Lue keskustelun säännöt.
Luokanope paikalla - kysy mitä vaan
20.09.2018 |
Kuudetta vuotta opettajan työssä. Vähän alkaa olemaan perillä siitä, mitä tämä oikeastaan on. Yli puolet luokan oppilaista tehostetun tai erityisen tuen piirissä, yksi aivan ummikko-oppilas ja sietämän muuta suomi toisena kielenä -oppilaita. Lisäksi yksi paha häirikkö jolle en saa apua.
Kommentit (62)
Vierailija kirjoitti:
Onko teidän koulustanne lähtenyt joku oppilas toiseen kouluun kiusaamisen takia?
On.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minkä värisiä sukkahousuja käytät? Käytätkö minihameita?
Ihonvärisiä tai mustia. Käytän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kerrot oppilaistasi netissä? Eikö teillä ole vaitiolovelvollisuus?
Ei tuo ole vaitiolovelvollisuuden rikkomista jos kertoo yleisesti luokan tilanteesta. Plus aika normimeininkiä tuo on valitettavasti esim. Itä-Helsingin koulujen osalta.
Valitettavasti alkaa olla ihan arkipäivää missä vain osassa Suomea. Terkuin luokanope idästä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljonko on opettajien palkka?
Saan palkkaa noin 2800e/kk. Koen se olevan aivan liian vähän työn kuvaan nähden.
Kiitos vastauksesta. Kuinka kesällä? Saatteko palkkaa vai miten?
Saan tuota palkkaa myös kesältä. Aikaisemmin opettajien palkka oli suurempi, mutta palkkaa maksettiin vain opetusajalta. Vuositasolla palkka on säilynyt muutoksesta huolimatta.
Kirjoitin huolimattomasti. Aikaisemmin opettajien kuukausipalkka oli suurempi, mutta palkkaa maksettiin vain opetusajalta.
Kesäajan palkka koskee siis vain virassa olevia opettajia tai koko kalenterivuodeksi tehtyjä määräaikaisuuksia.
Saan samaa palkkaa, joka on siis kaksoiskelpoisen open palkka ilman lisiä. Itse olen kuitenkin 1.6.2019 lähtien työtön. Teen siis vuoden aikana ihan yhtä paljon töitä kuin virassa olevatkin, jopa enemmän, sillä yritän pyristellä itsellenikin viran ahkeruuteni osoittamalla. En kuitenkaan siis saa kesäkeskeytykseltä palkkaa, vaan palkan tulee nostamaan virassa oleva ope, jota sijaistan. Tämä on todella yleistä.
Anteeksi suorapuheisuuteni, mutta itse arvostan omaa ammattitaitoani sen verran, etten ole missään vaiheessa suostunut työsuhteeseen, josta en ole saanut palkkaa myös kesältä. Nopeasti myös virka tuli puheeksi, muuten en olisi ko. kouluun jäänyt työskentelemään.
Millä paikkakunnalla työskentelet? Työllisyystilanne nimittäin vaihtelee kovasti.
Lähetin viime keväänä n. 40 hakemusta, olin kaikkiin paikkoihin pätevä. Tarkkoja lukuja en tiedä, mutta niistä samoista paikoista taisteli n. 100-500 pätevää opettajaa / paikka. Pääsin kolmeen haastatteluun, yksi näistä oli virkahaastattelu samassa talossa, jossa jo työskentelin. Valinnassa jäin toiselle sijalle. Virkaan valittu jäi kuitenkin samantien virkavapaalle ja paikkaa tarjottiin minulle. Tiesin kyllä, etten saa kesältä palkkaa. Vaakakupissa painoi kuitenkin myös se, että viran sijaisena saisin jatkaa oman alkuopetuksen luokkani kanssa ainakin yhden lukuvuoden lisää. Muihin paikkoihin en tullut valituksi. Olisitko sijassani kieltäytynyt paikasta?
Teen töitä Helsingissä. Jokaiseen paikkaan on 100+ hakijaa, joten tiedän kyllä tilanteen.
