Miesystävä valmistuu ensi viikolla maisteriksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Outo suhtautuminen rahaan ja maksamiseen tässä on kaikilla. Vanhemmat maksavat omat annoksensa ja etukäteen sovittu kuka maksaa ja ei maksa kellekin :D Mutta eikö todellakaan sulla ja miehellä ole edes yhdessä laittaa 60e sun ruokailuun? Tuntuu oudolta kahdelta lähes valmistuneelta. Ymmärrettävää olisi, jos olisitte about just lukiosta päässeitä vielä. Ehkä miehen isä ei tajua ettei sulla ole muutamaa kymppiä laittaa tähän? Tai eikö mies voi pyytää että isänsä maksaa sotkin mukaan vaikka sitten lahjana? Sinänsä miehen isä on minusta kyllä tökerö ollessaan tarjoamatta juhla-aterian koko perheelle, vaan oikein erikseen korostaa että maksaa tyttärelleen muttei sinulle.

Missä se miehen isä oikein korostaa, että maksaa tyttärensä ruuat? Ainakin ap kirjoitti vain näin "Miehen sisko, opiskelija hänkin, kuulemma pääsee syömään, koska isänsä maksaa tämän kulut." Ei tuossa kerrota kenenkään erikseen korostavan mitään. Voihan tuo olla se miesystävän toteamus, kun ap on kysynyt, että että millä rahalla se opiskelijasisko oikein mukaan pääsee.

Miksi ihmeessä miehen isän pitäisi tarjota ap:lle mitään, jos sinäkin korostat, että pitäisi tarjota ateria koko perheelle. Ei ap ole miesystävänsä isän perhettä! Tai miksi et vaadi, että miesystävän äiti tarjoaa kaikille? Mikä ihmeen maksaja se mies aina on?[/

No, kyllä minusta jos tehdään selväksi että siskolle maksetaan (ja pojalle kai myös mutta vaimo äiti maksaa omansa), mutta ei ap:lle, niin sekin on jo vähän kummallista rahan korostamista tilanteessa, jossa juhlitaan oman pojan valmistumista maisteriksi. Minusta tuntuu kaiken kaikkiaan oudolta että tässä säädetään maksuasioita ylipäätään jo viikko(ja) etukäteen. Ja korjaan, vanhempien, ei isän, olisi mielestäni ihan kohteliasta maksaa myös ap syömään. Oletan, että perhe ei elä köyhyysrajalla, niin silloin minusta olisi jotenkin ihan selkeää että kun perhe juhlii ravintolassa valmistumista, niin ap lasketaan siinä perheenjäseneksi maksujen suhteen.

Sanon nyt vain omasta puolestani, että maksukuvioiden, kun kyseessä on yksi lisähenkilö ja valmistujaiset, luulisi olevan sivuseikka. Itse jos olen järjestämässä vastaavaa juhlaa, niin ei kyllä tulisi mieleenkään sanoa, että maksan muille, mutta en ap:n asemassa olevalle :D Minusta se on tökeröä, joissain piireissä nähtävästi ei.

Tuskin tuossa on viikkoja raha-asioiden kanssa säädelty. Mies on kertonut, koska on valmistumisjuhla ja miehen isä on sanonut tarjoavansa pojalle juhlan kunniaksi kunnon päivällisen/illallisen tms. jossain tunnetusti hyvässä ravintolassa. Perheen äiti lähtee mukaan, mutta maksaa itse, koska se on heillä/hänellä tapana. Perheeseen kuuluu miehen sisko, joka opiskelee, joten isäpappa kertoo pojalleen, että sisko tulee mukaan ja hän maksaa tämänkin ruuat.

Tässä vaiheessa kuvaan astuu ap, joka olettaa, että mies tai miehen suku maksaa kaiken. Onhan se suku tai miesystävä  maksanut miesystävän asunnon (ap:lla on asunto muualla) ja nähtävästi ap on jotenkin tuudittautunut siihen, että miesystävän isän tulot ovat hänenkin käytössään.

