Koittakaa nyt ymmärtää: kihloihin ei _mennä_ vaan niissä ollaan, kun ollaan menossa naimisiin!
Kommentit (210)
Vierailija kirjoitti:
On loukkaavaa kutsua kahden aikuisen ihmisen välistä kihlaliittoa ”teiniliitoksi”. Avioliitto ei enää ole oletusarvo, vaan synnissäkin voi elää :) Get over it.
Kukaan ei ole arvostellut avoliitossa elämistä, vasn kihla -sanan väärinkäyttöä.
Teille itsellennehän se pelkkä seurustelu tai avoliitto ei riitä, vaan halutaan "jotain vakavamman kuuloista"'
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kauheeta. Ollaan oltu kihloissa jo kolmekymmentä vuotta, eikä hääpäivää ole lyöty lukkoon. Miten me voidaan. Huonompia ihmisiä kuitenkin ollaan kuin ne, jotka on samassa ajassa jo kahdesti (tai kolmesti) kihlautuneet, naineet ja eronneet. Mut hei, he on toimineet oikein ikiaikaisen wikipediaprotokollan mukaan.
Tuttu mies meni naimisiin. Neljäs nainen, jonka kanssa hänellä on joko lapsi tai jonka kanssa on ollut naimisissa. Perinteet rules ja tää on (taas) se oikea.
Mutta ettehän te ole kihlapari, vaan parisuhteessa/avoliitossa. Kyllä me uskotaan, että rakastat kumppaniasi, vaikka papin aamenet ei teitä kiinnosta
Tämäpä juuri. Eli eikö itse uskota siihen omaan parisuhteeseen ilman koruja sormissa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä? Huvittaa, että joku saa edelleen vuonna 2018 jotain ylemmyydentunnetta oikeaoppisista kihloista ja avioliitosta. Kuin joku porvarisrouva vuonna 1952.
Lisätään kierroksia: lapsi ei saa kasteessa nimeä (vaikka näin ihmiset jopa lehdissä ilmoittelevat tapahtuneen), vaan sen-ja-sen niminen ihminen kastetaan kristilliseen uskoon ja otetaan seurakunnan jäseneksi. Se on kasteen merkitys.
Onhan toki, mutta yleensä silloin lapsen nimi julkistetaan ihmisille. Toki lapsen nimen voi julkistaa kaikelle kansalle vaikka heti kun se on lisätty väestörekisteriin kauan ennen kastetta. Minua ei henkilökohtaisesti kiinnosta, julkistetaako nimi kastetraditiossa vai synnäriltä palattua. Tehköön jokainen miten haluaa, ja sama koskee kihloja.
Surullista, että ihmiset menevät näin sekaisin jonkun toisen tavasta toimia. :D
Ai niin. Faktan jälkeisenä aikana kaikki totuudet ovat yhtä hyviä ja jos mä teen jollain tavalla, niin se on yhtä hyvä tapa kuin jonkun muunkin oikea tapa. Vähintään yhtä hyvä.
Jep. Eronnut voi yhtä hyvin nimittää itseään leskeksi kun "rakkaus on kuollut".
Mitäpä niillä faktoilla mitään...
Itse nimitän itseäni äidiksi. Ei minulla lapsia ole mutta miten joku ulkopuolinen voi muka määritellä mitä minä ole paremmin kuin minä itse???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kauheeta. Ollaan oltu kihloissa jo kolmekymmentä vuotta, eikä hääpäivää ole lyöty lukkoon. Miten me voidaan. Huonompia ihmisiä kuitenkin ollaan kuin ne, jotka on samassa ajassa jo kahdesti (tai kolmesti) kihlautuneet, naineet ja eronneet. Mut hei, he on toimineet oikein ikiaikaisen wikipediaprotokollan mukaan.
Tuttu mies meni naimisiin. Neljäs nainen, jonka kanssa hänellä on joko lapsi tai jonka kanssa on ollut naimisissa. Perinteet rules ja tää on (taas) se oikea.
Mutta ettehän te ole kihlapari, vaan parisuhteessa/avoliitossa. Kyllä me uskotaan, että rakastat kumppaniasi, vaikka papin aamenet ei teitä kiinnosta
Tämäpä juuri. Eli eikö itse uskota siihen omaan parisuhteeseen ilman koruja sormissa?
