Venlafaxin lopetus

En ole voinut lopettaa koska liian pahat vieroitusoireet. Aina sanotaan että mielialalääkkeet eivät aiheuta riippuvuutta. Suurin valhe maailmassa ja jos olisin tiennyt, en olisi ikinä aloittanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko muilla venlaa käyttävillä ollut sydänoireita? Ainakin yliannostuksessa näytti olevan vaikutuksena mm. rytmihäiriöitä, kun englanniksi googletti. Olen itse käyttänyt 12 vuotta venlaa 150mg -annoksella, ja nykyään tuntuu välillä sydämessä pahalta, joten ajattelin jos kokeilisi ainakin puolittaa annoksen.

Aika erikoista, jos vasta 12 vuoden jälkeen alkaisi tulla sydänoireita. Todennäköisemmin nuo johtuvat jostain muusta. Sydän oireita tulee usein mm stressistä ja ahdistuksesta, ja ne ovat harmittomia. Tuosta vähentämisestä pitäisi jutella lääkärin kanssa.  

Kiitos rauhoittavista sanoista. Stressiä ei ole pahemmin ollut, paitsi siinä mielessä, etten ole saanut ihan joka yö unta naapurin takia ja sitten olen vain pyörinyt sängyssä ja nukkunut iltapäivään. Rinnassa tuntuu aina välillä puristusta ja joskus pientä pistävää kipua. Leposyke tuntuu myös olevan korkea (olen normaalipainoinen ja entinen kilpaurheilija, en tupakoi tai käytä alkoholia).

Sain eilen kyllä varattua lääkärille ajan : )

Vierailija kirjoitti:

Miten onnistutte avaamaan kapselin rikkomatta sitä? Aioin poistaa tänään yhden rakeen, mutta en saanutkaan kapselia helposti auki. Olisin siis halunnut laittaa sen takaisin kiinni sitten.

Lueskelin redditistä, että niissä rakeissa itsessään olisi se pidennetty vaikutusaika eikä kapseli vaikuttaisi tähän? Pitääkö paikkansa? Minulla käytössä venlafaxin Orion 150mg.

Tuo liian iso vaikutus liian nopeasti huolettaa, koska minulla tuntuu olevan sydänoireita tästä lääkkeestä valmiiksi. 😬 Joten iso kiitos avusta!

Apteekissa kysyin. Sen kapselin ansioista vapautuu tasaisesti. Siksi ei saa avata.

Mä saan ihan hyvin avattua kapselin ja suljettua uudelleen. Lopetin kanssa noin, että poistin sisältä pikkurakeita. Ei tullut mitään lopetusoireita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten onnistutte avaamaan kapselin rikkomatta sitä? Aioin poistaa tänään yhden rakeen, mutta en saanutkaan kapselia helposti auki. Olisin siis halunnut laittaa sen takaisin kiinni sitten.

Lueskelin redditistä, että niissä rakeissa itsessään olisi se pidennetty vaikutusaika eikä kapseli vaikuttaisi tähän? Pitääkö paikkansa? Minulla käytössä venlafaxin Orion 150mg.

Tuo liian iso vaikutus liian nopeasti huolettaa, koska minulla tuntuu olevan sydänoireita tästä lääkkeestä valmiiksi. 😬 Joten iso kiitos avusta!

Apteekissa kysyin. Sen kapselin ansioista vapautuu tasaisesti. Siksi ei saa avata.

Mä saan ihan hyvin avattua kapselin ja suljettua uudelleen. Lopetin kanssa noin, että poistin sisältä pikkurakeita. Ei tullut mitään lopetusoireita.

Kiitos tiedosta! Toi olikin joku viallinen kapseli mitä ei saanut auki, nyt kokeilin toista niin aukes ihan helposti :)

Ylös

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syön Venlaa 37.5 mg, halusin lopettaa ja yritin puolittaa annoksen, rakeet ovat tosi pieniä kuin sokerimuruja. Parin päivän päästä oksettava olo, huimaava, heikotus ja aloitin lääkkeen kokonaisena uudelleen. Harmitti kyllä. Miten pääsen siitä eroon? Niitä muruja ei pysty laskea kun ovat niin pieniä ja miten sitä vähentää sitten??

Eri valmistajilla on erilaisia niitä. Olisikohan Orionilla valmiste, jossa isommat pikkutabletit niihin rakeisiin verrattuna.

Orionilla tosiaan ainakin 37,5 mg:n kapselissa on kolme pientä tablettia sisällä. Ne pikkutabletit voi puolittaa tabletinpuolittajalla, juuri kokeilin. Kapselin saa myös näppärästi takaisin kiinni. 

oon syönyt venlaa viitisen vuotta, 2  X 150

ja nyt ihan omatoimisesti lopettelemassa

otan joka toinen / kolmas päivä yhden

en mitenkään osannut yhdistää järkyttävää hikoilua

viekkareihin, ja sähköiskut tunnistan

en malta odottaa elämää ilman ko lääkettä 

toimi siis aikansa 

Kaksi viikkoa Venlafaxinin (75mg) käytön alasajoa takana ja nyt toista päivää kokonaan ilman. Itsellä varmaan kaikki aiemmin mainitut lopetusoireet ja nyt uusimpana tuli ihan puskista/ ilman syytä ensin itkukohtaus ja heti perään aivan hysteerinen naurukohtaus. Molemmat reaktiot siis ihan jostain tyhjänpäiväisistä ohjelmista (tyyliin netin kissavideot), jotka normaalisti eivät olisi hetkauttaneet mihinkään suuntaan.