Miesystävän perhe oli ajatellut juhlia yhdessä, mutta kun ap tunkee mukaan, niin miesystävä sanoo, että toki voit tulla, mutta isä ei ole luvannut maksaa ruokaasi ja äitikin maksaa omansa. Saattaa olla, että sille isälle ei ole edes kerrottu ylimääräisestä vieraasta, ap:n miesystävä on vain todennut, että maksulupaus on vain hänen ja siskon ruualle, ei ap:n.

Vieläkään en keksi, että miksi sen miesystävän isän pitäisi maksaa ap:n ravintolailta(päivä), eihän ap ole saavuttanut mitään!

En tajua tuollaisia vanhempia. Meidän tytär on nyt vajaat pari vuotta seurustellut pojan kanssa, jota emme ehkä itse olisi vävykandidaatiksi valinneet, mutta jonka olemme kuitenkin hyväksyneet sen perusteella, että tyttäremme on hänet valinnut ja olemme hiljalleen tutustuneet häneen ja oppineet jopa tykkäämään. Meillä on perheessä moottorivene ja silloin kun se hankittiin kolme vuotta sitten, kävimme koko perhe yhdessä koulutuksen, kun omasta takaa ei osaamista ollut. Nyt kun tytär seurustelee ja ovat kihloissakin, niin luonnollisesti halusimme että vävykandidaattikin oppii veneilemään. Tyttärellä on opintojen vuoksi veneily jäänyt vähiin joten ostimme heille yhteisen koulutuksen ja pulitimme siitä 500€. Joulu- ja synttärilahjoina olemme antaneet välillä heille 100€ ravintolalahjakortteja, että pääsevät kahdestaan syömään vähän fiinimmin. Ja ihan iloisella mielellä olemme maksaneet kun olemme porukalla käyneet syömässä. 

Ja vaikka ei nyt olisi oman lapsen puolisostakaan kyse, niin en ymmärrä tuollaista kitsastelua. Viime keväänä meillä oli yövieraana tyttären koulukaveri, joka oli päässyt lukiolaisten kisoissa kahteen eri finaaliin. Varasimme palkintojenjakopäivälle pöydän kalliista ravintolasta sillä mielellä, että jos ei voittoa päästä juhlimaan, niin juhlitaan sitten finaalipaikkoja ja sitä, että kisat on ohi. Valmis menu oli juurikin tuota 60€ luokkaa ja oli mitä suurin ilo tarjota sellainen oman lapsen lisäksi myös vieraalle lapselle, joka ei suuren perheen lapsena ennen ollut edes niin hienossa ravintolassa käynyt. Omakin lapsi tykkää herkutella hyvässä ravintolassa, mutta vielä hienompaa oli jakaa tämä kokemus ensikertalaisen kanssa.

Jos ap:n miesystävän appivanhemmilla on noin häiriytynyt suhde rahaan, niin ehdotan kyllä vakavia keskusteluja sen miehenkin kanssa, ennen kuin mihinkään avioliittoon ryhtyy. Mikään ei ole viheliäisempää kuin liian tiukasti rahoistaan kiinni pitävä mies, jonka mielestä kaikki lasten hankinnat ovat turhia ja rahat pitää säästää miehen harrastuksiin tai sijoituksiin. Kannattaa vakavasti keskustella ja selvittää mikä on miehen suhde rahaan ja mikä on hänen ajatuksensa siitä, miten perheen yhteisiä rahoja (jos sellaisia miehen ajatuksissa on edes olemassa) käytetään. Ihmettelen, jos ei ap:n mies tarjoudu maksamaan ap:n ateriaa, kun saa itse syödä ilmaiseksi. Tai maksaisivat edes puoliksi. Tuo 60€ ei pitäisi olla kynnyskysymys osallistumiselle, mutta onhan se tympeää syrjimistä jos ei oman lapsen pitkäaikaiselle kumppanille olla valmiita tarjoamaan ateriaa tällaisen juhlan hetkellä.

