaan siitä, että arvioitaisiin tarvitseeko perhe tukea ruokailuun tai esim. miettiä yhdessä jotain liikuntaharrastusta lapselle. Minäkin olisin tarvinnut jonkunlaista tukea alkavaan syömishäiriööni. Ehkä tilanne voisi olla nyt toinen jos olisin saanut.
Mielestäni jokaisella lapsella on oikeus terveelliseen ruokavalioon.
Mikä on terveellinen ruokavalio? Suurkeittiöt noudattavat tarkalleen ravitsemussuosituksia ja suurin osa ihmisistä syövät pääosin suurkeittiöissä tuotettua ruokaa. Silti sairastutaan ja lihotaan. Lisäksi se mitä oli terveellistä 10v sitten ei ole nyt terveellistä. Tässä hetkessä terveelliseksi kuviteltu ei ole 5v päästä terveellistä.
Mikä asia oli terveellistä 10 v sitten muttei nyt?
En ole kirjoittaja, jolle vastasit, mutta ravitsemussuositukset muuttuvat koko ajan. Esim. 10 vuotta sitten suositeltiin paljon enemmän perunoiden ja leivän syömistä. Nykyisin painottuvat enemmän hyvät rasvat, esim. pähkinät ja oliiviöljy. Painotukset muuttuvat, mutta hitaasti. Suositeltu maidon ja lihan määrä on myöskin vähentynyt huomattavasti.
Toki suosituksia koko ajan muutetaan hieman, mutta muutokset eivät ole dramaattisia. Esimerkiksi jos kymmenen vuotta sitten rasvan osuus energiansaannista oli 25-35 prosenttia, nyt se on 25-40 prosenttia.
Totta kai tutkimustieto esimerkiksi lihan vaarallisuudesta on lisääntynyt ja siksi lihan merkitystä suosituksissa on pienennetty. Mutta ei lihaa suorastaan terveellisenä pidetty myöskään vuonna 2008.
Eli kyllä samat asiat ovat olleet terveellisiä vuonna 2008, ja todennäköisesti ne ovat sitä myös vuonna 2023. Kasvikset, juurekset, marjat, kala, pehmeät rasvat, ruis, kaura.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En puhunut mitään huostaanotosta. Vaan siitä, että arvioitaisiin tarvitseeko perhe tukea ruokailuun tai esim. miettiä yhdessä jotain liikuntaharrastusta lapselle. Minäkin olisin tarvinnut jonkunlaista tukea alkavaan syömishäiriööni. Ehkä tilanne voisi olla nyt toinen jos olisin saanut.
Mielestäni jokaisella lapsella on oikeus terveelliseen ruokavalioon.
Mikä on terveellinen ruokavalio? Suurkeittiöt noudattavat tarkalleen ravitsemussuosituksia ja suurin osa ihmisistä syövät pääosin suurkeittiöissä tuotettua ruokaa. Silti sairastutaan ja lihotaan. Lisäksi se mitä oli terveellistä 10v sitten ei ole nyt terveellistä. Tässä hetkessä terveelliseksi kuviteltu ei ole 5v päästä terveellistä.
Mikä asia oli terveellistä 10 v sitten muttei nyt?
En ole kirjoittaja, jolle vastasit, mutta ravitsemussuositukset muuttuvat koko ajan. Esim. 10 vuotta sitten suositeltiin paljon enemmän perunoiden ja leivän syömistä. Nykyisin painottuvat enemmän hyvät rasvat, esim. pähkinät ja oliiviöljy. Painotukset muuttuvat, mutta hitaasti. Suositeltu maidon ja lihan määrä on myöskin vähentynyt huomattavasti.
Toki suosituksia koko ajan muutetaan hieman, mutta muutokset eivät ole dramaattisia. Esimerkiksi jos kymmenen vuotta sitten rasvan osuus energiansaannista oli 25-35 prosenttia, nyt se on 25-40 prosenttia.
Totta kai tutkimustieto esimerkiksi lihan vaarallisuudesta on lisääntynyt ja siksi lihan merkitystä suosituksissa on pienennetty. Mutta ei lihaa suorastaan terveellisenä pidetty myöskään vuonna 2008.
Eli kyllä samat asiat ovat olleet terveellisiä vuonna 2008, ja todennäköisesti ne ovat sitä myös vuonna 2023. Kasvikset, juurekset, marjat, kala, pehmeät rasvat, ruis, kaura.
Lihan vaarallisuudesta ei ole minkäänlaista tutkimustietoa. Älä levitä väärää tietoa.
