Miksi hallitus haluaa heikentää työntekijöiden irtisanomissuojaa?

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmettä täällä osa höpöttää työn vähyydestä? Siinä tilanteessahan irtisanominen on helppoa ja lomautus vielä helpompaa.

Yritysten ongelmahan on se että haluttaisiin sanoa helpommin irti hankala työntekijä, esimerkikisi sellainen joka tuntee liian hyvin oikeutensa ja opastaa muitakin vaatimaan lakien ja tessin mukaiset korvaukset. 

Samaan aikaan voi koko ajan olla myös tarve palkata lisää työntekijöitä. Jos irtisanominen kikkaillaan perinteiseen tyyliin tuotannollisten ja taloudellisten syiden kautta, niin silloin ei oikein voi palkata kovin nopeasti uusia työntekijöitä.

Nykyään ongelmana ovat työnantajat, jotka eivät noudata kuin omia sääntöjään.

Työntekijöille maksetaan liian pieniä palkkoja ja työajat ovat sietämättömät. Lakisääteisiä taukoja tai lomia ei saa pitää eikä ylityökorvauksia tunneta. Kirsikkana kakun päällä epäasiallinen kohtelu.

Varsinkin ravintola-alalta kuuluu kummia turhan usein.

Uutisista saa aina välillä lukea kuinka on maksettu liian pieniä palkkoja, vahingossa.

Yksi julkisuuteen tullut tapaus oli sellainen, että oli maksettu 5€ tuntipalkkaa ja työnantaja sanoi näin käyneen vahingossa.

Miten joku voi olla niin huolimaton palkan maksun kanssa, että maksaa vahingossa väärin ihan toistuvasti.

Tai on teetetty ympäripyöreitä päiviä ilman ylityökorvauksia 10 € tuntipalkalla. Työntekijän titteliksi on annettu joku johtaja ja lykätty kilokaupalla vastuuta niskaan. Siinä on sitten nälkäpalkalla tehty niska limassa töitä kunnes terveys pettää.

Sitten yritys palkkaa uuden "johtajan" alipalkatuksi juoksupojaksi.

Koska sen puolivuotta koeaikaa vaikka riippuu ristillä kuten sanotaan. Ja koeajan lisäpidennykset vasta meteliä aiheuttaisikin, sietäisi ennemmin vaikka leikata koejan pituutta kunhan pystyy irtisanomaan jollain konstilla sen jälkeenkin.

Ja onhan se nyt vähän kohtuutonta että jos sattuu palkatessa mustapekka käteen niin päätyy koko firma konkkaan.

Entä jos ihmiset ei enää halua pikkufirmoihin töihin mielivaltaisten potkujen pelossa? Olen ollut parissakin eri pikkufirmassa töissä, ja meno niissä oli muutenkin "villiä" omistajapariskunnan pompotellessa miten milloinkin. Satuin vielä tulemaan raskaaksi, ja sain kyllä moneen kertaan kuulla miten kalliiksi mun "kakarani" tuli työnantajalle. Varmaan olisin saanut potkut, jos se olisi silloin ollut mahdollista. Sainkin ne vasta äitiysloman jälkeen heti 🙄

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmettä täällä osa höpöttää työn vähyydestä? Siinä tilanteessahan irtisanominen on helppoa ja lomautus vielä helpompaa.

Yritysten ongelmahan on se että haluttaisiin sanoa helpommin irti hankala työntekijä, esimerkikisi sellainen joka tuntee liian hyvin oikeutensa ja opastaa muitakin vaatimaan lakien ja tessin mukaiset korvaukset. 

Samaan aikaan voi koko ajan olla myös tarve palkata lisää työntekijöitä. Jos irtisanominen kikkaillaan perinteiseen tyyliin tuotannollisten ja taloudellisten syiden kautta, niin silloin ei oikein voi palkata kovin nopeasti uusia työntekijöitä.

Jos ja kun työntekijällä on vaikeuksia saada kaikkia korvauksia, on se jo merkki siitä, että yrityksellä on taloudellisia vaikeuksia, eikä niiden äänekäs vaatiminen liittojen avulla tilannetta yleensä paranna, päinvastoin. Tässä vaiheessa suosittelenkin jo etsimään uutta työpaikkaa. Muutenkaan en ymmärrä sitä, että ihan väkisin joku haluaa olla töissä sellaisessa paikassa, jossa itse kokee itsensä kaltoin kohdelluksi, mutta sellaista se sosialismi on...