Vierailija kirjoitti:

Kai te huomaatte, että ap on kadonnut ketjusta aikoja sitten. Hän ei koskaan vastannut kysymykseen, kuinka vakavasta suhteesta on kysymys.

Provo, siis.

Palstalaiset täällä taas tappelevat fiktiivisestä ongelmasta! 😂

Vierailija kirjoitti:

En tajua tuollaisia vanhempia. Meidän tytär on nyt vajaat pari vuotta seurustellut pojan kanssa, jota emme ehkä itse olisi vävykandidaatiksi valinneet, mutta jonka olemme kuitenkin hyväksyneet sen perusteella, että tyttäremme on hänet valinnut ja olemme hiljalleen tutustuneet häneen ja oppineet jopa tykkäämään. Meillä on perheessä moottorivene ja silloin kun se hankittiin kolme vuotta sitten, kävimme koko perhe yhdessä koulutuksen, kun omasta takaa ei osaamista ollut. Nyt kun tytär seurustelee ja ovat kihloissakin, niin luonnollisesti halusimme että vävykandidaattikin oppii veneilemään. Tyttärellä on opintojen vuoksi veneily jäänyt vähiin joten ostimme heille yhteisen koulutuksen ja pulitimme siitä 500€. Joulu- ja synttärilahjoina olemme antaneet välillä heille 100€ ravintolalahjakortteja, että pääsevät kahdestaan syömään vähän fiinimmin. Ja ihan iloisella mielellä olemme maksaneet kun olemme porukalla käyneet syömässä. 

Ja vaikka ei nyt olisi oman lapsen puolisostakaan kyse, niin en ymmärrä tuollaista kitsastelua. Viime keväänä meillä oli yövieraana tyttären koulukaveri, joka oli päässyt lukiolaisten kisoissa kahteen eri finaaliin. Varasimme palkintojenjakopäivälle pöydän kalliista ravintolasta sillä mielellä, että jos ei voittoa päästä juhlimaan, niin juhlitaan sitten finaalipaikkoja ja sitä, että kisat on ohi. Valmis menu oli juurikin tuota 60€ luokkaa ja oli mitä suurin ilo tarjota sellainen oman lapsen lisäksi myös vieraalle lapselle, joka ei suuren perheen lapsena ennen ollut edes niin hienossa ravintolassa käynyt. Omakin lapsi tykkää herkutella hyvässä ravintolassa, mutta vielä hienompaa oli jakaa tämä kokemus ensikertalaisen kanssa.

Jos ap:n miesystävän appivanhemmilla on noin häiriytynyt suhde rahaan, niin ehdotan kyllä vakavia keskusteluja sen miehenkin kanssa, ennen kuin mihinkään avioliittoon ryhtyy. Mikään ei ole viheliäisempää kuin liian tiukasti rahoistaan kiinni pitävä mies, jonka mielestä kaikki lasten hankinnat ovat turhia ja rahat pitää säästää miehen harrastuksiin tai sijoituksiin. Kannattaa vakavasti keskustella ja selvittää mikä on miehen suhde rahaan ja mikä on hänen ajatuksensa siitä, miten perheen yhteisiä rahoja (jos sellaisia miehen ajatuksissa on edes olemassa) käytetään. Ihmettelen, jos ei ap:n mies tarjoudu maksamaan ap:n ateriaa, kun saa itse syödä ilmaiseksi. Tai maksaisivat edes puoliksi. Tuo 60€ ei pitäisi olla kynnyskysymys osallistumiselle, mutta onhan se tympeää syrjimistä jos ei oman lapsen pitkäaikaiselle kumppanille olla valmiita tarjoamaan ateriaa tällaisen juhlan hetkellä.

Minä puolestani ihmettelen, millainen nainen vielä vuonna 2018 olettaa, että miesystävän isä on synonyymi lompakolle! Voihan se ap ihan itse maksaa omat kulunsa ja valmistuessaan maisteriksi mennä syömään omien vanhempiensa kanssa.