Siitä vaan mammat tiskipöytää jynssäämään ihanalla sitrustuoksuisella suihkeella. Sitten vähän steriiliä purkkisosetta vauvalle poskeen ja koululaiselle aamiaisen "hedelmäannos" täysmehusta 👍
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En puhunut mitään huostaanotosta. Vaan siitä, että arvioitaisiin tarvitseeko perhe tukea ruokailuun tai esim. miettiä yhdessä jotain liikuntaharrastusta lapselle. Minäkin olisin tarvinnut jonkunlaista tukea alkavaan syömishäiriööni. Ehkä tilanne voisi olla nyt toinen jos olisin saanut.
Mielestäni jokaisella lapsella on oikeus terveelliseen ruokavalioon.
Mikä on terveellinen ruokavalio? Suurkeittiöt noudattavat tarkalleen ravitsemussuosituksia ja suurin osa ihmisistä syövät pääosin suurkeittiöissä tuotettua ruokaa. Silti sairastutaan ja lihotaan. Lisäksi se mitä oli terveellistä 10v sitten ei ole nyt terveellistä. Tässä hetkessä terveelliseksi kuviteltu ei ole 5v päästä terveellistä.
Mikä asia oli terveellistä 10 v sitten muttei nyt?
En ole kirjoittaja, jolle vastasit, mutta ravitsemussuositukset muuttuvat koko ajan. Esim. 10 vuotta sitten suositeltiin paljon enemmän perunoiden ja leivän syömistä. Nykyisin painottuvat enemmän hyvät rasvat, esim. pähkinät ja oliiviöljy. Painotukset muuttuvat, mutta hitaasti. Suositeltu maidon ja lihan määrä on myöskin vähentynyt huomattavasti.
No painon kannalta on vain yksi "suositus", joka ei ole muuttunut: syö vähemmän kuin kulutat = et liho. Syö enemmän kuin kulutat = lihot, tuo on sitten käänteisesti. Sillä ei ole juurikaan merkitystä, vaikka söisit kuinka "suositusten mukaan" tai minkäkin kulloisen hömppäsuuntauksen, syötkö proteiinia vaiko hiilareita jne, jos syöt enemmän kuin kulutat, lihot. Ja jatkossa pysyt lihavana tai lihot lisää, jollet muuta syömistäsi kulutuksen mukaiseksi.
Miten ihmeessä lihomisesta, laihduttamisesta ja painonhallinnasta on tehty niin hankalaa? Siksikö, että on mukavampi ajatella, että lisäaineet, einekset, kiire töissä, kuin huomata, että tässä ollaan lihavia koska tässä syödään liikaa? Josta päästäänkin siihen, että miksi syödään liikaa? Mitä siinä syömisessä on niin ihmeellistä, että sitä on tehtävä koko ajan kun nälästä ei ole kyse? Miksi ei sen sijaan hata käydä lenkillä tai salilla, lukea kirjaa, mennä lastensa kanssa ulos leikkimään? Miksi juuri syödä?
Vierailija kirjoitti:
Olisikohan koko kansan läskistymiseen osasyynä yleistyneet valmisruuat = einekset, joita mätetään paitsi kotona myös koulussa ja töissä? Tottakai myös se, ettei kävellä edes paria kilometriä kouluun, kauppaan tai harrastuksiin ja syödään koko ajan jotakin, vaikuttaa asiaan, mutta einekset ja puolivalmiit tuotteet ovat kuitenkin melko uusi ilmiö. Ei tarvitse mennä kuin omaan peruskouluaikaan viime vuosituhannelle niin ei luokkakuvissa ollut kuin pari lihavaa oppilasta, nykyään alkaa mennä niinpäin että siellä on enää pari hoikkaa. Ja silloin vielä ihmiset teki ruuan itse, einekset oli satunnaista kiiremättöä, eivät arkiruokaa eikä niiden valikoimakaan ollut sellainen kuin nykyään.
Einesruoka-käsite ei kerro ruoasta mitään muuta kuin valmistustavan. Eli sikäli eineksien demonisointi on vähän naiivia.
Esimerkiksi lapset syövät kaikkein terveellisemmin silloin, kun he syövät pelkkiä eineksiä eli purkkiruokaa. Harva purkki-ikäinen lihoo, vaikka muu
perhe olisi pulleroita. Mutta kun purkeista siirrytään samaan ruokaan muun perheen kanssa, alkaa perheen "ruumiinrakenne" näkyä lapsessakin.
Isompien ihmisten kohdalla keskeistä on katsoa eineksen tuoteseloste. Jos eines ei sisällä sen kummempia aineksia kuin kotiruoka, ei se sen kummemmin lihotakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En puhunut mitään huostaanotosta. Vaan siitä, että arvioitaisiin tarvitseeko perhe tukea ruokailuun tai esim. miettiä yhdessä jotain liikuntaharrastusta lapselle. Minäkin olisin tarvinnut jonkunlaista tukea alkavaan syömishäiriööni. Ehkä tilanne voisi olla nyt toinen jos olisin saanut.