Vierailija kirjoitti:

Työnantaja voi tehdä itse kaikki työt niin ei tarvitse palkata ketään. Jos ei päivän tunnit riitä niin se ei ole muiden ongelma.

Tekemättömälle työlle saa vaikka naapuri perustaa oman firmansa ja tehdä ne.

Tämähän on ihan arkipäivää monilla aloilla. Ei palkata uusia työntekijöitä vaan ostetaan tarvittava työ joltain toiselta yritykseltä. 

Vierailija kirjoitti:

Entä jos ihmiset ei enää halua pikkufirmoihin töihin mielivaltaisten potkujen pelossa? Olen ollut parissakin eri pikkufirmassa töissä, ja meno niissä oli muutenkin "villiä" omistajapariskunnan pompotellessa miten milloinkin. Satuin vielä tulemaan raskaaksi, ja sain kyllä moneen kertaan kuulla miten kalliiksi mun "kakarani" tuli työnantajalle. Varmaan olisin saanut potkut, jos se olisi silloin ollut mahdollista. Sainkin ne vasta äitiysloman jälkeen heti 🙄

Pkkufirmalle työntekijän raskaus ON iso menoerä ja usein yllättävä sellainen. Itse tunnen kaksikin naista, jotka uuteen työhön mennessään salasivat raskautensa, ja toista tässä nyt itse sijaistan, julkisella puolella tosin, mutta täällähän niitä veroeuroja, joilla pitää työntekijät onnellisina, riittää niin kauan kuin on yksityisellä puolella tuotantoa ja veronmaksajia...

Vierailija kirjoitti:

Onko parempi saada työpaikka, josta voi helpommin saada potkut vai jäädä työttömäksi, kun pienyrittäjä ei uskalla palkata laisinkaan tai käyttää vuokrafirmoja? Tästähän pohjimmiltaan on kyse.

Itse olen kokenut epävarman työsuhteen henkisesti niin raskaaksi, että mieluummin valitsen työttömyyden.

Jälkimmäisessä tapauksesa ainakin saa säännöllisesti tuloja, eikä tarvitse stressata rahattomia aikoja aina työttömyyden alkukuukausina. Ne ovat hirveän pitkiä kuukausia.

Elämäänsä pystyy suunnittelemaan paremmin eteenpäin kun ei epävarmuus leiju pahana pilvenä pään päällä.

Itse olen tullut irtisanotuksi samasta firmasta 4 kertaa.

Neljännen kerran jälkeen päätin lopettaa töiden hakemisen ja perustin toiminimen oltuani ensin pari vuotta työttömänä.

Nyt pystyn sopimaan töistä asiakkaan kanssa, eikä elämä ole enää yhtä epävarmaa vaikka aina ei ole töitä. Erona tässä on nyt se, että tiedän missä mennään ja sopimukset tehdään selkeästi projekti kerrallaan. Pystyn sen ansiosta suunnittelemaan elämääni.

Välillä teen töitä myös sille firmalle joka toistuvasti irtisanoi minut aikasemmin.

Työntekijäksi en enää lähtisi mistään hinnasta. Se on liian epävarmaa ja siinä menettää liikaa omaa itsenäisyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Se madaltaa samalla rekrytointikynnystä. Tanskassa siitä on hyviä kokemuksia. Ihmisiä ei töiden loppuminen pelota koska uusi työpaikka on niin helppo löytää.

Aktiivimallistakin on hyvät kokemukset Tanskassa.

Tästä suomalaisesta aktiivimallista se vaan eroaa sillä tavalla, että siellä ihmisille ihan oikeasti tarjotaan työpaikkoja ja koulutuksia.

Leikkuri iskee vain jos kieltäytyy aktivoinnissa, kun se meillä iskee jos ei onnistu löytämään mitään vaikka kuinka yrittäisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko parempi saada työpaikka, josta voi helpommin saada potkut vai jäädä työttömäksi, kun pienyrittäjä ei uskalla palkata laisinkaan tai käyttää vuokrafirmoja? Tästähän pohjimmiltaan on kyse.