Tai oikeastaan ihmettelen sitä, miksi ihmeessä ap ei miesystävän asuinkumppanina ja läheisenä kutsu miesystävää perheineen juhlimaan ravintolaan ja tarjoa koko iltaa. Olisihan hän voinut säästää kesätyöpalkoista tms. sen verran, että voisi ilahduttaa rakkaintaan. Mutta ei, edes sen vertaa ei välitä miehestä, että haluaisi tätä ilahduttaa suurena päivänä, vaan laittaa vanhemmat maksajiksi.

Vierailija kirjoitti:

Ei kai kukaan oleta että jonkun kumppanin vanhemmat maksaisivat ruokailut. Normaalia kun on varakkaista ihmisistä kyse mutta ei itsestäänselvää edes silloin.

Ei se tietenkään ole oletus, mutta kyllä se kysytään ennen kuin vastataan kutsuun. Kun on vakavaraiset viiskymppiset vanhemmat jotka kutsuvat parikymppiset köyhät opiskelijat kalliiseen ravintolaan, niin silloin voi jo melkein olettaa, että vanhemmat maksavat. Ja ne köyhät opiskelijat varmistavat ennen suostumistaan, koska heillä ei välttämättä ole varaa niin kalliiseen ravintolaan. Ja halvemmankin ravintolan kohdalla sama kuvio.

Kyllä vanhemmat menettävät todella paljon, jos eivät tajua miten mukavalta tuntuu tarjota köyhille opiskelijoille vähän parempaa ruokaa hienossa ravintolassa! Opiskelijat elävät kuitenkin aika vaatimatonta elämää ja heille tuollainen ravintolareissu on harvinaista herkkua. Samalla pääsee viettämään aikaa oman lapsen ja hänen seurustelukumppaninsa kanssa hyvässä tunnelmassa ja tulee juteltua vähän pidempään. Joku voisi ajatella, että tämä on yhteisen ajan ostamista rahalla, mutta mitä sitten? Mielelläänhän sitä piffaa välillä nuorisolle, kun kerran varaa on. 

Vierailija kirjoitti:

Olis kannattanu ottaa rinnalleen amis, niin ei olis tollasia ongelmia. Itsepähän olet valintasi tehnyt ja juossut miehen statuksen perässä.

Maisteri ei nyt nykyaikana ole mikään status. Maistereita on niin paljon, että päät kolkkaa. Kunnioitettava opiskelusuoritus silti. Sitten kun rupeaa olemaan tohtori, niin se on jo jotain nykyaikanakin.

En kyllä ikinä antaisi lapseni tai hänen puolisonsa maksaa itse omia ruokiaan ravintolassa! En ole mikään juntti. Eivät lapseni ole enää edes opiskelijoita mutta heillä on kaikki asuntolainat yms vasta edessä. Mihin minä 50v sitä rahaa enää tarvitsen, jos en juhlimiseen? Ihmeellinen asenne täällä ihmisillä!

Vierailija kirjoitti:

Minä puolestani ihmettelen, millainen nainen vielä vuonna 2018 olettaa, että miesystävän isä on synonyymi lompakolle! Voihan se ap ihan itse maksaa omat kulunsa ja valmistuessaan maisteriksi mennä syömään omien vanhempiensa kanssa.

Eihän ap olettanut, että miesystävän isä maksaisi. Mutta onhan tuon perheen suhde rahaan vähän outo, jos kerran perheen äitikin joutuu maksamaan oman ruokansa. Onko mitään nöyryyttävämpää ravintolassa kuin se, että nainen maksaa oman ruokansa, vaikka mies tarjoaa muille? En pysty käsittämään tuollaista ollenkaan. Ja tätä mallia nyt halutaan lanseerata pojankin perheeseen, että nainen on joku ulkopuolinen ja häntä ei hyväksytä perheeseen, maksakoon oman ruokansa. Halveksittavaa käytöstä. Tehdään vähän turhankin selväksi, että sinua ei toivota miniäksi, et kelpaa meille.