Pikemmin kai pitäisi kysyä, miksi jotkut tarvitsevat rakkautensa kainalosauvoiksi avioliiton, jolla on pääasiassa taloudellinen merkitys. Sormukset ovat kaunis tapa osoittaa yhteenkuulumista. Avio-oikeus miehen omaisuuteen tuo mieleen lähinnä golddiggerin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kauheeta. Ollaan oltu kihloissa jo kolmekymmentä vuotta, eikä hääpäivää ole lyöty lukkoon. Miten me voidaan. Huonompia ihmisiä kuitenkin ollaan kuin ne, jotka on samassa ajassa jo kahdesti (tai kolmesti) kihlautuneet, naineet ja eronneet. Mut hei, he on toimineet oikein ikiaikaisen wikipediaprotokollan mukaan.
Tuttu mies meni naimisiin. Neljäs nainen, jonka kanssa hänellä on joko lapsi tai jonka kanssa on ollut naimisissa. Perinteet rules ja tää on (taas) se oikea.
Mutta ettehän te ole kihlapari, vaan parisuhteessa/avoliitossa. Kyllä me uskotaan, että rakastat kumppaniasi, vaikka papin aamenet ei teitä kiinnosta
Tämäpä juuri. Eli eikö itse uskota siihen omaan parisuhteeseen ilman koruja sormissa?
Pikemmin kai pitäisi kysyä, miksi jotkut tarvitsevat rakkautensa kainalosauvoiksi avioliiton, jolla on pääasiassa taloudellinen merkitys. Sormukset ovat kaunis tapa osoittaa yhteenkuulumista. Avio-oikeus miehen omaisuuteen tuo mieleen lähinnä golddiggerin.
Sinä se vasta kivikaudella elät kun oletus on että miehen omaisuus on suurempi. Ei kuule enää nykyaikana ole mitään tuollaista eroa omaisuuksilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kauheeta. Ollaan oltu kihloissa jo kolmekymmentä vuotta, eikä hääpäivää ole lyöty lukkoon. Miten me voidaan. Huonompia ihmisiä kuitenkin ollaan kuin ne, jotka on samassa ajassa jo kahdesti (tai kolmesti) kihlautuneet, naineet ja eronneet. Mut hei, he on toimineet oikein ikiaikaisen wikipediaprotokollan mukaan.
Tuttu mies meni naimisiin. Neljäs nainen, jonka kanssa hänellä on joko lapsi tai jonka kanssa on ollut naimisissa. Perinteet rules ja tää on (taas) se oikea.
Mutta ettehän te ole kihlapari, vaan parisuhteessa/avoliitossa. Kyllä me uskotaan, että rakastat kumppaniasi, vaikka papin aamenet ei teitä kiinnosta
Tämäpä juuri. Eli eikö itse uskota siihen omaan parisuhteeseen ilman koruja sormissa?
Pikemmin kai pitäisi kysyä, miksi jotkut tarvitsevat rakkautensa kainalosauvoiksi avioliiton, jolla on pääasiassa taloudellinen merkitys. Sormukset ovat kaunis tapa osoittaa yhteenkuulumista. Avio-oikeus miehen omaisuuteen tuo mieleen lähinnä golddiggerin.
Sinä se vasta kivikaudella elät kun oletus on että miehen omaisuus on suurempi. Ei kuule enää nykyaikana ole mitään tuollaista eroa omaisuuksilla.
Vaihda miehen tilalle puoliso, ei se asiaa kuitenkaan mihinkään muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kauheeta. Ollaan oltu kihloissa jo kolmekymmentä vuotta, eikä hääpäivää ole lyöty lukkoon. Miten me voidaan. Huonompia ihmisiä kuitenkin ollaan kuin ne, jotka on samassa ajassa jo kahdesti (tai kolmesti) kihlautuneet, naineet ja eronneet. Mut hei, he on toimineet oikein ikiaikaisen wikipediaprotokollan mukaan.
Tuttu mies meni naimisiin. Neljäs nainen, jonka kanssa hänellä on joko lapsi tai jonka kanssa on ollut naimisissa. Perinteet rules ja tää on (taas) se oikea.
Mutta ettehän te ole kihlapari, vaan parisuhteessa/avoliitossa. Kyllä me uskotaan, että rakastat kumppaniasi, vaikka papin aamenet ei teitä kiinnosta
Tämäpä juuri. Eli eikö itse uskota siihen omaan parisuhteeseen ilman koruja sormissa?
Pikemmin kai pitäisi kysyä, miksi jotkut tarvitsevat rakkautensa kainalosauvoiksi avioliiton, jolla on pääasiassa taloudellinen merkitys. Sormukset ovat kaunis tapa osoittaa yhteenkuulumista. Avio-oikeus miehen omaisuuteen tuo mieleen lähinnä golddiggerin.