Sinun esimerkki on vaikea. Itse oman liiaksikin asti ylpeä, enkä varmasti olisi lähtenyt sijaistamaan virkaa, jota itse en saanut. Olisiko fiksua? Ei varmaan.
Itse olen jo opiskeluaikoina luonut verkostoa. Minulla oli heti valmistuttua kuusi eri koulua, joista olisin saanut paikan. Yhteenkään hommaa minun ei ole tarvinnut hakea. Virka toki asia erikseen, se vaatii talon sisälläkin hakemuksen.
Helsingin markkinat poikkeavat omasta alueestani, päteviä opettajia on tarjolla vähemmän, sillä opettajan palkalla ei pääkaupunkiseudulla elä. Kaikki hakijat eivät myöskään ole päteviä. Tiedän useita esimerkkejä, joissa vastavalmistunut opettaja saa valikoida mieleisensä työpaikan juuri Helsingissä, siksi uskon tämän olleen mahdollista myös sinun kohdallasi.
Omalla alueellani myös määräaikaisiin paikkoihin pitää hakea, jopa siihen omaan paikkaan. Hieman kyllä ihmetyttää, ettei Helsingissä pitäisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen olet?
31-vuotias.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljonko on opettajien palkka?
Saan palkkaa noin 2800e/kk. Koen se olevan aivan liian vähän työn kuvaan nähden.
Kiitos vastauksesta. Kuinka kesällä? Saatteko palkkaa vai miten?
Saan tuota palkkaa myös kesältä. Aikaisemmin opettajien palkka oli suurempi, mutta palkkaa maksettiin vain opetusajalta. Vuositasolla palkka on säilynyt muutoksesta huolimatta.
Kirjoitin huolimattomasti. Aikaisemmin opettajien kuukausipalkka oli suurempi, mutta palkkaa maksettiin vain opetusajalta.
Kesäajan palkka koskee siis vain virassa olevia opettajia tai koko kalenterivuodeksi tehtyjä määräaikaisuuksia.
Saan samaa palkkaa, joka on siis kaksoiskelpoisen open palkka ilman lisiä. Itse olen kuitenkin 1.6.2019 lähtien työtön. Teen siis vuoden aikana ihan yhtä paljon töitä kuin virassa olevatkin, jopa enemmän, sillä yritän pyristellä itsellenikin viran ahkeruuteni osoittamalla. En kuitenkaan siis saa kesäkeskeytykseltä palkkaa, vaan palkan tulee nostamaan virassa oleva ope, jota sijaistan. Tämä on todella yleistä.
Anteeksi suorapuheisuuteni, mutta itse arvostan omaa ammattitaitoani sen verran, etten ole missään vaiheessa suostunut työsuhteeseen, josta en ole saanut palkkaa myös kesältä. Nopeasti myös virka tuli puheeksi, muuten en olisi ko. kouluun jäänyt työskentelemään.
Millä paikkakunnalla työskentelet? Työllisyystilanne nimittäin vaihtelee kovasti.
Lähetin viime keväänä n. 40 hakemusta, olin kaikkiin paikkoihin pätevä. Tarkkoja lukuja en tiedä, mutta niistä samoista paikoista taisteli n. 100-500 pätevää opettajaa / paikka. Pääsin kolmeen haastatteluun, yksi näistä oli virkahaastattelu samassa talossa, jossa jo työskentelin. Valinnassa jäin toiselle sijalle. Virkaan valittu jäi kuitenkin samantien virkavapaalle ja paikkaa tarjottiin minulle. Tiesin kyllä, etten saa kesältä palkkaa. Vaakakupissa painoi kuitenkin myös se, että viran sijaisena saisin jatkaa oman alkuopetuksen luokkani kanssa ainakin yhden lukuvuoden lisää. Muihin paikkoihin en tullut valituksi. Olisitko sijassani kieltäytynyt paikasta?
Teen töitä Helsingissä. Jokaiseen paikkaan on 100+ hakijaa, joten tiedän kyllä tilanteen.