Mielestäni jokaisella lapsella on oikeus terveelliseen ruokavalioon.
Mikä on terveellinen ruokavalio? Suurkeittiöt noudattavat tarkalleen ravitsemussuosituksia ja suurin osa ihmisistä syövät pääosin suurkeittiöissä tuotettua ruokaa. Silti sairastutaan ja lihotaan. Lisäksi se mitä oli terveellistä 10v sitten ei ole nyt terveellistä. Tässä hetkessä terveelliseksi kuviteltu ei ole 5v päästä terveellistä.
Mikä asia oli terveellistä 10 v sitten muttei nyt?
En ole kirjoittaja, jolle vastasit, mutta ravitsemussuositukset muuttuvat koko ajan. Esim. 10 vuotta sitten suositeltiin paljon enemmän perunoiden ja leivän syömistä. Nykyisin painottuvat enemmän hyvät rasvat, esim. pähkinät ja oliiviöljy. Painotukset muuttuvat, mutta hitaasti. Suositeltu maidon ja lihan määrä on myöskin vähentynyt huomattavasti.
Toki suosituksia koko ajan muutetaan hieman, mutta muutokset eivät ole dramaattisia. Esimerkiksi jos kymmenen vuotta sitten rasvan osuus energiansaannista oli 25-35 prosenttia, nyt se on 25-40 prosenttia.
Totta kai tutkimustieto esimerkiksi lihan vaarallisuudesta on lisääntynyt ja siksi lihan merkitystä suosituksissa on pienennetty. Mutta ei lihaa suorastaan terveellisenä pidetty myöskään vuonna 2008.
Eli kyllä samat asiat ovat olleet terveellisiä vuonna 2008, ja todennäköisesti ne ovat sitä myös vuonna 2023. Kasvikset, juurekset, marjat, kala, pehmeät rasvat, ruis, kaura.
Lihan vaarallisuudesta ei ole minkäänlaista tutkimustietoa. Älä levitä väärää tietoa.
Eikä varmaan tupakinkaan ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa ottaa kantaa siihen, ovatko ruokasuositukset kelvollisia vai eivät, en ole alan tutkija. Mutta ihmettelen tätä väitettä, että "suomalaiset syövät ravitsemussuositusten mukaan ja lihovat, joten suositukset ovat vääriä". Jos katsoo millaiset määrät kaupassa on tarjolla erilaisia höttöherkkuja (karkit, sipsit, limsat jne.), niin selvää on, että niitä ei syödä pienenä lisänä muuten terveelliseen ruokavalioon, vaan sellaisia määriä, että suomalaiset eivät selvästikään syö suositusten mukaan. Voidaanko silloin syyttää suosituksia? Väitetään, että suositellut hiilarit eivät pidä nälkää, enkä ota tähän siis kantaa, mutta ajaako se nälkä ihan väistämättä syömään jättipussin juustonaksuja, onko se todella ainoa vaihtoehto? Voi olla, että ravitsemussuosituksia pitäisi muuttaa, mutta kyllä ihmisellä nyt jokin järki pitäisi itselläänkin olla sen suhteen, mitä kannattaa syödä. On jotenkin turha laskea laitoskeittiön ruoan hiilari- ja rasvamääriä, jos lapset kotimatkalla hakevat marketista "välipalaksi" sellaisen määrän herkkuja, mikä ennen syötiin ehkä viikon aikana...
Se suositusruoka on juurikin sellaista, että se lisää nälkää ja nimenomaan sen "roskan" syömisen nälkää. Niiden rasvojen ja hiilareiden suhteilla on siihen suuri merkitys. Ja myös rasvan laadulla. Suositellut rasvat eivät välttämättä ole sitä rasvaa, mitä ihmisen elimistö tarvitsee.
Jos joku aikuinen on suunsa orja eikä kykene syömään terveellisesti ja kohtuullisesti, niin toki kikkailkoon mieleisellään tavalla. Vapaa maa.
Mutta kun puhutaan lapsista, pitäisi olla päivänselvää, että vanhemmat tekevät heidän puolestaan isot päätökset. Ei sitä karkkia ja sipsiä voi kaupasta kassikaupalla kantaa ilman rahoittajaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on myös siinä että nämä huonot ruokailutottumukset jatkuu ihan aikuisuuteen saakka. Kallis lasku tulossa yhteiskunnalle kun pian parikymppiset, parhaassa iässä olevat nuoret aikuiset onkin lihavia ja hampaat on mädäntyneet suuhun ja pitää olla sairaslomalla ja muuta.