Samalla tavalla sille miehelle tulee oikeus vaimon omaisuuteen.
Ja miksette keksi omaa termiä tuolle "kauniille tavalle osoittaa yhteenkuuluvuutta". Sehän se tässä on keskiössä, että nimitätte sitä termillä, joka tarkoittaa avioliittosopimusta ja aietta avioitua.
Koruksi vaikka kaulakoru tai sormus johonkin muuhun sormern kuin vasempsan nimettömään.
Tällä palstalla pyörii tämä "kihloissa voi olla ilman sopimusta avioliitosta" -aktiivi, joka pyrkii levittämään tuota keksimäänsä "kihlaliitto"-sanaa. :D Ihan suloista. Taitaa olla hänelle tärkeä asia.
Vierailija kirjoitti:
Tällä palstalla pyörii tämä "kihloissa voi olla ilman sopimusta avioliitosta" -aktiivi, joka pyrkii levittämään tuota keksimäänsä "kihlaliitto"-sanaa. :D Ihan suloista. Taitaa olla hänelle tärkeä asia.
Ööh, ei taida olla ihan yhdestä "aktiivista" kyse: https://www.vauva.fi/keskustelu/2956370/kihloihin-vai-naimisiin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällä palstalla pyörii tämä "kihloissa voi olla ilman sopimusta avioliitosta" -aktiivi, joka pyrkii levittämään tuota keksimäänsä "kihlaliitto"-sanaa. :D Ihan suloista. Taitaa olla hänelle tärkeä asia.
Ööh, ei taida olla ihan yhdestä "aktiivista" kyse: https://www.vauva.fi/keskustelu/2956370/kihloihin-vai-naimisiin
Heh..... :) No joo, ihailen aktiivisuuttasi! Voin käyttää termiäsi, sillä se selvästi on sinulle tärkeää eikä ole itseltäni pois, vaikka periaatteessa haluan käyttää termejä oikein. Mutta jotenkin tämä aktiivisuus ja tarmo on nyt herättänyt sympatiani!
Kertokaas nyt, että miksi tuo kihlaus -sana on pitänyt tuohon repiä?
Miksi ei voi keksiä omaa termiä tuolle, mitä tuo nyt sitten ikinä onkaan.
Vierailija kirjoitti:
Kertokaas nyt, että miksi tuo kihlaus -sana on pitänyt tuohon repiä?
Miksi ei voi keksiä omaa termiä tuolle, mitä tuo nyt sitten ikinä onkaan.
Miksi pitäisi?
Huoh. Te akat olette niin hysteerisiä avioliittojenne kanssa. Jaksatte vängätä ja puutta toisten asioihin niin suurella pakkomielteellä. Toivottavasti muistatte mitä nimenvaihto symboloi, ja mikä vaikutus sillä on tyttölapsiin. :) Kovasti väitätte ettei se merkitse mitään. Jos nimenvaihto, valkoinen hääpuku ja isi taluttamassa alttarille eivät meinaa mitään, oletan että muillakaan avioliiton symboleilla ei ole väliä?
Suosittelen muistamaan että nimenvaihto symboloi miehesi omaisuutena oloa :) Tulisiko tämä jo selväksi? Et voi itse päättää mitä se tarkoittaa, koska tavan merkityksen määrittää sen historia, ei sinun tunteesi. Miehet muuten haluavat poikia jatkamaan sukunimeä, eli se sukunimenne saa miehet vain pitämään teitä entistä heikompina. ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaas nyt, että miksi tuo kihlaus -sana on pitänyt tuohon repiä?
Miksi ei voi keksiä omaa termiä tuolle, mitä tuo nyt sitten ikinä onkaan.
Miksi pitäisi?
Koska uudelle asialle on parempi keksiä uusi termi, ettei sekoitu eri asiat keskenään.
Vai onko kyse siitä, ettette itsekään tiedä järjellistä nimikettä siihen, että parisuhteessa halutaan näyttää olevan tosissaan, muttei niin tosissaan että avioon mentäisiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaas nyt, että miksi tuo kihlaus -sana on pitänyt tuohon repiä?
Miksi ei voi keksiä omaa termiä tuolle, mitä tuo nyt sitten ikinä onkaan.
Miksi pitäisi?
Koska uudelle asialle on parempi keksiä uusi termi, ettei sekoitu eri asiat keskenään.