Sinun esimerkki on vaikea. Itse oman liiaksikin asti ylpeä, enkä varmasti olisi lähtenyt sijaistamaan virkaa, jota itse en saanut. Olisiko fiksua? Ei varmaan.
Itse olen jo opiskeluaikoina luonut verkostoa. Minulla oli heti valmistuttua kuusi eri koulua, joista olisin saanut paikan. Yhteenkään hommaa minun ei ole tarvinnut hakea. Virka toki asia erikseen, se vaatii talon sisälläkin hakemuksen.
Helsingin markkinat poikkeavat omasta alueestani, päteviä opettajia on tarjolla vähemmän, sillä opettajan palkalla ei pääkaupunkiseudulla elä. Kaikki hakijat eivät myöskään ole päteviä. Tiedän useita esimerkkejä, joissa vastavalmistunut opettaja saa valikoida mieleisensä työpaikan juuri Helsingissä, siksi uskon tämän olleen mahdollista myös sinun kohdallasi.
Omalla alueellani myös määräaikaisiin paikkoihin pitää hakea, jopa siihen omaan paikkaan. Hieman kyllä ihmetyttää, ettei Helsingissä pitäisi.
Verkostoituminen, verkostoituminen, verkostoituminen. Hyvä veli -verkko toimii tälläkin allalla hyvin, kaupungista riippumatta. Pitää nähdä jo opiskeluaikoina vaivaa ja näyttää naamansa oikeissa paikoissa oikeaan aikaan. Plus hyvät sijaisuudet opiskeluaikoina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voiko taitavan ekaluokkalaisen antaa nauttia helppoudesta ja osaamisesta vai pitääkö jo alusta lähtien olla sitä haastetta? Meillä lapsi tekee annetut läksyt tosi vaivattomasti ja tunnollisesti ja kokee ne mielekkäiksi. Opettaja on sanonut meille vanhemmille että sitten meidän pitäisi kannustaa tekemään vielä x, y ja w aina läksyjen lisäksi, mutta lapsi vastustaa koska niitä mun ehdottamia ei ole _ope_ antanut läksyksi. Ehdotin että ope antaisi sen mitä oikeasti toivoo lapsen tekevän, mutta eriytetyt läksyt annetaan ryhmittäin eikä yksilökohtaisesti, ymmärrän senkin.
Mutta mua nihkeyttä tosi paljon ajatus että heti koulun aluksi lapselle syntyy mielikuva että vanhemmille ei riitä se mikä muilta lapsilta odotetaan vaan hänen pitäisi olla aina jotain enemmän ja tehdä enemmän ja osata paremmin. Kun on vähän historiaa sen suhteen että saatan vaatia lapselta liikaa 😳
Lapsi kyllä esim. lukee kirjoja ja tekee kakuro-ristikoita ihan huvikseen niin tuntuu hölmöltä painostaa lukemaan tavutettuja sanalistoja tai tekemään lisätehtäviä siitä mitä jää jos kolmesta omenasta syödään yksi. Mut toisaalta... mitäpä minä tiedän ekaluokkalaisten opetuksesta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko maisterintutkinto mielestäsi välttämätön luokanopettajalle? Eikö halvempi ja lyhyempi amk-tutkinto riittäisi, varsinkin jos samaan aikaan laadittaisiin kattavammat ja tiukemmat ohjeet siitä miten asiat tulee opettaa?
Monissa maissahan luokanopettajan koulutus on lähinnä vain kurssi joka kestää puoli vuotta tms.
...ja juuri siksi monissa maissa ei ole yhtä hyvät PISA-tulokset. Ja kansa on tyhmää.
Uuden opetussuunnitelman jälkeen Suomen pisa-tulokset ovat romahtaneet ja tulevat romahtamaan entisestään. Ihan samaa mieltä siitä, että Suomessa luokanopettajana pärjäisi paremmin reipasotteinen ja luontaista auktoriteettia omaava amk-pohjainen "hyvä tyyppi" kuin yliopistokoulutettu idealisti entinen kympin tyttö. Yläasteen aineopettajat sitten voisivat olla maisterikoulutettuja, mutta heillekin olisi hyvä saada koulutukseen lisää käytännön pedagogiikkaa ja ryhmän johtamiskoulutusta.