Itse olen kokenut epävarman työsuhteen henkisesti niin raskaaksi, että mieluummin valitsen työttömyyden.

Jälkimmäisessä tapauksesa ainakin saa säännöllisesti tuloja, eikä tarvitse stressata rahattomia aikoja aina työttömyyden alkukuukausina. Ne ovat hirveän pitkiä kuukausia.

Elämäänsä pystyy suunnittelemaan paremmin eteenpäin kun ei epävarmuus leiju pahana pilvenä pään päällä.

Itse olen tullut irtisanotuksi samasta firmasta 4 kertaa.

Neljännen kerran jälkeen päätin lopettaa töiden hakemisen ja perustin toiminimen oltuani ensin pari vuotta työttömänä.

Nyt pystyn sopimaan töistä asiakkaan kanssa, eikä elämä ole enää yhtä epävarmaa vaikka aina ei ole töitä. Erona tässä on nyt se, että tiedän missä mennään ja sopimukset tehdään selkeästi projekti kerrallaan. Pystyn sen ansiosta suunnittelemaan elämääni.

Välillä teen töitä myös sille firmalle joka toistuvasti irtisanoi minut aikasemmin.

Työntekijäksi en enää lähtisi mistään hinnasta. Se on liian epävarmaa ja siinä menettää liikaa omaa itsenäisyyttä.

Mulla muuten sama tilanne, mutta mua ei ole irtisanottu vaan olen vaihtanut työpaikkaa omasta tahdostani. Nyt jo vuosia yrittäjänä ja asiakkainani ovat tämän alan yritykset (myös entisiä työpaikkojani), jotka ostavat mieluummin osaamista minulta kuin palkkaisivat omaan firmaansa uuden työntekijän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko parempi saada työpaikka, josta voi helpommin saada potkut vai jäädä työttömäksi, kun pienyrittäjä ei uskalla palkata laisinkaan tai käyttää vuokrafirmoja? Tästähän pohjimmiltaan on kyse.

Itse olen kokenut epävarman työsuhteen henkisesti niin raskaaksi, että mieluummin valitsen työttömyyden.

Jälkimmäisessä tapauksesa ainakin saa säännöllisesti tuloja, eikä tarvitse stressata rahattomia aikoja aina työttömyyden alkukuukausina. Ne ovat hirveän pitkiä kuukausia.

Elämäänsä pystyy suunnittelemaan paremmin eteenpäin kun ei epävarmuus leiju pahana pilvenä pään päällä.

Itse olen tullut irtisanotuksi samasta firmasta 4 kertaa.

Neljännen kerran jälkeen päätin lopettaa töiden hakemisen ja perustin toiminimen oltuani ensin pari vuotta työttömänä.

Nyt pystyn sopimaan töistä asiakkaan kanssa, eikä elämä ole enää yhtä epävarmaa vaikka aina ei ole töitä. Erona tässä on nyt se, että tiedän missä mennään ja sopimukset tehdään selkeästi projekti kerrallaan. Pystyn sen ansiosta suunnittelemaan elämääni.

Välillä teen töitä myös sille firmalle joka toistuvasti irtisanoi minut aikasemmin.

Työntekijäksi en enää lähtisi mistään hinnasta. Se on liian epävarmaa ja siinä menettää liikaa omaa itsenäisyyttä.

Mulla muuten sama tilanne, mutta mua ei ole irtisanottu vaan olen vaihtanut työpaikkaa omasta tahdostani. Nyt jo vuosia yrittäjänä ja asiakkainani ovat tämän alan yritykset (myös entisiä työpaikkojani), jotka ostavat mieluummin osaamista minulta kuin palkkaisivat omaan firmaansa uuden työntekijän.

Uskon, että oman osaamisensa ja työpanoksensa myyminen  usealle yritykselle on tulevaisuutta. Jos yritys tarvitsee työntekijän työpanosta 1-2 tuntia päivässä, ei kukaan työntekijä halua sellaista työtä. Ihan ymmärrettävää. Toisaalta yrityksen ei kannata maksaa 1-2:sta tunnista 8 tunnin palkkaa. Ihan ymmärrettävää sekin. Omalla toiminimellä voi myydä työpanostaan useammalle yritykselle sen 1-2 tuntia päivässä ja näin työllistää itsensä ja samalla yritys saa tarvitsemansa työpanoksen.