Sukulaispoika 21v on juuri tällainen, ylipaino ehkä 30-40 kiloa. Tyhmä, kuin vasemman jalan saapas. Järki voisi toimia ihan OK, jos saisi painonsa normaali tasolle. Nämä ihmiset on pilattu liian anteliaalla sosiaaliturvalla.
Sanonta: Raha ei sovi kaikille. Osalle ihmisistä nykyinen antelias sosiaaliturva tuottaa samanlaista vahinkoa, kuin lottovoitto, joka osuu väärälle ihmiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En puhunut mitään huostaanotosta. Vaan siitä, että arvioitaisiin tarvitseeko perhe tukea ruokailuun tai esim. miettiä yhdessä jotain liikuntaharrastusta lapselle. Minäkin olisin tarvinnut jonkunlaista tukea alkavaan syömishäiriööni. Ehkä tilanne voisi olla nyt toinen jos olisin saanut.
Mielestäni jokaisella lapsella on oikeus terveelliseen ruokavalioon.
Mikä on terveellinen ruokavalio? Suurkeittiöt noudattavat tarkalleen ravitsemussuosituksia ja suurin osa ihmisistä syövät pääosin suurkeittiöissä tuotettua ruokaa. Silti sairastutaan ja lihotaan. Lisäksi se mitä oli terveellistä 10v sitten ei ole nyt terveellistä. Tässä hetkessä terveelliseksi kuviteltu ei ole 5v päästä terveellistä.
Monet syövät ravitsemussuositusten mukaisesti valmistettua ruokaa, mutta onko syöty ruokamäärä suositusten mukaista? Esim. aikuisilla annoskoot ovat usein valtavia ja pääruuan ja kasvisten suhde on pielessä. Lapset eivät välttämättä edes tiedä kuinka paljon ja missä suhteessa ruuan eri osia tulisi lautaselle kasata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisikohan koko kansan läskistymiseen osasyynä yleistyneet valmisruuat = einekset, joita mätetään paitsi kotona myös koulussa ja töissä? Tottakai myös se, ettei kävellä edes paria kilometriä kouluun, kauppaan tai harrastuksiin ja syödään koko ajan jotakin, vaikuttaa asiaan, mutta einekset ja puolivalmiit tuotteet ovat kuitenkin melko uusi ilmiö. Ei tarvitse mennä kuin omaan peruskouluaikaan viime vuosituhannelle niin ei luokkakuvissa ollut kuin pari lihavaa oppilasta, nykyään alkaa mennä niinpäin että siellä on enää pari hoikkaa. Ja silloin vielä ihmiset teki ruuan itse, einekset oli satunnaista kiiremättöä, eivät arkiruokaa eikä niiden valikoimakaan ollut sellainen kuin nykyään.
Einesruoka-käsite ei kerro ruoasta mitään muuta kuin valmistustavan. Eli sikäli eineksien demonisointi on vähän naiivia.
Esimerkiksi lapset syövät kaikkein terveellisemmin silloin, kun he syövät pelkkiä eineksiä eli purkkiruokaa. Harva purkki-ikäinen lihoo, vaikka muu
perhe olisi pulleroita. Mutta kun purkeista siirrytään samaan ruokaan muun perheen kanssa, alkaa perheen "ruumiinrakenne" näkyä lapsessakin.Isompien ihmisten kohdalla keskeistä on katsoa eineksen tuoteseloste. Jos eines ei sisällä sen kummempia aineksia kuin kotiruoka, ei se sen kummemmin lihotakaan.
Tämä on puoliksi totta, mutta jos ruokavaliossa on paljon pitkälle prosessoituja ihmeellisellä säilymisominaisuuksilla varustettuja elintarvikkeita vaikka se sitten olisi Piltti-porkkanasosetta, niin sen vaikutus suolistoon on ikävä verrattuna samoihin tuotteisiin tuoreempina - ei toki porkkanasose verrattuna ranskiksiin. Käytän eineksiä surutta osana ruokavaliota mutta kauhistuttaa täysin purkki- ja tölkkiruokitut vauvat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisikohan koko kansan läskistymiseen osasyynä yleistyneet valmisruuat = einekset, joita mätetään paitsi kotona myös koulussa ja töissä? Tottakai myös se, ettei kävellä edes paria kilometriä kouluun, kauppaan tai harrastuksiin ja syödään koko ajan jotakin, vaikuttaa asiaan, mutta einekset ja puolivalmiit tuotteet ovat kuitenkin melko uusi ilmiö. Ei tarvitse mennä kuin omaan peruskouluaikaan viime vuosituhannelle niin ei luokkakuvissa ollut kuin pari lihavaa oppilasta, nykyään alkaa mennä niinpäin että siellä on enää pari hoikkaa. Ja silloin vielä ihmiset teki ruuan itse, einekset oli satunnaista kiiremättöä, eivät arkiruokaa eikä niiden valikoimakaan ollut sellainen kuin nykyään.
