Minkä ikäisen lapsen pitäisi jo nukkua omassa sängyssään?
Minusta (äiti) on ihanaa nukkua poikavauvani kanssa, mutta joskushan sen on loputtava. Milloin?
Kommentit (48)
Meillä ei vauvat nukkuneet koskaan minun kanssani. Alle puolivuotiaina sänkyni vieressä kyllä, mutta ihan omassa sängyssä kuitenkin.
Henkilökohtainen mielipiteeni on, että vauvan pitää nukkua aina omassa sängyssään. Jos ei nuku vaunuissa tms. Äidin kanssa samaan sänkyyn vauvoilla tai isommilla lapsillakaan ei pitäisi olla asiaa.
No kyllä 8-vuotiaan tulisi mielestäni pääsääntöisesti nukkua omassa sängyssä. Omani nukkuu vieressäni enää pari yötä viikossa.
Intti-ikään mennessä pitää oppia nukkumaan omassa sängyssä
Meillä nukkuivat vieressä 2 - 4-vuotiaaksi. Ei kai tuohon mitään tarkkaa ikää voi antaa, tilanteen mukaan.
Ei ole kiire. Vieressä nukkuvat lapset voivat hyvin. Tutkittu juttu. Teini-iässä haluavat usein viimeistään omaan huoneeseen.
Riippuu ihan lapsesta ja tilanteesta. Toiset tarvitsee pidempään turvaa vanhemmasta kuin toiset. Varmaan parisuhteessa eläviä häiritsee jos lapsi nukkuu välissä vuosia. Minä olen yh-äiti ja lapseni saa nukkua vieressä ihan niin kauan kuin haluaa, tai no ainakin siihen asti kun teini-ikä alkaa lähestyä....
Meillä nukkui hyvin omassa sängyssään aina 3-vuotiaaksi saakka. Sitten tuli pelkokausi, ja joka yö kiipesi meidän sänkyyn. Aluksi keskellä yötä ja pian alkoi mennä nukkuman suoraan meidän sänkyyn. Täyttää pian 5, ja edelleen pelkää omaa sänkyä.
Kyllä se lapsi sitten aikanaan ilmoittaa, jos sinä et ehdi ensin. Meillä ovat nukkuneet 4-5-vuotiaiksi vähintään toisen vanhemman kanssa isossa sängyssä.
Minun poika nukkuu vieläkin samassa sängyssä! Täyttää pian 27. Olen sanonut, että 30-vuotiaana täytyy muuttaa omaan sänkyyn. Saa nähdä pystynkö pitämään pääni.
Ei nukkuneet vieressä, muulloin kun herättyään pahaan uneen.
Vierailija kirjoitti:
Meillä nukkui hyvin omassa sängyssään aina 3-vuotiaaksi saakka. Sitten tuli pelkokausi, ja joka yö kiipesi meidän sänkyyn. Aluksi keskellä yötä ja pian alkoi mennä nukkuman suoraan meidän sänkyyn. Täyttää pian 5, ja edelleen pelkää omaa sänkyä.
Eikö tuollaiselle pelolle kannattaisi tehdä jotain? Ei kuulosta lainkaan terveeltä. Varsinkaan noin pitkäaikaisena.
Mun mielestä se pitää riittää että lapsi on äidin sängyn vieressä pinnasängyssä, se että pitää vauvaa omassa sängyssään kätkytkuolemassa on vastuutonta ja typerää, ja yleensä lähinnä laiskuutta. Viimeistään 3-vuotiaana omaan huoneeseen.
Hyvin yksilöllistä.
Oma ainokaiseni nukkui perhepedissämme vielä 6-vuotiaana, annoimme lapsen itse päättää koska on valmis omaan sänkyyn. Vähän ennen ekaluokan alkua sitten siirtyi omaan sänkyyn, ja tokaluokkalaisena omaan huoneeseen.
Ihan normaali ja fiksu 17-vuotias tuo nykyään on. Kavereihinsa verrattuna meillä on oikein läheiset ja avoimet välit.
Meillä tyttö Nukkui ekan vuoden meidän välissä 1-3v. Omassa sängyssä joka oli ihan kiinni meidän sängyssä, tuolloinkin jos heräsi yöllä kiipesi viereen.
3v. Oli, kun halusi itse omaan huoneeseen nukkumaan eikä ole kertaakaan tullut viereen nukkumaan sen jälkeen( on nyt 14v.).
Pienempänä (alle 8v.) Teki joskus pedin meidän huoneen lattialle, viereen ei halunnut, kun on kuulemma ahdasta.
Sai varmasti sitä läheisyyttä tarpeeksi elämänsä alussa.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä se pitää riittää että lapsi on äidin sängyn vieressä pinnasängyssä, se että pitää vauvaa omassa sängyssään kätkytkuolemassa on vastuutonta ja typerää, ja yleensä lähinnä laiskuutta. Viimeistään 3-vuotiaana omaan huoneeseen.
Miten se kätkytkuolema nukkumapaikasta johtuisi?
Maalaisjärjellä ajateltuna vieressä nukkuvan lapsen elottomuus herättäisi vanhemman paremmin kuin vaikka eri huoneesta.
Meillä poika alkoi nukkumaan pinnasängyssä n. 2kk ikäisenä, sitä ennen nukkui meidän vieressä. 7kk ikäisenä siirrettiin pinnis pojan omaan huoneeseen ja nyt hän täytti juuri 2 vuotta siirtyi "isojen poikien" sänkyyn eli ei pinniksessä enää. Hyvin on mennyt tälläinen järjestely ainakin meillä :)
Meillä on lapsi nukkunut koko pienen ikänsä samassa sängyssä meidän kanssa, eikä vielä ainakaan halua omaan huoneeseen nukkumaan. Lapsi on nyt 4. Saa nukkua perhepedissä niin pitkään kuin haluaa . Aikusistakin on ihanaa nukkua lähekkäin, niin onko se ihme jos pieni lapsi haluaa nukkua isän ja äidin lähellä. Ehkä jos lapsella olisi sisaruksia joiden kanssa nukkua samassa huoneessa, olisi tilanne eri. Nyt tuntuisi ihan hullulta ajaa lapsi yksin omaan huoneeseen nukkumaan ja itse käpertyä miehen kainaloon... Toki heti kun hän haluaa, saa hän nukkua omassa sängyssään.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä se pitää riittää että lapsi on äidin sängyn vieressä pinnasängyssä, se että pitää vauvaa omassa sängyssään kätkytkuolemassa on vastuutonta ja typerää, ja yleensä lähinnä laiskuutta. Viimeistään 3-vuotiaana omaan huoneeseen.
Se, että vauva nukkuu omassa sängyssään lisää kätkytluoleman riskiä! Äidin vieressä nukkuminen vähentää sitä.
Ehkä hieman ennen kuin poika on 10 vuotta. Sitten 16 vuotispäivän jälkeen voitte taas jatkaa yhteistä nukkumista.