Vierailija kirjoitti:

The illusion of freedom kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin pahassa ristiriidassa sen kanssa, että synnytysikäisiä patistellaan synnytystalkoisiin. Kuka uskaltaa enää lapsia tehdä, jos potkut rapsahtaa heti kun lipsauttaakin töissä lapsihaaveista.

Kakspiippuinen juttu. Kuka uskaltaa palkata synnytysikäistä, jos paikkaa on hakemassa joku muukin? Irtisanomisen helpottaminen voisi parantaa synnytysikäisten naisten mahdollisuuksia saada töitä ja siten työkokemusta, jotka taas parantaisivat mahdollisuuksia saada töitä sen jälkeen, kun perhevapaat on ohi. En ole itse tämän irtisanomissuojan heikentämisen kannalla, mutta mielestäni asiaa voi ajatella tuoltakin kantilta.

Yhteiskunta tarvii syntyvyyttä. Lapisikustannukset eivät saisi kaatua sen kummemmin työntatajien kuin myöskään synnytystalkoisiin osallistuville, vaan täytyy olla tulonsiirtojärjestelmät joilla nämä kustannukset jaetaan koko yhteiskunnalle.

Miksei vain varmisteta, että jokainen tienaa riittävästi, ja että on ”varaa” tehdä lapsia? Kasvava joukkohan alkaa olla jo sitä mieltä, ettei lapsia saisi tehdä lainkaan, ja toisaalta vähävaraisuus ei ole historian valossa ennenkään hillinnyt lisääntymistä - päinvastoin. Eli on järjentöntä rakentaa kallista järjestelmää, joka vieläpä vääristää kustannusten jakoa niin, että ne, jotka muutenkin tienaavat eniten, saavat tukieuroja yleensä enemmän, koskapa ne ovat usein ansioihin sidotut. Toisaalta tämä lienee järjestelmää äänekkäimmin ajavien päämääräkin, hekun tietävät, keitä se viime kädessä eniten hyödyttää; heitä itseään, velkaantuvaa valtiota ja ennenkaikkea velkoajia...

Köyhyys ilmoitetaan usein syyksi että ei hankita lasta ja näin ehkä onkin lapsettomien kohdalla, mutta jos katsotaan syntyvyyttä synnyttäneiden suhteen, niin useinmiten hyvätuloisilla on vain yksi lapsi ja monilapsiset perheet ovat köyhiä.

Ei tähän systeemiin voida pumptata rahaa mistään ulkoa ja nostaa yleisesti palkkatasoja niin paljon että lapsen hankkimienen ei olisi enää kenellekkään taloudellinen kysymys. Kyllä se vaan on ikvä fakta että miedän täytyy pelata niillä rahoilla mitä tässä taloudessa on käyettävissä.

Miksi lapsettomat pitäisi vapauttaa tulevasuuden rakentamisen kuluista?

Ei lapsettomia mistään ole vapautettu - kaikki maksavat veroja joka käänteessä, ja siltikään ei rahat tunnu kellään riittävän - ei ainakaan lapsiin - vai olisiko juuri siitä syystä, että vetorahat menevätkin kaiken aikaa kasvavan byrokratian itsensä pyörittämiseen, eikä aikaakaan ja meillä on byrokratian muodostama pikkuaatelisto...?

No, mietitäänpä asiaa kukin tahoillamme hetken aikaa... 🧐

Mielestäni työnantajalla pitäisi olla oikeus irtisanoa kenet vaan. En ymmärrä miksei työnantajalla ole oikeus hakea parempaa työntekijää huonomman tilalle. Työntekijöiden vaihtuvuuskin kasvaisi ja näin yhä useammalle olisi töitä.

Hyvät ja huonot työnantajat tulisivat kyllä nopeasti yleiseen tietoon ja pätevät työntekijät menisivät tietysti töihin hyvämaineisille työnantajille. Huonot työnantajat eivät pärjäisi ja tulisivat nopeasti kannattamattomiksi.