Einesruoka-käsite ei kerro ruoasta mitään muuta kuin valmistustavan. Eli sikäli eineksien demonisointi on vähän naiivia.
Esimerkiksi lapset syövät kaikkein terveellisemmin silloin, kun he syövät pelkkiä eineksiä eli purkkiruokaa. Harva purkki-ikäinen lihoo, vaikka muu
perhe olisi pulleroita. Mutta kun purkeista siirrytään samaan ruokaan muun perheen kanssa, alkaa perheen "ruumiinrakenne" näkyä lapsessakin.Isompien ihmisten kohdalla keskeistä on katsoa eineksen tuoteseloste. Jos eines ei sisällä sen kummempia aineksia kuin kotiruoka, ei se sen kummemmin lihotakaan.
Aika monissa ns. suosikkieineksissä on paljon rasvaa, hiilihydraatteja, suolaa ja vähän proteiinia. Siis täysin turhaa, epäterveellistä ja nimenomaan lihottavaa "ruokaa".
Otin satunnaisotannalla erään einesjauhelihapastatuotteen, jonka annoksen kalorimäärä on 500 kaloria ja rasvamäärä annoksessa 30g, suola melkein 3%. Siis yhdessä annoksessa. Ainesosat ovat "kotiruokatasoa", ei edes lisäaineita, mutta ei tuota nyt voi terveelliseksi sanoa, vaikka kuinka ei sisällä kummempia aineksia kuin kotiruoka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nykylasten arkiaktiivisuus on vähentynyt sitten oman lapsuuten lähes 40 vuotta sitten, saati sitten vanhempieni aikojen. Koulumatkoja vähemmän kävellään ja illat menee autolla vietyihin harrastuksiin tai koneellaoloon. Pihapelit ja -leikit on jäänyt muun järjestetyn ohjelman myötä. Selväähän on, että myös ruokavalio on muuttunut. Karkit, limsat ja pikaruoat on lisääntynyt lähes jokaisessa perheessä. Valinnanvaraa on vaan enemmmän ja mahdollisuuksia syödä sitä itselle mieluisaa ruokaa. Hyvää ruokaa menee aina enemmän kuin huonompaa. Välipalakulttuuri on myös nykyajan juttu.
Nåin se on. Minunkin koululuokallani oli 43 oppilasta. Yksi ainoa selkeästi ylipainoinen tyttö koko joukossa. Koulumatkani oli päivittäin 6 km yhteensä. Se kuljettiin jalkaisin kuutena päivänä viikossa. Yksi tärkeä tekijä oli mielestäni se, että tuohon aikaan ruoka-ajat olivat hyvin säännölliset eikä välipaloja harrastettu, Muistan hyvin, että ennen ruokailua, sekä koulussa että kotona, nälkä oli kova. Kenellekään ei tullut mieleenkään sanoa, että tuota en syö. Tuon ajan lapset olivat ulkoleikeissä yleensä kaiken vapaa-aikansa. Asunnot olivat yleisesti aika pieniä ja äidit hätistivät lapset pihalle pois jaloista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa ottaa kantaa siihen, ovatko ruokasuositukset kelvollisia vai eivät, en ole alan tutkija. Mutta ihmettelen tätä väitettä, että "suomalaiset syövät ravitsemussuositusten mukaan ja lihovat, joten suositukset ovat vääriä". Jos katsoo millaiset määrät kaupassa on tarjolla erilaisia höttöherkkuja (karkit, sipsit, limsat jne.), niin selvää on, että niitä ei syödä pienenä lisänä muuten terveelliseen ruokavalioon, vaan sellaisia määriä, että suomalaiset eivät selvästikään syö suositusten mukaan. Voidaanko silloin syyttää suosituksia? Väitetään, että suositellut hiilarit eivät pidä nälkää, enkä ota tähän siis kantaa, mutta ajaako se nälkä ihan väistämättä syömään jättipussin juustonaksuja, onko se todella ainoa vaihtoehto? Voi olla, että ravitsemussuosituksia pitäisi muuttaa, mutta kyllä ihmisellä nyt jokin järki pitäisi itselläänkin olla sen suhteen, mitä kannattaa syödä. On jotenkin turha laskea laitoskeittiön ruoan hiilari- ja rasvamääriä, jos lapset kotimatkalla hakevat marketista "välipalaksi" sellaisen määrän herkkuja, mikä ennen syötiin ehkä viikon aikana...