Kuin suoraan minun suustani. Hienosti kiteytetty! T. Ap
Ap on ollut ilmeisen vähän aikaa alalla, koska ei ole ollut koulutuksessa niihin aikoihin, kun sisään pääsi vain kuuden ällän tytöt. Muistanpa vuosikurssimme ensimmäisen opetusharjoittelun, jossa eräs tyttö kysyi, pitääkö hänen puhua oppilaiden kanssa. Seuraavana päivänä toinen itki, kun pojat olivat lällättäneet hänelle. Yksi opiskelijoista teki aina kurssitöistä satasivuisia havaintomateriaaleineen; osa kouluttajistamme tykkäsi tästä ja osa vaati tiivistämään työt kymmeneen sivuun.
Nyt työskennellessäni luokanopettajien koulutuksen parissa, on koulutukseen valittu joukko aivan erilaista omiin aikoihini verrattuna! Mukaan on päässyt ihan oikeasti hyviä tyyppejä, vaikkakin heidän akateemisessa ahkeruudessaan on vielä kehittymisen varaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko maisterintutkinto mielestäsi välttämätön luokanopettajalle? Eikö halvempi ja lyhyempi amk-tutkinto riittäisi, varsinkin jos samaan aikaan laadittaisiin kattavammat ja tiukemmat ohjeet siitä miten asiat tulee opettaa?
Monissa maissahan luokanopettajan koulutus on lähinnä vain kurssi joka kestää puoli vuotta tms.
...ja juuri siksi monissa maissa ei ole yhtä hyvät PISA-tulokset. Ja kansa on tyhmää.
Uuden opetussuunnitelman jälkeen Suomen pisa-tulokset ovat romahtaneet ja tulevat romahtamaan entisestään. Ihan samaa mieltä siitä, että Suomessa luokanopettajana pärjäisi paremmin reipasotteinen ja luontaista auktoriteettia omaava amk-pohjainen "hyvä tyyppi" kuin yliopistokoulutettu idealisti entinen kympin tyttö. Yläasteen aineopettajat sitten voisivat olla maisterikoulutettuja, mutta heillekin olisi hyvä saada koulutukseen lisää käytännön pedagogiikkaa ja ryhmän johtamiskoulutusta.
Sillä yliopistokoulutetulla kympin tytöllä voi olla auktoriteettia ja tervettä järkeä aivan yhtä lailla kuin amkin käyneellä hyvällä tyypilläkin. Ainoa ero heidän välillään on, että kympin tytöllä on äly ja motivaatio riittänyt pitemmälle.
Tarkoitukseni ei ole vähätellä kympin tyttöjä ja yliopistosta valmistuneita. Olen itsekin entinen kympin tyttö ja valmistunut yliopistosta luokanopettajaksi. Työni puolesta olen vuosien varrella nähnyt paljon opettajia ja olen huomannut, että yliopistopohjaiseen opettajankoulutukseen hakeutuu ihmisiä, joilla ei ole riittävästi kykyä toimia haastavissa luokkatilanteissa. Nämä opettajat palavat herkästi loppuun ja haaveilevat kroonisesti alan vaihdosta. Heidän luokkansa ovat keskimääräistä levottomampia ja luokilla esiintyy enemmän kiusaamista.
Ala-asteen open tärkeimmät työkalut ovat erinomaiset vuorovaikutustaidot, jämäkkä ja johdonmukainen kurinpito, turvallisen aikuisjohtoisen auktoriteetin muodostaminen. Nuo eivät ole todellakaan mitään helppoja taitoja tilanteessa, jossa luokassa on 25 oppilasta, mukaanlukien häirikköjä, tarkkaavaisuushäiriöisiä, uhmakkaita, haastavia oppilaita. Ala-asteen oppisisällöt ovat sen verran heppoisia, ettei niihin tarvita yliopistotutkintoa ja täydellistä lukiotodistusta. Niin kauan kuin luokanopettajakoulutus on vain ja ainoastaan yliopistopohjainen, jää ihan oikesti paljon hyviä entisiä seiskan, kasin oppilaita valitsematta opettajiksi, vaikka he voisivat olla niitä parhaita ala-asteen opettajia. Se on minusta valtavaa resurssien tuhlausta!
