Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mitä mieltä olette A1 kielen alkamisesta jo ekalla luokalla?

Vierailija
20.09.2018 |

Mielipiteitä?

Kommentit (70)

Vierailija
61/70 |
20.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

ÖÖÖ, no minun näkemys on että ajat muuttuu ja koulutuksen tulee muuttua mukana, äidinkieltä voi tiettyyn PISTEESEEN asti (hehe) hyödyntää muissakin kielissä, eli oikeinkirjoitusta, oli se oma äidinkieli sitten mikä tahansa.

Minä kannatan ainakin että koodailua tullaan lisäämään kouluissa, olen joutunu itse opiskelemaan aihetta,

esim webdesignia, täytyisi erikseen ajautua tietylle linjalle että sitä olisi saanut lisää.

Vierailija
62/70 |
20.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Englantia ei kannata aloittaa varhennettuna. Typerä ajatus. Se on helppo kieli jota tulee joka tuutista. Varhennettu a1-kieli kannattaa olla vaikeampi.

Älä nyt enempää sekoita tätä soppaa. Pistetään samantien latina alkamaan ekalla. Vai meneekä vieläkin liian helpoksi?

Latina on helppo kieli.

Eikä se ole puhuttu kieli joten se ei sovi varhennetuksi a1-kieleksi.

Kaikki on helppoa. Aloitetaan kaikki ekalla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/70 |
20.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turhaa. Kieliä ehtii opetella myöhemminkin ihan riittävästi. Ennemmin lisäisin matematiikan ja liikunnan tunteja ja toisin peruskouluun filosofian.

Liikuntaa ehdottomasti lisää, koska lapset liikkuvat nykyisellään muutenkin liian vähän. Liikuntatunteja voisi lisätä ottamalla tunteja taideaineiden puolelta, eli siis musiikin, kuvaamataidon ja käsitöiden tunneilta.

Päinvastoin, liikunta pitäisi lopettaa kokonaan, kun oppilaat kuolevat kaiken maailman rääkkäystesteihin. Itselleni koululiikunta oli 12v helvetti. Tuskin olisin saanut siitä sen enempää irti vaikka tunteja olisi ollut enemmän. Kärsimys olisi ollut vain suurempi. Tai sitten liikuntatuntien sisältö pitäisi muuttaa totaalisesti, niin että ne olisivat kaikille mielekkäitä.

Itse päätin koulussa, että kun tämä paska on jonain päivänä ohi, en liiku enää ikinä. Päätös on pitänyt. 

Vierailija
64/70 |
20.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turhaa. Kieliä ehtii opetella myöhemminkin ihan riittävästi. Ennemmin lisäisin matematiikan ja liikunnan tunteja ja toisin peruskouluun filosofian.

Liikuntaa ehdottomasti lisää, koska lapset liikkuvat nykyisellään muutenkin liian vähän. Liikuntatunteja voisi lisätä ottamalla tunteja taideaineiden puolelta, eli siis musiikin, kuvaamataidon ja käsitöiden tunneilta.

Päinvastoin, liikunta pitäisi lopettaa kokonaan, kun oppilaat kuolevat kaiken maailman rääkkäystesteihin. Itselleni koululiikunta oli 12v helvetti. Tuskin olisin saanut siitä sen enempää irti vaikka tunteja olisi ollut enemmän. Kärsimys olisi ollut vain suurempi. Tai sitten liikuntatuntien sisältö pitäisi muuttaa totaalisesti, niin että ne olisivat kaikille mielekkäitä.

Itse päätin koulussa, että kun tämä paska on jonain päivänä ohi, en liiku enää ikinä. Päätös on pitänyt. 

Monelle ruotsinkieli aiheutti samanlaisia tuntemuksia. Täällä kaikki puolustelevat omia preferenssejään, mutta kuten huomaamme, olemme kaikkio erilaisia. Ei ole yhtä oikeaa tietä.

Vierailija
65/70 |
20.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

m85 kirjoitti:

ÖÖÖ, no minun näkemys on että ajat muuttuu ja koulutuksen tulee muuttua mukana, äidinkieltä voi tiettyyn PISTEESEEN asti (hehe) hyödyntää muissakin kielissä, eli oikeinkirjoitusta, oli se oma äidinkieli sitten mikä tahansa.

Minä kannatan ainakin että koodailua tullaan lisäämään kouluissa, olen joutunu itse opiskelemaan aihetta,

esim webdesignia, täytyisi erikseen ajautua tietylle linjalle että sitä olisi saanut lisää.

Samaa mieltä koodauksen osalta. Siinä on vaan sellainen pointti, että se pitää tavallaan naksahtaa omassa päässä, että se on hienoa ja mielenkiintoista. Muuten ei tule motivaatiota opetella lisää. Tuo motivointi olisi se ykkösjuttu, kun puhutaan ala-asteikäisistä.

Vierailija
66/70 |
20.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Onhan niitä kielikylpypäiväkotejakin. Joten en näe ongelmaa.