Sivuhuomautuksena:

Työsuhteen purkamiseen koeajalla tulee olla myös syy (syy ei saa olla syrjivä).

Työnantaja ei saa ilman työntekijän lupaa/työnhakijan lupaa kysellä edellisiltä työnantajilta näiden mielipidettä/kokemusta hänestä.

Vierailija kirjoitti:

Sivuhuomautuksena:

Työsuhteen purkamiseen koeajalla tulee olla myös syy (syy ei saa olla syrjivä).

Työnantaja ei saa ilman työntekijän lupaa/työnhakijan lupaa kysellä edellisiltä työnantajilta näiden mielipidettä/kokemusta hänestä.

Sitä varten työpaikkaa hakiessa ilmoitetaan suosittelijat eli tämä on se työntekijän antama lupa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko parempi saada työpaikka, josta voi helpommin saada potkut vai jäädä työttömäksi, kun pienyrittäjä ei uskalla palkata laisinkaan tai käyttää vuokrafirmoja? Tästähän pohjimmiltaan on kyse.

Itse olen kokenut epävarman työsuhteen henkisesti niin raskaaksi, että mieluummin valitsen työttömyyden.

Jälkimmäisessä tapauksesa ainakin saa säännöllisesti tuloja, eikä tarvitse stressata rahattomia aikoja aina työttömyyden alkukuukausina. Ne ovat hirveän pitkiä kuukausia.

Elämäänsä pystyy suunnittelemaan paremmin eteenpäin kun ei epävarmuus leiju pahana pilvenä pään päällä.

Itse olen tullut irtisanotuksi samasta firmasta 4 kertaa.

Neljännen kerran jälkeen päätin lopettaa töiden hakemisen ja perustin toiminimen oltuani ensin pari vuotta työttömänä.

Nyt pystyn sopimaan töistä asiakkaan kanssa, eikä elämä ole enää yhtä epävarmaa vaikka aina ei ole töitä. Erona tässä on nyt se, että tiedän missä mennään ja sopimukset tehdään selkeästi projekti kerrallaan. Pystyn sen ansiosta suunnittelemaan elämääni.

Välillä teen töitä myös sille firmalle joka toistuvasti irtisanoi minut aikasemmin.

Työntekijäksi en enää lähtisi mistään hinnasta. Se on liian epävarmaa ja siinä menettää liikaa omaa itsenäisyyttä.

Mulla muuten sama tilanne, mutta mua ei ole irtisanottu vaan olen vaihtanut työpaikkaa omasta tahdostani. Nyt jo vuosia yrittäjänä ja asiakkainani ovat tämän alan yritykset (myös entisiä työpaikkojani), jotka ostavat mieluummin osaamista minulta kuin palkkaisivat omaan firmaansa uuden työntekijän.

Uskon, että oman osaamisensa ja työpanoksensa myyminen  usealle yritykselle on tulevaisuutta. Jos yritys tarvitsee työntekijän työpanosta 1-2 tuntia päivässä, ei kukaan työntekijä halua sellaista työtä. Ihan ymmärrettävää. Toisaalta yrityksen ei kannata maksaa 1-2:sta tunnista 8 tunnin palkkaa. Ihan ymmärrettävää sekin. Omalla toiminimellä voi myydä työpanostaan useammalle yritykselle sen 1-2 tuntia päivässä ja näin työllistää itsensä ja samalla yritys saa tarvitsemansa työpanoksen.

Näissä ei aina ole kyse lyhyistä pätkistä.

Itse olen tehnyt toistaiseksi voimassa olevan alihankintasopimuksen. (Irtisanomisaika on 3 kk kummallekin osapuolelle.)

Sopimuksen mukaisesti teen töitä 30 tuntia viikossa ihan samalla tavalla kuin palkatut työntekijät. Ero on vain siinä, että voin pitää enemmän lomia ja laskutan tekemästäni työstä tuntimäärän mukaan.

Tuntimäärä on se 30 tuntia omasta halustani. En halua tehdä 5-päiväistä työviikkoa.