Esim. itse olen ollut välillä palkattomalla virkavapaalla ja järjestänyt luokalleni sijaiseksi yhden ammattikoulupohjaisen (huom. ei edes AMK!) kaverini. Luokkani on keskivertoa haastavampi käytöksen puolesta, mutta koska em. kaverillani on hyvä kyky muodostaa turvallinen mutta vahva auktoriteetti, saa hän sijaisenakin luokan hyvin haltuunsa. Eikä oppisisältöjen opettamisen puolestakaan hänellä ole todellakaan ollut mitään vaikeuksia.
ei ap mutta toinen ala-asteen ope, ei maisteri-nimikkeestä tittelinkipeä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelottaako tulevaisuus? Ikäluokat on käymässä niin pieniksi, ettei opettajan virkaa voi enää pitää eläkevirkana. Tietysti määräaikaiset on ensin liipasimella ja vapautuvia virkoja ei täytetä, mutta sekään ei todennäköisesti riitä. Jos lapsia on vaikka nyt jossain kaupungissa 1000/ikäluokka, seitsemän vuoden päästä aloittaa koulun ikäluokat, joissa on ehkä enää 600/ikäluokka. Ts. yli kolmasosa opettajista on pian turhia.
t. ope itsekin ja kauhistuneena kuulin viime viikolla tämänkin alueen ennusteet... ja vielä kasvukeskuksessa.
Miten eriytät ylöspäin alaluokkien oppilaita jotka ovat keskimääräistä taitavampia matematiikassa ja äidinkielessä? Lapseni on toisella luokalla ja toistaiseksi koulu on ollut hänelle hyvin helppoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se palkka ok huomioon ottaen, miten pitkät lomat ja lyhyet työpäivät ovat.
Teen töitä 40-50h viikossa. Jokainen päivä on työpäivä, koska yhteydenottoja kotoa tulee päivittäin, ja usein asia vaatii vastausta heti eikä esim. vasta maanantaina. En lomaile syys- joulu- ja hiihtolomilla, tosin teen toki vähemmän töitä kuin normiviikkoina. Kesältä en sitten tosiaan saakaan palkkaa. Mielestäni palkkaus ei ole kohdallaan.
T. Se toinen lo, joka ketjussa kommentoi
...ja lehmät lentävät...
Lyhyet päivät, pitkät lomat, ja lisäksi tunti töitä on 45 min, vartin tauko sisältyy jokaiseen tuntiin.
Kukaan ei usko, että ope vastailee viesteihin vapaa-ajallaan tuntikaupalla tai sitten on vaan todella hidas. Ja kun vaan katson niitä kellonaikoja kun Helmi-viestit ovat ainakin meile tulleet, niin työpäivän aikanapa ne on kirjoitettu. Ja kaikki vanhempainvartit on ainakin meidän koulussa pidetty oppituntien aikana. Oppilaat olkoon keskenään sen aikaa tai toinen ope vähän on vahtivinaan kahta luokkaa. Ope ei osallistu kerhotoimintaan tai myyjäisten suunnitteluun kun menis vapaa-aikaa. Kyllä se on 4 x 45 min työpäivän todellinen pituus.
Miksi opettajat vinkuu sitä työn raskautta? Missä muussa työssä näkee toista vuosikymmentä että mitä se koulussa työskentely on ennenkuin hakeutuu alalle (eli siis kun jokainen opettaja on ollut joskus oppilas)?
Miten se voi tulla yllätyksenä että kakarat huutaa, työtä ei arvosteta, on rankkaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se palkka ok huomioon ottaen, miten pitkät lomat ja lyhyet työpäivät ovat.