Kuulostaa siltä, että miehesi ei halua juhlia kanssasi. Hän tietää, että opiskelijalle 60e on iso raha ja siksi hän joko a) valitsisi halvemman ravintolan tai b) tarjoaisi/pyytäisi vanhempiaan tarjoamaan sinun ruokasi. Mitkä juhlat ne sellaiset edes on, jossa vieraat maksavat itse ruokansa? En menisi, enkä kyllä jatkaisi suhdettakaan sellaisen ihmisen kanssa, joka ei halua juhlistaa merkkipaalua puolisonsa kanssa.

Ikävä tilanne. Kun juhlistimme minun valmistumistani ei vanhemmilleni tullut mieleenkään että he eivät maksaisi myös poikaystäväni illallista. Samoin jos minä olen jossain poikaystäväni vanhempien kutsumana he maksavat minun ateriani. Olen pitänyt tätä peruskohteliaisuutena. Jos perhe kutsuu opiskelijan ravintolaan syömään oletus on että kutsuja maksaa. Yleensä kun asetelma on nimenomaan se että kutsuja on huomattavasti parempituloisempi. Ja kyllä, noudatan tätä periaatetta itsekin joten jos haluan tehdä jotain vähän kalliimpaa poikaystävän kanssa (jolla on huonompi rahatilanne) tarjoan sen hänelle.

Todella erikoinen kuvio.

Tässä on kuitenkin vakiintunut kumppani, ei mikään parin viikon heila.

Isä ilmeisesti on kuitenkin kutsunut nämä tietyt henkilöt sinne päivälliselle, vai ymmärsinkö jotain väärin. Ap saisi tulla paikalle, mutta maksaa itse.

Ei minkäänlaista tyylitajua. En ikinä, ikinä kehtaisi tuossa tilanteessa olla tarjoamatta poikani avopuolisolle sitä päivällistä siinä missä muillekin. Varsinkin jos tietäisin sen kustannuksen olevan tälle avopuolisolle niin iso, että estäisi osallistumisen. Jos perheen äiti haluaa maksaa itse niin se on eri asia, outoa minusta, mutta mikäpä siinä. Onhan täällä ollut niitäkin joilla on 20 avioliittovuoden jälkeen erikseen ostetut ruoat jääkaapissa.

En kyllä tajua myöskään aikuisen ihmisen kohdalla sitä, että vanhemmat kiilaavat avopuolison ohi jonnekin todistusten jakoon. En kehtaisi. Tekisin jonkun kompromissin, jossa toinen vanhemmista ja puoliso menevät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä puolestani ihmettelen, millainen nainen vielä vuonna 2018 olettaa, että miesystävän isä on synonyymi lompakolle! Voihan se ap ihan itse maksaa omat kulunsa ja valmistuessaan maisteriksi mennä syömään omien vanhempiensa kanssa.

Eihän ap olettanut, että miesystävän isä maksaisi. Mutta onhan tuon perheen suhde rahaan vähän outo, jos kerran perheen äitikin joutuu maksamaan oman ruokansa. Onko mitään nöyryyttävämpää ravintolassa kuin se, että nainen maksaa oman ruokansa, vaikka mies tarjoaa muille? En pysty käsittämään tuollaista ollenkaan. Ja tätä mallia nyt halutaan lanseerata pojankin perheeseen, että nainen on joku ulkopuolinen ja häntä ei hyväksytä perheeseen, maksakoon oman ruokansa. Halveksittavaa käytöstä. Tehdään vähän turhankin selväksi, että sinua ei toivota miniäksi, et kelpaa meille.

Eihän se äiti joudu maksamaan, sehän haluaa itse maksaa, koska ap kirjoitti "Tiedän jo etukäteen, että miehen äiti maksaa oman ruokansa, on tehnyt hyvin selväksi sen, että työssäkäyvän naisen ei pidä heittäytyä rahattomaksi."

Tuossa ap:n tapauksessa miesystävän isä haluaa tarjota pojalleen valmistumisen kunniaksi ravintolassa kunnon aterian. Hän siis haluaa tarjota pojalleen, ei pojan kaveripiirille. Ap haluaa mukaan, mutta kaikesta päätellen kukaan ei oikeasti toivo, että hän on paikalla, muutenhan hänet olisi kutsuttu perheen yhteiseen juhlaan.