Se suositusruoka on juurikin sellaista, että se lisää nälkää ja nimenomaan sen "roskan" syömisen nälkää. Niiden rasvojen ja hiilareiden suhteilla on siihen suuri merkitys. Ja myös rasvan laadulla. Suositellut rasvat eivät välttämättä ole sitä rasvaa, mitä ihmisen elimistö tarvitsee.
Jos joku aikuinen on suunsa orja eikä kykene syömään terveellisesti ja kohtuullisesti, niin toki kikkailkoon mieleisellään tavalla. Vapaa maa.
Mutta kun puhutaan lapsista, pitäisi olla päivänselvää, että vanhemmat tekevät heidän puolestaan isot päätökset. Ei sitä karkkia ja sipsiä voi kaupasta kassikaupalla kantaa ilman rahoittajaa.
Piti sitten kommentoida, vaikka et ymmärtänyt mitään lainaamastasi tekstistä :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisikohan koko kansan läskistymiseen osasyynä yleistyneet valmisruuat = einekset, joita mätetään paitsi kotona myös koulussa ja töissä? Tottakai myös se, ettei kävellä edes paria kilometriä kouluun, kauppaan tai harrastuksiin ja syödään koko ajan jotakin, vaikuttaa asiaan, mutta einekset ja puolivalmiit tuotteet ovat kuitenkin melko uusi ilmiö. Ei tarvitse mennä kuin omaan peruskouluaikaan viime vuosituhannelle niin ei luokkakuvissa ollut kuin pari lihavaa oppilasta, nykyään alkaa mennä niinpäin että siellä on enää pari hoikkaa. Ja silloin vielä ihmiset teki ruuan itse, einekset oli satunnaista kiiremättöä, eivät arkiruokaa eikä niiden valikoimakaan ollut sellainen kuin nykyään.
Einesruoka-käsite ei kerro ruoasta mitään muuta kuin valmistustavan. Eli sikäli eineksien demonisointi on vähän naiivia.
Esimerkiksi lapset syövät kaikkein terveellisemmin silloin, kun he syövät pelkkiä eineksiä eli purkkiruokaa. Harva purkki-ikäinen lihoo, vaikka muu
perhe olisi pulleroita. Mutta kun purkeista siirrytään samaan ruokaan muun perheen kanssa, alkaa perheen "ruumiinrakenne" näkyä lapsessakin.Isompien ihmisten kohdalla keskeistä on katsoa eineksen tuoteseloste. Jos eines ei sisällä sen kummempia aineksia kuin kotiruoka, ei se sen kummemmin lihotakaan.
Täh? Alkaa perheen ruumiinrakenne näkyä lapsessakin, joka purkkiruokia syödessään oli vielä normaalikokoinen? Siis kaikki perheetkö ovat lihavia? Siltähän tuo kuulosti, että purkkiruokien aikaan lapset on normaaleja, mutta sitten aletaan lihoa :D
Kyllä se perheen ruumiinrakenne näkyy tosiaan lapsissakin, mutta eivät kaikki perheet todellakaan ole lihavia. Jos lapsi on hoikka/normaalipainoinen, erittäin todennäköisesti myös vanhemmat ovat ja jos vanhemmat ovat plösöjä/ylipainoisia, niin on lapsikin. Ei se purkkiruoasta tavalliseen siirtymisestä johdu se lasten lihominen, vaan siitä että se tavallinen ruoka on vääränlaista ja jatkuva syöminen perheen harrastus ja ajanviete.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En puhunut mitään huostaanotosta. Vaan siitä, että arvioitaisiin tarvitseeko perhe tukea ruokailuun tai esim. miettiä yhdessä jotain liikuntaharrastusta lapselle. Minäkin olisin tarvinnut jonkunlaista tukea alkavaan syömishäiriööni. Ehkä tilanne voisi olla nyt toinen jos olisin saanut.
Mielestäni jokaisella lapsella on oikeus terveelliseen ruokavalioon.
Mikä on terveellinen ruokavalio? Suurkeittiöt noudattavat tarkalleen ravitsemussuosituksia ja suurin osa ihmisistä syövät pääosin suurkeittiöissä tuotettua ruokaa. Silti sairastutaan ja lihotaan. Lisäksi se mitä oli terveellistä 10v sitten ei ole nyt terveellistä. Tässä hetkessä terveelliseksi kuviteltu ei ole 5v päästä terveellistä.
Mikä asia oli terveellistä 10 v sitten muttei nyt?