Kiusaajat kyettävä irtisanoa, mutta ei kunnon työntekijöitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko parempi saada työpaikka, josta voi helpommin saada potkut vai jäädä työttömäksi, kun pienyrittäjä ei uskalla palkata laisinkaan tai käyttää vuokrafirmoja? Tästähän pohjimmiltaan on kyse.

Itse olen kokenut epävarman työsuhteen henkisesti niin raskaaksi, että mieluummin valitsen työttömyyden.

Jälkimmäisessä tapauksesa ainakin saa säännöllisesti tuloja, eikä tarvitse stressata rahattomia aikoja aina työttömyyden alkukuukausina. Ne ovat hirveän pitkiä kuukausia.

Elämäänsä pystyy suunnittelemaan paremmin eteenpäin kun ei epävarmuus leiju pahana pilvenä pään päällä.

Itse olen tullut irtisanotuksi samasta firmasta 4 kertaa.

Neljännen kerran jälkeen päätin lopettaa töiden hakemisen ja perustin toiminimen oltuani ensin pari vuotta työttömänä.

Nyt pystyn sopimaan töistä asiakkaan kanssa, eikä elämä ole enää yhtä epävarmaa vaikka aina ei ole töitä. Erona tässä on nyt se, että tiedän missä mennään ja sopimukset tehdään selkeästi projekti kerrallaan. Pystyn sen ansiosta suunnittelemaan elämääni.

Välillä teen töitä myös sille firmalle joka toistuvasti irtisanoi minut aikasemmin.

Työntekijäksi en enää lähtisi mistään hinnasta. Se on liian epävarmaa ja siinä menettää liikaa omaa itsenäisyyttä.

Mulla muuten sama tilanne, mutta mua ei ole irtisanottu vaan olen vaihtanut työpaikkaa omasta tahdostani. Nyt jo vuosia yrittäjänä ja asiakkainani ovat tämän alan yritykset (myös entisiä työpaikkojani), jotka ostavat mieluummin osaamista minulta kuin palkkaisivat omaan firmaansa uuden työntekijän.

Uskon, että oman osaamisensa ja työpanoksensa myyminen  usealle yritykselle on tulevaisuutta. Jos yritys tarvitsee työntekijän työpanosta 1-2 tuntia päivässä, ei kukaan työntekijä halua sellaista työtä. Ihan ymmärrettävää. Toisaalta yrityksen ei kannata maksaa 1-2:sta tunnista 8 tunnin palkkaa. Ihan ymmärrettävää sekin. Omalla toiminimellä voi myydä työpanostaan useammalle yritykselle sen 1-2 tuntia päivässä ja näin työllistää itsensä ja samalla yritys saa tarvitsemansa työpanoksen.

Näissä ei aina ole kyse lyhyistä pätkistä.

Itse olen tehnyt toistaiseksi voimassa olevan alihankintasopimuksen. (Irtisanomisaika on 3 kk kummallekin osapuolelle.)

Sopimuksen mukaisesti teen töitä 30 tuntia viikossa ihan samalla tavalla kuin palkatut työntekijät. Ero on vain siinä, että voin pitää enemmän lomia ja laskutan tekemästäni työstä tuntimäärän mukaan.

Tuntimäärä on se 30 tuntia omasta halustani. En halua tehdä 5-päiväistä työviikkoa.

Totta, joskus on tuollaisiakin alihankintasopimuksia. Mulla on useita eri asiakkaiden projekteja samaan aikaan, koska yksikään niistä ei työllistä kokopäiväisesti. Ei edes 30 tuntia viikossa. 

Vierailija kirjoitti:

Onko parempi saada työpaikka, josta voi helpommin saada potkut vai jäädä työttömäksi, kun pienyrittäjä ei uskalla palkata laisinkaan tai käyttää vuokrafirmoja? Tästähän pohjimmiltaan on kyse.

Tänä ei vastaa aloituksessa esitettyihin seikkoihin, miten työnantaja voi alunperin ottaa niin huonoa työvoimaa töihin.

Minusta tässä ei ole mitään muuta syytä kuin patruuna-aikaan ja yksipuoliseen työnantajan sanelupolitiikkaan ja mielivaltaan paluuta eli 1900 luvun alkupuolelle.