Kielikylpyyn laitetaan hyväosaisten, tarpeeksi ajoissa hereillä olevien, kaupunkilaisten tai muutoin sopivissa paikoissa asuvien vanhempien lapset, jotka saavat jo sitten päiväkodissa etumatkan myöhempään opiskeluunsa. A1-kielen vaikutuspiirissä ovat kaikki kotitaustasta riippumatta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
67/70 |
20.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta oikein hyvä, opetus on varmasti huomioitu lasten tason mukaisesti :)

Itse olen syntynyt -96 ja pikkukaupungissa Keski-Suomessa meilläkin alkoi englannin opiskelu jo ekaluokasta, mutta mitään vaihtoehtoisia kieliä sille ei ollut. Mä ihmettelinkin, kun luin tästä, että A1-kieli aloitetaan nyt jo ekaluokalla, että eikö sitten kaikilla ennen olekaan alkanut, vaan oltiin joku erikoistapaus vai olisko silloinkin sitten ollut joku testaus tuosta, kun itse aloitin koulun?

Tai sitten koko typerän ruotsin pakkosyöttäminen kaikille tulisi lopettaa ja tehdä suomen kielestä ainoa virallinen kieli.

Ruotsia ei oikeasti tarvitse enää missään, ihan turha ja marginaalinen kieli globaalilla tasolla.

Vierailija
68/70 |
20.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan niitä kielikylpypäiväkotejakin. Joten en näe ongelmaa.

Kielikylpyyn laitetaan hyväosaisten, tarpeeksi ajoissa hereillä olevien, kaupunkilaisten tai muutoin sopivissa paikoissa asuvien vanhempien lapset, jotka saavat jo sitten päiväkodissa etumatkan myöhempään opiskeluunsa. A1-kielen vaikutuspiirissä ovat kaikki kotitaustasta riippumatta.

Vanha koulusysteemi takaisin! Oppikoulu hyväosaisille ja kansakoulu köyhille. Kansakoulusta kaikki kielet pois.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
69/70 |
20.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hyvä juttu. Pointtihan on nimenomaan se, että tehdään pehmeä lasku ja opetellaan kieltä ensin lauluin ja leikein, ja sanastoa ihan vaan arjessa. Näin on monta vuotta aikaa omaksua rohkeus uuteen kieleen, ennen kuin kielioppipänttäys alkaa.. Nyt ongelmana on ollut se, että suomessa painotetaan jo alusta alkaen niin paljon kielioppia, että rohkeus puhua englantia on monella heikko.

Omat 3 ja 5 veet osaa englanniksi numerot 1-10, laulaa joitain lauluja sekä kaikki värit. Tunnistavat myös joitain fraaseja. Ihan vain siksi, eikä olla erityisemmin opetettu.

Vierailija
70/70 |
20.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minut laitettiin viisivuotiaana englanninkieliseen leikkikouluun ja vihasin sitä, kun en ymmärtänyt mistään mitään. Muutaman viikon jälkeen vanhemmat ottivat minut pois sieltä, kun kuulemma olin niin turhautunut ja tympääntynyt siellä / sen jälkeen, taisin itkeäkin joskus kun ärsytti tyhmä kerho jossa en ymmärtänyt mistä puhutaan. En muista mitä siellä tehtiin tai millaista opetus oli. Muistan vaan miten paljon minua ärsytti se, etten ymmärtänyt mitä opettaja puhuu.

Kun kolmosluokalla alkoi englanti koulussa, opettaja puhui englantia sielläkin. En taaskaan tajunnut mitään ja olin aina ihan pihalla siihen asti, kunnes ohjeet annettiin tunnilla suomeksi. Ärsytti.

Puuttuukohan minulta aivoista jokin palanen, kun en ole lapsena oppinut englantia vain kuuntelemalla? Ainakaan sillä altistuksella mitä silloin sain. Kuinka paljon kieltä pitäisi kuulla, että sitä voisi olettaa oppivan vain kuuntelemalla? Englanninkielistä musiikkia kuuntelin useinkin, sekä isosiskon toimesta että Spice Girlsin ja Aquan ansiosta ihan itsenäisesti. Tietenkään en mitään ymmärtänyt, sanatkin meni vähän sinne päin kun lauloin mukana.

Opin uudet sanat kyllä nopeasti ihan perinteisesti lukemalla ja kirjoittamalla niitä. Kieliopinkin sisäistin kevyesti, kokeissa ei tarvinnut juuri miettiä sanajärjestyksiä ja muita kun tulivat luonnostaan hyvin pian.

Kuullunymmärtämistä taas olen oppinut oikeasti vasta aikuisena, kun olen käyttänyt englantia paljon töissä. Kuulossa minulla ei ole vikaa, ihan hyvin saan selvää ja nykyään ymmärrän hyvin puhuttuakin kieltä, kun korva on vihdoin tottunut.

Kai minulla on vain jotenkin oudot yhteydet korvien ja aivojen välillä? Kielten opiskelu kun ei tuota vaikeuksia, mutta pelkästään kuuntelemalla en mielestäni opi yhtään mitään.

Olisi kiva tietää, miten olisin oppinut kieltä nykymenetelmillä ekaluokalla!

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi neljä seitsemän