Mielestäni on ihan oikeasti lääkäreiden taholta täysin edesvastuutonta vähätellä lopetusoireita ja todeta ettei netistä kannata lukea muiden lopettaneiden kokemuksia. Luojan kiitos netistä voinut lukea muiden kokemuksista ja saada vertaistukea.

Juuri tällä hetkellä vaan toivon selviäväni hengissä ja järjissäni näistä hiton vierotusoireista.. Suuri toive myös, ettei tämä lääke ole vaurioittanut aivoja pysyvästi...

Olen pariin kertaan aloittanut ja lopettanut ko. lääkkeen. Mulle paras oli suora lopetus, muutaman päivän joutui kärsimään vieroitusoireista, mutta nekin loppui nopeasti. Asteittainen lopetus vaan pidentää vieroitusoireita.

No omassa tapauksessani lopetus ainakin tehtiin lääkärin valvonnassa ja ohjeistuksella. Ja lääkäri nimenomaan neuvoi vähentämään pikkuhiljaa, jotta vältyttäisiin pahemmilta vierotusoireilta. 

Kun lääkettä vielä käytin ja silloin, jos epähuomiossa unohdin ottaa lääkkeen niin olo oli aivan sietämättömän kauhea. Eli itselleni kerrasta lopettaminen ei olisi todellakaan sopinut.

SNRI-lääkkeet (Venlafaxin ja Duloxetine/Cymbalta) on selvästi veemäisempiä lopettaa verrattuna SSRI-lääkkeisiin. Venlafaxin kannattaa lopettaa vähentämällä vaikka muutaman-useamman viikon välein 37,5 mg:lla.

Lopetin neljä päivää sitten Venlafaxin 150 käytön seinään. Vieroitusoireet aika mahtavat: oksentelu, mikään muu kuin hunajatee ei pysy sisällä, ylirunsas hikoileminen ja  pyörryttäminen,  jatkuva itkeminen ja yliherkistyminen tunteisiin vetoaviin asioihin, jopa tv-ohjelmat itkettävät. Pieni kiinnostus seksiin on herännyt. Olen myös energinen, suunnittelen tulevaisuutta, suunnittelen siivousta, aion ottaa paremmin yhteyttä ystäviin ja tavata heitä, yleensä olla aktiivisempi. Vieroitusoireet vähän jo helpottavat, tosin oksensin vielä tänäänkin, enkä juuri voi syödä mitään. Ja tämän Venlafaxinin piti toimia minulle masennuslääkkeenä kymmenien vuosien ajan. Oikeasti syvät tunteeni katosivat lähes kokonaan, en itkenyt edes sukulaisten hautajaisissa, olin passiivinen, orgasmikyvytön nainen. Miten tässä näin kävi? Lääkäri vain uusi reseptiä vuodesta toiseen ilman vastaanottokäyntejä. Onneksi  löysin näin nopeasti tämän ryhmän.  Kiitos hyvin tärkeästä avusta.

Lopetin tasan neljä vuotta sitten Venlafaxin 150 mg lääkkeen. Huh! Onpas siitäkin jo aika. 

150-300mg annostuksella menty 6-8vuotta. Lopetus 2vkon välein 75mg vähentäen: 300mg-225mg-150mg-75mg-0mg. Päivä kolme menossa ja sähärit päässä ovat hirveitä. Silmien liikuttelu, pään pienikin liike ja johan räpsyy päässä. Pientä pahaa oloa, hikoilua iltaisin/kuumuutta ja ahdistuneisuutta ollut, tosin mulla on opamoxia kotona niin olen sitä ottanut pahimpaan ahdistukseen. Tuntuu, että iltaa kohden viekkarit aina pahenee.

Posiitiviset jutut: Seksuaaliset halut ja kyky saada orgasmi on tullut takaisin vuosien jälkeen. Toki orgasmin saanut lääkityksen aikanakin, mutta joko "raivorunkkaamalla" tai pidättäytymällä viikoiksi. Ei ole ollut seksi/ itsetyydytys nautintoa vaan nytpä on!

Toivottavasti nämä paskat oireet ei kauaa kestä ja pääsen nauttimaan mielialalääkkeettömästä elämästä! 

Palaan lopettamisasiaan ja omiin kokemuksiini nyt noin 10kk Venlafaxinin lopettamisen jälkeen. 