Vai onko kyse siitä, ettette itsekään tiedä järjellistä nimikettä siihen, että parisuhteessa halutaan näyttää olevan tosissaan, muttei niin tosissaan että avioon mentäisiin?
Mitä merkitystä sillä on sulle meneekö joku naimisiin vai ei?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaas nyt, että miksi tuo kihlaus -sana on pitänyt tuohon repiä?
Miksi ei voi keksiä omaa termiä tuolle, mitä tuo nyt sitten ikinä onkaan.
Miksi pitäisi?
Koska uudelle asialle on parempi keksiä uusi termi, ettei sekoitu eri asiat keskenään.
Vai onko kyse siitä, ettette itsekään tiedä järjellistä nimikettä siihen, että parisuhteessa halutaan näyttää olevan tosissaan, muttei niin tosissaan että avioon mentäisiin?
Eihän avioliitto ole mikään tosissaanolon mitta. Avioliitto voi sopia, jos sen sisältämät kaavamaiset varallisuusoikeudelliset järjestelyt sattuvat vastaamaan osapuolten tahtoa tai jos ne epätoivotuilta osin voidaan torjua avioehdolla. Monien pariskuntien osalta näin ei kuitenkaan ole. Ihan tosissaan ihmiset silti voivat olla parisuhteensa kanssa, vaikka eivät haluaisi kytkeä siihen taloudellisia oikeuksia ja velvoitteita. Voisi jopa ajatella, että tosirakkaus ei katsoisi kohteensa varallisuutta.
Siis onko tämä "kihlaus ilman avioliittoa" joku uusi suomalainen juttu? Luin siitä vasta täällä. En ole koskaan kuullut minkään muunmaalaisten käyttävän termiä jos ei ole edes aikomusta mennä naimisiin. Silloin on kyseessä kyllä ihan avoliitto ja ollaan avopuolisoita. Normaalia nykyaikana.
Ja koska avoliitto on normaali, en ymmärrä miksi joillain on niin kamala hinku omia tuo kihloissa olo, eiko avoliito riitä? Voihan niitä sormuksia käyttää jos haluaa näyttää ulkopuolisille olevansa sitoutunut, ei siihen tarvitse mitään kihlausta ympätä päälle.
Vierailija kirjoitti:
Siis onko tämä "kihlaus ilman avioliittoa" joku uusi suomalainen juttu? Luin siitä vasta täällä. En ole koskaan kuullut minkään muunmaalaisten käyttävän termiä jos ei ole edes aikomusta mennä naimisiin. Silloin on kyseessä kyllä ihan avoliitto ja ollaan avopuolisoita. Normaalia nykyaikana.
Ja koska avoliitto on normaali, en ymmärrä miksi joillain on niin kamala hinku omia tuo kihloissa olo, eiko avoliito riitä? Voihan niitä sormuksia käyttää jos haluaa näyttää ulkopuolisille olevansa sitoutunut, ei siihen tarvitse mitään kihlausta ympätä päälle.
Avoliitto puolestaan voi merkitä myös yhdessä asumista. Minusta kihlasuhde/kihlaliitto on selkeämpi, ei tule väärinymmärryksiä muuta kuin änkyröiden taholta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis onko tämä "kihlaus ilman avioliittoa" joku uusi suomalainen juttu? Luin siitä vasta täällä. En ole koskaan kuullut minkään muunmaalaisten käyttävän termiä jos ei ole edes aikomusta mennä naimisiin. Silloin on kyseessä kyllä ihan avoliitto ja ollaan avopuolisoita. Normaalia nykyaikana.
Ja koska avoliitto on normaali, en ymmärrä miksi joillain on niin kamala hinku omia tuo kihloissa olo, eiko avoliito riitä? Voihan niitä sormuksia käyttää jos haluaa näyttää ulkopuolisille olevansa sitoutunut, ei siihen tarvitse mitään kihlausta ympätä päälle.Avoliitto puolestaan voi merkitä myös yhdessä asumista. Minusta kihlasuhde/kihlaliitto on selkeämpi, ei tule väärinymmärryksiä muuta kuin änkyröiden taholta.
Avoliitto ON yhtäkuin yhdessä asuva naimaton pariskunta.
Miksi avoliitto -nimike ei kelpaa?
Kai nyt kahden aikuisen välistä suhdetta voi kutsua teiniliitoksi samalla lailla, kuin kutsua parisuhdetta kihloiksi, vaikka naimisiin ei olla menossa. Yhtä väärässä molemmat