En ole kirjoittaja, jolle vastasit, mutta ravitsemussuositukset muuttuvat koko ajan. Esim. 10 vuotta sitten suositeltiin paljon enemmän perunoiden ja leivän syömistä. Nykyisin painottuvat enemmän hyvät rasvat, esim. pähkinät ja oliiviöljy. Painotukset muuttuvat, mutta hitaasti. Suositeltu maidon ja lihan määrä on myöskin vähentynyt huomattavasti.
No painon kannalta on vain yksi "suositus", joka ei ole muuttunut: syö vähemmän kuin kulutat = et liho. Syö enemmän kuin kulutat = lihot, tuo on sitten käänteisesti. Sillä ei ole juurikaan merkitystä, vaikka söisit kuinka "suositusten mukaan" tai minkäkin kulloisen hömppäsuuntauksen, syötkö proteiinia vaiko hiilareita jne, jos syöt enemmän kuin kulutat, lihot. Ja jatkossa pysyt lihavana tai lihot lisää, jollet muuta syömistäsi kulutuksen mukaiseksi.
Miten ihmeessä lihomisesta, laihduttamisesta ja painonhallinnasta on tehty niin hankalaa? Siksikö, että on mukavampi ajatella, että lisäaineet, einekset, kiire töissä, kuin huomata, että tässä ollaan lihavia koska tässä syödään liikaa? Josta päästäänkin siihen, että miksi syödään liikaa? Mitä siinä syömisessä on niin ihmeellistä, että sitä on tehtävä koko ajan kun nälästä ei ole kyse? Miksi ei sen sijaan hata käydä lenkillä tai salilla, lukea kirjaa, mennä lastensa kanssa ulos leikkimään? Miksi juuri syödä?
Miksi syödään liikaa? Ihmisellä on joko nälkä, nälän hallintaan liittyvät hormonaaliset ja ties mitkä säätelytekijät sekaisin, geneettinen virhe kuten Prader-Willi tai ihminen on mielisairas. Kannattaa muistaa se, että ruoan myyjät haluavat myydä mahdollisimman paljon ja kalliilla. Eivät he halua sinun syövän vähemmän. Esimerkiksi Coca Colaa juomalla sinusta tulee vain entistä janoisempi, koska se sisältää kofeiinia, diureettia ja suolainen maku peitetään sokereilla. Tämä on ollut aina tiedossa ja silti ihmisten annetaan juoda cocista. Samalla tavalla ihmisten syömiskontrolli saadaan pettämään neuromarkkinoinnilla (klo 21 jälkeen tulee todella paljon ruokamainoksia), lisäämällä houkuttelevia ruokia lähelle kassaa yms. Obesogeeninen ympäristö siis selittää paljon enemmän epidemiaa kuin yksilöiden oma tietoinen valinta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisikohan koko kansan läskistymiseen osasyynä yleistyneet valmisruuat = einekset, joita mätetään paitsi kotona myös koulussa ja töissä? Tottakai myös se, ettei kävellä edes paria kilometriä kouluun, kauppaan tai harrastuksiin ja syödään koko ajan jotakin, vaikuttaa asiaan, mutta einekset ja puolivalmiit tuotteet ovat kuitenkin melko uusi ilmiö. Ei tarvitse mennä kuin omaan peruskouluaikaan viime vuosituhannelle niin ei luokkakuvissa ollut kuin pari lihavaa oppilasta, nykyään alkaa mennä niinpäin että siellä on enää pari hoikkaa. Ja silloin vielä ihmiset teki ruuan itse, einekset oli satunnaista kiiremättöä, eivät arkiruokaa eikä niiden valikoimakaan ollut sellainen kuin nykyään.
Einesruoka-käsite ei kerro ruoasta mitään muuta kuin valmistustavan. Eli sikäli eineksien demonisointi on vähän naiivia.
Esimerkiksi lapset syövät kaikkein terveellisemmin silloin, kun he syövät pelkkiä eineksiä eli purkkiruokaa. Harva purkki-ikäinen lihoo, vaikka muu
perhe olisi pulleroita. Mutta kun purkeista siirrytään samaan ruokaan muun perheen kanssa, alkaa perheen "ruumiinrakenne" näkyä lapsessakin.Isompien ihmisten kohdalla keskeistä on katsoa eineksen tuoteseloste. Jos eines ei sisällä sen kummempia aineksia kuin kotiruoka, ei se sen kummemmin lihotakaan.
Olen sanaton. Onko olemassa näin tietämätöntä ihmistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En puhunut mitään huostaanotosta. Vaan siitä, että arvioitaisiin tarvitseeko perhe tukea ruokailuun tai esim. miettiä yhdessä jotain liikuntaharrastusta lapselle. Minäkin olisin tarvinnut jonkunlaista tukea alkavaan syömishäiriööni. Ehkä tilanne voisi olla nyt toinen jos olisin saanut.