Teen töitä 40-50h viikossa. Jokainen päivä on työpäivä, koska yhteydenottoja kotoa tulee päivittäin, ja usein asia vaatii vastausta heti eikä esim. vasta maanantaina. En lomaile syys- joulu- ja hiihtolomilla, tosin teen toki vähemmän töitä kuin normiviikkoina. Kesältä en sitten tosiaan saakaan palkkaa. Mielestäni palkkaus ei ole kohdallaan.
T. Se toinen lo, joka ketjussa kommentoi
...ja lehmät lentävät...
Lyhyet päivät, pitkät lomat, ja lisäksi tunti töitä on 45 min, vartin tauko sisältyy jokaiseen tuntiin.
Kukaan ei usko, että ope vastailee viesteihin vapaa-ajallaan tuntikaupalla tai sitten on vaan todella hidas. Ja kun vaan katson niitä kellonaikoja kun Helmi-viestit ovat ainakin meile tulleet, niin työpäivän aikanapa ne on kirjoitettu. Ja kaikki vanhempainvartit on ainakin meidän koulussa pidetty oppituntien aikana. Oppilaat olkoon keskenään sen aikaa tai toinen ope vähän on vahtivinaan kahta luokkaa. Ope ei osallistu kerhotoimintaan tai myyjäisten suunnitteluun kun menis vapaa-aikaa. Kyllä se on 4 x 45 min työpäivän todellinen pituus.
No jaa, meillä ei ole vanhempainvartit oppituntien aikana ja Wilma-viestejä putkahtelee todellakin virka-ajan ulkopuolella. Ihan hävettää jos saa vastauksen omaansa illalla klo 22:30 Vaikka olisi voinut odottaa seuraavaankin päivään.
Opettajan työhön kuitenkin käsittääkseni kuuluu aika paljon suunnittelua ja valmistelua ja arviointeja ja sitten sitä Wilman tai muun viestijärjestelmän roplausta. Ja yhteisölliseen ja yksilölliseen oppilashuoltoon osallistuminen, valvontavuorot ja saatavilla olo välitunnillakin. Ja tuo että joka tunti on vartin tauko... itse teen terapeuttista työtä ja käytännössä normaalin työpäivän aikana 4 x 45 min. on maksimi mitä voi tehdä mielekkäästi (sama kollegoilla), koska niitä sisältöjä pitää prosessoida etu- ja jälkikäteen eikä ihminen jaksa intensiivistä läsnäoloa nonstopilla 8-tunnin työpäivää, se ei ole mahdollista. Ja sillä vuorovaikutukswn laadulla on väliä, neuvolatyössä taukojen tarve oli paljon vähäisempi, kaupan kassalla jaksoi robottina aika pitkään. Uskon että opettajille se vartin hengähdys - silloin kun se on hengähdys eikä jonkun oppilaan asioiden selvittelyä, välitunti- tai ruokalavalvontaa tms. - on todellakin paikallaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se palkka ok huomioon ottaen, miten pitkät lomat ja lyhyet työpäivät ovat.
Teen töitä 40-50h viikossa. Jokainen päivä on työpäivä, koska yhteydenottoja kotoa tulee päivittäin, ja usein asia vaatii vastausta heti eikä esim. vasta maanantaina. En lomaile syys- joulu- ja hiihtolomilla, tosin teen toki vähemmän töitä kuin normiviikkoina. Kesältä en sitten tosiaan saakaan palkkaa. Mielestäni palkkaus ei ole kohdallaan.
T. Se toinen lo, joka ketjussa kommentoi
...ja lehmät lentävät...
Lyhyet päivät, pitkät lomat, ja lisäksi tunti töitä on 45 min, vartin tauko sisältyy jokaiseen tuntiin.