Tuossa saattaa olla tuon perheen viimeinen "oma" juttu, jonne ei haluat muita mukaan. Kummallista, että ap ei tätä tajua.

Vierailija kirjoitti:

Todella erikoinen kuvio.

Tässä on kuitenkin vakiintunut kumppani, ei mikään parin viikon heila.

Isä ilmeisesti on kuitenkin kutsunut nämä tietyt henkilöt sinne päivälliselle, vai ymmärsinkö jotain väärin. Ap saisi tulla paikalle, mutta maksaa itse.

Ei minkäänlaista tyylitajua. En ikinä, ikinä kehtaisi tuossa tilanteessa olla tarjoamatta poikani avopuolisolle sitä päivällistä siinä missä muillekin. Varsinkin jos tietäisin sen kustannuksen olevan tälle avopuolisolle niin iso, että estäisi osallistumisen. Jos perheen äiti haluaa maksaa itse niin se on eri asia, outoa minusta, mutta mikäpä siinä. Onhan täällä ollut niitäkin joilla on 20 avioliittovuoden jälkeen erikseen ostetut ruoat jääkaapissa.

En kyllä tajua myöskään aikuisen ihmisen kohdalla sitä, että vanhemmat kiilaavat avopuolison ohi jonnekin todistusten jakoon. En kehtaisi. Tekisin jonkun kompromissin, jossa toinen vanhemmista ja puoliso menevät.

Entä jos se miesystävä halusi sinne vanhempansa, ei tyttöystävää? Vai onko niin, että löyhässäkin parisuhteessa nainen saa päättää miehen elämästä?

Vierailija kirjoitti:

En kyllä ikinä antaisi lapseni tai hänen puolisonsa maksaa itse omia ruokiaan ravintolassa! En ole mikään juntti. Eivät lapseni ole enää edes opiskelijoita mutta heillä on kaikki asuntolainat yms vasta edessä. Mihin minä 50v sitä rahaa enää tarvitsen, jos en juhlimiseen? Ihmeellinen asenne täällä ihmisillä!

Itsekin olen pitänyt sinun näkökulmaasi normina. Äitini vain hyvin vastahakoisesti antaa minun maksaa jos teemme jotain kalliimpaa yhdessä koska hänellä on huomattavasti parempi ja vakaampi rahatilanne. Olen jo parikymppinen mutta vielä opiskelija. Hänen silmissään lapset ovat lapsia ja heitä autetaan iästä huolimatta. Samaa periaatetta noudattaisin itsekin jos lapsia olisi ja toki vastavuoroisesti autan äitiäni silloin kun hän tarvitsee apua. Pihiys on kauhea piirre. Ja huom. olen järkevä rahankäyttäjä mutta sen ei tarvitse olla synonyymi pihiydelle.

Tuota en ole ikinä ymmärtänyt että kauan yhdessä ollut avo tai aviopari maksaa ruokansa muka erikseen. Eikai kukaan niin sekaisin ole rahan suhteen?

Olisi mielenkiintoista tietää, kustantavatko miesystäväsi vanhemmat tyttärensä ravintolaillan lisäksi myös tuoreen maisterin ravintolakulut. Näin olettaisin. Oletan myös, että suhteenne ei ole vielä kovinkaan pitkä ja vakava, koska mahdolliset tulevat appivanhemmat eivät katso tarpeelliseksi kustantaa poikansa naisystävän sapuskoita. Jos suhteenne olisi jo vakaalla pohjalla ja pitkäaikainen, niin asiasta ei tarvitsisi edes keskustella.

Moni kohkaa täällä, että 60 € ei ole muka paljon rahaa opiskelijan budjetissa. Kyllä on. Sillähän hankkii ties kuinka monen päivän ruuat.

Vierailija kirjoitti:

Todella erikoinen kuvio.

Tässä on kuitenkin vakiintunut kumppani, ei mikään parin viikon heila.