Itselläni käynyt niin, että Venlafaxin (tai sen käytön lopettaminen) on sekoittanut jollakin tavalla aivokemiani päälaelleen. Tunteiden säätely on edelleenkin, näin melkein vuosi lopettamisen jälkeen ihan vinksallaan. Itken monia kertoja päivässä eri asioista jotka ovat jollakin tapaa koskettavia. Koen, että itkettävät asiat eivät ole sellaisia, joiden takia "normaalitilanteessa" itkisin. Eli tunteiden säätely jollain tavalla ns. lapsen tasolla/ kehittymätön.

Hoitava lääkäri sitä mieltä, että tunteiden säätelyongelmat johtuvat psyykensairaudesta eivätkä ole yhteydessä lääkkeeseen. Kas kummaa, kun olen aiemmin aikuisena eläessäni pystynyt säätelemään tunteitani ihan normaalisti ja vasta Venlafaxinin käytön lopettaminen toi tämän kyvyttömyyden esiin. En haluaisi mollata lääkäreitä, mutta jotkut heistä tuntuvat olevan kovin aivopestyjä lääkefirmojen taholta... Ja me potilaat (minä muun muassa) sitten toimimme lääkefirmojen koekaniineina. 

Eksyin hieman asiasta, mutta pointtinani oli se, että pelkään tuon tunteiden säätelyvaikeuden jääneen pysyvästi elämääni. 

Kerran tapailin hetken aikaa 40-vuotiasta miestä, joka oli puoli vuotta käyttänyt venlafaxiinia. Hän ei kokenut ihastumisen tunteita minua kohtaan ja hänellä oli vaikeuksia saada orgasmi.

Vierailija kirjoitti:

Kerran tapailin hetken aikaa 40-vuotiasta miestä, joka oli puoli vuotta käyttänyt venlafaxiinia. Hän ei kokenut ihastumisen tunteita minua kohtaan ja hänellä oli vaikeuksia saada orgasmi.

Tämä taitaa olla useimpien masennuslääkkeiden sivuvaikutuksena, ei vain Venlafaxinin.

Apua, toivottavasti itselle ei käy noin. Oon nyt 2,5 viikkoa ollut kokonaan ilman lääkettä, pudotin pikku hiljaa 37,5 mg:sta. Ensin kokeilin lopettaa seinään, kun lääkäri sanoi, että noin pienen annoksen kanssa voi tehdä niin. Joo ei muuten todellakaan voi, mulla oli jo toisena päivänä fyysisesti niin huono olo, että kolmantena päivänä oli pakko ottaa taas lääke. Se oli jotain aivan järkyttävää, en pystynyt tekemään mitään muuta ku makaamaan sohvalla. Siitä sit pikku hiljaa tein just niin, että avasin kapselin ja vähensin annosta. Mutta nyt tosiaan pari viikkoa ollut kokonaan ilman lääkettä ja itken lähes joka asialle. Juuri esimerkiksi joillekin videoille, joille en olisi ennen todellakaan itkenyt. Nyt myös pari päivää ollut todella ahdistunut olo, tuntuu, että syke on koko ajan jossain 100 hujakoilla kun tuntuu vaan ahdistuneelta.

Vierailija kirjoitti:

Apua, toivottavasti itselle ei käy noin. Oon nyt 2,5 viikkoa ollut kokonaan ilman lääkettä, pudotin pikku hiljaa 37,5 mg:sta. Ensin kokeilin lopettaa seinään, kun lääkäri sanoi, että noin pienen annoksen kanssa voi tehdä niin. Joo ei muuten todellakaan voi, mulla oli jo toisena päivänä fyysisesti niin huono olo, että kolmantena päivänä oli pakko ottaa taas lääke. Se oli jotain aivan järkyttävää, en pystynyt tekemään mitään muuta ku makaamaan sohvalla. Siitä sit pikku hiljaa tein just niin, että avasin kapselin ja vähensin annosta. Mutta nyt tosiaan pari viikkoa ollut kokonaan ilman lääkettä ja itken lähes joka asialle. Juuri esimerkiksi joillekin videoille, joille en olisi ennen todellakaan itkenyt. Nyt myös pari päivää ollut todella ahdistunut olo, tuntuu, että syke on koko ajan jossain 100 hujakoilla kun tuntuu vaan ahdistuneelta.

Tsemppiä sinne lopetukseen. Olen tosiaan itse syönyt useita erilaisia masennuslääkkeitä vuosien varrella enkä kyllä muista minkään muun lääkkeen lopetuksesta tulleen tuota outoa itkuherkkyyttä. Omalla kohdallani on toki mahdollista sekin, että nuo luonnolliset tunteet (siis normaalit ihmisellä olevat tuntemukset) palaavat nyt rytinällä takaisin vuosien masennuslääkkeiden käytön jälkeen ja, että mieliala tasaantuu kuukausien/ vuosien myötä. Toivossa eletään...

Edelleenkin kyllä jaksaa huvittaa hoitavan lääkärin toteamus, että tuo itkuherkkyys johtuisi sairaudesta eikä lääkkeestä/ sen lopetuksesta... Tässä kuitenkin ihan faktaa tälläkin palstalla asiasta vertaistuen muodossa.