Kukaan ei usko, että ope vastailee viesteihin vapaa-ajallaan tuntikaupalla tai sitten on vaan todella hidas. Ja kun vaan katson niitä kellonaikoja kun Helmi-viestit ovat ainakin meile tulleet, niin työpäivän aikanapa ne on kirjoitettu. Ja kaikki vanhempainvartit on ainakin meidän koulussa pidetty oppituntien aikana. Oppilaat olkoon keskenään sen aikaa tai toinen ope vähän on vahtivinaan kahta luokkaa. Ope ei osallistu kerhotoimintaan tai myyjäisten suunnitteluun kun menis vapaa-aikaa. Kyllä se on 4 x 45 min työpäivän todellinen pituus.
No jaa, meillä ei ole vanhempainvartit oppituntien aikana ja Wilma-viestejä putkahtelee todellakin virka-ajan ulkopuolella. Ihan hävettää jos saa vastauksen omaansa illalla klo 22:30 Vaikka olisi voinut odottaa seuraavaankin päivään.
Opettajan työhön kuitenkin käsittääkseni kuuluu aika paljon suunnittelua ja valmistelua ja arviointeja ja sitten sitä Wilman tai muun viestijärjestelmän roplausta. Ja yhteisölliseen ja yksilölliseen oppilashuoltoon osallistuminen, valvontavuorot ja saatavilla olo välitunnillakin. Ja tuo että joka tunti on vartin tauko... itse teen terapeuttista työtä ja käytännössä normaalin työpäivän aikana 4 x 45 min. on maksimi mitä voi tehdä mielekkäästi (sama kollegoilla), koska niitä sisältöjä pitää prosessoida etu- ja jälkikäteen eikä ihminen jaksa intensiivistä läsnäoloa nonstopilla 8-tunnin työpäivää, se ei ole mahdollista. Ja sillä vuorovaikutukswn laadulla on väliä, neuvolatyössä taukojen tarve oli paljon vähäisempi, kaupan kassalla jaksoi robottina aika pitkään. Uskon että opettajille se vartin hengähdys - silloin kun se on hengähdys eikä jonkun oppilaan asioiden selvittelyä, välitunti- tai ruokalavalvontaa tms. - on todellakin paikallaan.
Kuule niinpä se vaan on, että aika moni muu oikeasti joutuu tekemään sen 8 h työpäivän kovan paineen alaisena ja tulosvastuullisena, paineet seuraavat vapaa-ajallekin ja viikonloppuun ja sähköpostit myös. Silti ei ole 45 min tunnit, 4 h työpäivät ja 3,5 kk lomat.
Turha asettaa itseään jalustalle ja kuvitella tekevänsä niin paljon vaativampaa työyä kuin kaikki muut yhteensä.
Jos sun elämänkokemus rajoittuu noihin työpaikkoihin, niin suppea oppimäärä on.
Ovatko nykylapset/nuoret todella niin toivottoman uusavuttomia ja kurittomia luokassa ja kouluelämässä joka päivä kuin annetaan ymmärtää, etteivät itse osaa tehdä mitään ja jokaisesta opettajan 'komentelusta tai muusta ikävästä' kielivät aina vanhemmilleen, ja sitten on opettaja puhuttelussa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se palkka ok huomioon ottaen, miten pitkät lomat ja lyhyet työpäivät ovat.
Teen töitä 40-50h viikossa. Jokainen päivä on työpäivä, koska yhteydenottoja kotoa tulee päivittäin, ja usein asia vaatii vastausta heti eikä esim. vasta maanantaina. En lomaile syys- joulu- ja hiihtolomilla, tosin teen toki vähemmän töitä kuin normiviikkoina. Kesältä en sitten tosiaan saakaan palkkaa. Mielestäni palkkaus ei ole kohdallaan.
T. Se toinen lo, joka ketjussa kommentoi
...ja lehmät lentävät...
Lyhyet päivät, pitkät lomat, ja lisäksi tunti töitä on 45 min, vartin tauko sisältyy jokaiseen tuntiin.