Mielestäni jokaisella lapsella on oikeus terveelliseen ruokavalioon.
Mikä on terveellinen ruokavalio? Suurkeittiöt noudattavat tarkalleen ravitsemussuosituksia ja suurin osa ihmisistä syövät pääosin suurkeittiöissä tuotettua ruokaa. Silti sairastutaan ja lihotaan. Lisäksi se mitä oli terveellistä 10v sitten ei ole nyt terveellistä. Tässä hetkessä terveelliseksi kuviteltu ei ole 5v päästä terveellistä.
Mikä asia oli terveellistä 10 v sitten muttei nyt?
En ole kirjoittaja, jolle vastasit, mutta ravitsemussuositukset muuttuvat koko ajan. Esim. 10 vuotta sitten suositeltiin paljon enemmän perunoiden ja leivän syömistä. Nykyisin painottuvat enemmän hyvät rasvat, esim. pähkinät ja oliiviöljy. Painotukset muuttuvat, mutta hitaasti. Suositeltu maidon ja lihan määrä on myöskin vähentynyt huomattavasti.
No painon kannalta on vain yksi "suositus", joka ei ole muuttunut: syö vähemmän kuin kulutat = et liho. Syö enemmän kuin kulutat = lihot, tuo on sitten käänteisesti. Sillä ei ole juurikaan merkitystä, vaikka söisit kuinka "suositusten mukaan" tai minkäkin kulloisen hömppäsuuntauksen, syötkö proteiinia vaiko hiilareita jne, jos syöt enemmän kuin kulutat, lihot. Ja jatkossa pysyt lihavana tai lihot lisää, jollet muuta syömistäsi kulutuksen mukaiseksi.
Miten ihmeessä lihomisesta, laihduttamisesta ja painonhallinnasta on tehty niin hankalaa? Siksikö, että on mukavampi ajatella, että lisäaineet, einekset, kiire töissä, kuin huomata, että tässä ollaan lihavia koska tässä syödään liikaa? Josta päästäänkin siihen, että miksi syödään liikaa? Mitä siinä syömisessä on niin ihmeellistä, että sitä on tehtävä koko ajan kun nälästä ei ole kyse? Miksi ei sen sijaan hata käydä lenkillä tai salilla, lukea kirjaa, mennä lastensa kanssa ulos leikkimään? Miksi juuri syödä?
Tämä. Vaikka lojuisi sohvalla 24/7, mutta söisi kaloreissa mitaten vähemmän, laihtuisi. Kilon laihtumiseen vaaditaan n. 7000 kalorin vaje, joten 500 kalorin vähentämisellä päivässä laihtuu n. puoli kiloa viikossa. Ilman liikuntaakin.
Ihminen ei liho mitenkään mystisesti, vaan siksi että saa kaloreita enemmän kuin kuluttaa - siis syö liikaa. Joten hän ei myöskään hoikistu mitenkään sen mystisemmin, vaan siten että alkaa syödä vähemmän kuin kuluttaa. Kaikenmaailman rasvasiepparit ja laihdutuspussijauheet on sinänsä tarpeettomia, koska laihtuminen ei edellytä sellaisia, ainoastaan sen että kalorinsaanti ja kulutus ovat oikeassa suhteessa. Se pätee kaikenikäisiin.
En osaa ottaa kantaa siihen, ovatko ruokasuositukset kelvollisia vai eivät, en ole alan tutkija. Mutta ihmettelen tätä väitettä, että "suomalaiset syövät ravitsemussuositusten mukaan ja lihovat, joten suositukset ovat vääriä". Jos katsoo millaiset määrät kaupassa on tarjolla erilaisia höttöherkkuja (karkit, sipsit, limsat jne.), niin selvää on, että niitä ei syödä pienenä lisänä muuten terveelliseen ruokavalioon, vaan sellaisia määriä, että suomalaiset eivät selvästikään syö suositusten mukaan. Voidaanko silloin syyttää suosituksia? Väitetään, että suositellut hiilarit eivät pidä nälkää, enkä ota tähän siis kantaa, mutta ajaako se nälkä ihan väistämättä syömään jättipussin juustonaksuja, onko se todella ainoa vaihtoehto? Voi olla, että ravitsemussuosituksia pitäisi muuttaa, mutta kyllä ihmisellä nyt jokin järki pitäisi itselläänkin olla sen suhteen, mitä kannattaa syödä. On jotenkin turha laskea laitoskeittiön ruoan hiilari- ja rasvamääriä, jos lapset kotimatkalla hakevat marketista "välipalaksi" sellaisen määrän herkkuja, mikä ennen syötiin ehkä viikon aikana...