Kukaan ei usko, että ope vastailee viesteihin vapaa-ajallaan tuntikaupalla tai sitten on vaan todella hidas. Ja kun vaan katson niitä kellonaikoja kun Helmi-viestit ovat ainakin meile tulleet, niin työpäivän aikanapa ne on kirjoitettu. Ja kaikki vanhempainvartit on ainakin meidän koulussa pidetty oppituntien aikana. Oppilaat olkoon keskenään sen aikaa tai toinen ope vähän on vahtivinaan kahta luokkaa. Ope ei osallistu kerhotoimintaan tai myyjäisten suunnitteluun kun menis vapaa-aikaa. Kyllä se on 4 x 45 min työpäivän todellinen pituus.
No jaa, meillä ei ole vanhempainvartit oppituntien aikana ja Wilma-viestejä putkahtelee todellakin virka-ajan ulkopuolella. Ihan hävettää jos saa vastauksen omaansa illalla klo 22:30 Vaikka olisi voinut odottaa seuraavaankin päivään.
Opettajan työhön kuitenkin käsittääkseni kuuluu aika paljon suunnittelua ja valmistelua ja arviointeja ja sitten sitä Wilman tai muun viestijärjestelmän roplausta. Ja yhteisölliseen ja yksilölliseen oppilashuoltoon osallistuminen, valvontavuorot ja saatavilla olo välitunnillakin. Ja tuo että joka tunti on vartin tauko... itse teen terapeuttista työtä ja käytännössä normaalin työpäivän aikana 4 x 45 min. on maksimi mitä voi tehdä mielekkäästi (sama kollegoilla), koska niitä sisältöjä pitää prosessoida etu- ja jälkikäteen eikä ihminen jaksa intensiivistä läsnäoloa nonstopilla 8-tunnin työpäivää, se ei ole mahdollista. Ja sillä vuorovaikutukswn laadulla on väliä, neuvolatyössä taukojen tarve oli paljon vähäisempi, kaupan kassalla jaksoi robottina aika pitkään. Uskon että opettajille se vartin hengähdys - silloin kun se on hengähdys eikä jonkun oppilaan asioiden selvittelyä, välitunti- tai ruokalavalvontaa tms. - on todellakin paikallaan.
Kuule niinpä se vaan on, että aika moni muu oikeasti joutuu tekemään sen 8 h työpäivän kovan paineen alaisena ja tulosvastuullisena, paineet seuraavat vapaa-ajallekin ja viikonloppuun ja sähköpostit myös. Silti ei ole 45 min tunnit, 4 h työpäivät ja 3,5 kk lomat.
Turha asettaa itseään jalustalle ja kuvitella tekevänsä niin paljon vaativampaa työyä kuin kaikki muut yhteensä.
Jos sun elämänkokemus rajoittuu noihin työpaikkoihin, niin suppea oppimäärä on.
Ei vaativampaa, erilaista. Ymmärrän, että jos kokemus on työstä jossa nopeus ja määrä on laadun tai tuloksen mittari, niin sitä voi olla vaikea ymmärtää. Mutta en todellakaan haluaisi lastani siihen kouluun joissa opettajat pitää opetusta 35-40 viikkotuntia enkä menisi terapeutille joka on tavannut minua ennen jo 7 asiakasta sinä päivänä.
Ansiona sitä ei voi pitää jos puskee puolivillaisia tulosta oman mielenterveytensä uhalla osaamatta huolehtia rajoistaan. Se on tyhmyyttä.
Ihan mielenkiintoista olisi tietää mitä työtä sinä teet, jos lasket työksi tai työajaksi vain sen ydintehtävän suorittamisen, etkä esimerkiksi siihen liittyvää suunnittelua, arviointia, paperitöitä, verkostotyötä, oman osaamisen ja työn kehittämistä jne.
Teen töitä 40-50h viikossa. Jokainen päivä on työpäivä, koska yhteydenottoja kotoa tulee päivittäin, ja usein asia vaatii vastausta heti eikä esim. vasta maanantaina. En lomaile syys- joulu- ja hiihtolomilla, tosin teen toki vähemmän töitä kuin normiviikkoina. Kesältä en sitten tosiaan saakaan palkkaa. Mielestäni palkkaus ei ole kohdallaan.
T. Se toinen lo, joka ketjussa kommentoi