Isä ilmeisesti on kuitenkin kutsunut nämä tietyt henkilöt sinne päivälliselle, vai ymmärsinkö jotain väärin. Ap saisi tulla paikalle, mutta maksaa itse.

Ei minkäänlaista tyylitajua. En ikinä, ikinä kehtaisi tuossa tilanteessa olla tarjoamatta poikani avopuolisolle sitä päivällistä siinä missä muillekin. Varsinkin jos tietäisin sen kustannuksen olevan tälle avopuolisolle niin iso, että estäisi osallistumisen. Jos perheen äiti haluaa maksaa itse niin se on eri asia, outoa minusta, mutta mikäpä siinä. Onhan täällä ollut niitäkin joilla on 20 avioliittovuoden jälkeen erikseen ostetut ruoat jääkaapissa.

En kyllä tajua myöskään aikuisen ihmisen kohdalla sitä, että vanhemmat kiilaavat avopuolison ohi jonnekin todistusten jakoon. En kehtaisi. Tekisin jonkun kompromissin, jossa toinen vanhemmista ja puoliso menevät.

Avopuoliso, jolla on koti ihan muualla? Ap taitaa olla tyttöystävä, ei sen enempää. Jos hän olisi enemmän, niin hän olisi aikaa sitten yhdessä miesystävän kanssa suunnitellut tälle juhlat ja säästänyt niitä varten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä puolestani ihmettelen, millainen nainen vielä vuonna 2018 olettaa, että miesystävän isä on synonyymi lompakolle! Voihan se ap ihan itse maksaa omat kulunsa ja valmistuessaan maisteriksi mennä syömään omien vanhempiensa kanssa.

Eihän ap olettanut, että miesystävän isä maksaisi. Mutta onhan tuon perheen suhde rahaan vähän outo, jos kerran perheen äitikin joutuu maksamaan oman ruokansa. Onko mitään nöyryyttävämpää ravintolassa kuin se, että nainen maksaa oman ruokansa, vaikka mies tarjoaa muille? En pysty käsittämään tuollaista ollenkaan. Ja tätä mallia nyt halutaan lanseerata pojankin perheeseen, että nainen on joku ulkopuolinen ja häntä ei hyväksytä perheeseen, maksakoon oman ruokansa. Halveksittavaa käytöstä. Tehdään vähän turhankin selväksi, että sinua ei toivota miniäksi, et kelpaa meille.

Ai ei olettanut? Mikä muu syy ravintolalaskun puimiselle palstalla mielestäsi on?

Jos se miesystävä olisi mennyt kaveriporukalla syömään, niin tunkisiko ap silloinkin mukaan? Vai pelkästään silloin, kun miesystävä haluaakin juhlia vain perheensä kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todella erikoinen kuvio.

Tässä on kuitenkin vakiintunut kumppani, ei mikään parin viikon heila.

Isä ilmeisesti on kuitenkin kutsunut nämä tietyt henkilöt sinne päivälliselle, vai ymmärsinkö jotain väärin. Ap saisi tulla paikalle, mutta maksaa itse.

Ei minkäänlaista tyylitajua. En ikinä, ikinä kehtaisi tuossa tilanteessa olla tarjoamatta poikani avopuolisolle sitä päivällistä siinä missä muillekin. Varsinkin jos tietäisin sen kustannuksen olevan tälle avopuolisolle niin iso, että estäisi osallistumisen. Jos perheen äiti haluaa maksaa itse niin se on eri asia, outoa minusta, mutta mikäpä siinä. Onhan täällä ollut niitäkin joilla on 20 avioliittovuoden jälkeen erikseen ostetut ruoat jääkaapissa.

En kyllä tajua myöskään aikuisen ihmisen kohdalla sitä, että vanhemmat kiilaavat avopuolison ohi jonnekin todistusten jakoon. En kehtaisi. Tekisin jonkun kompromissin, jossa toinen vanhemmista ja puoliso menevät.

Avopuoliso, jolla on koti ihan muualla? Ap taitaa olla tyttöystävä, ei sen enempää. Jos hän olisi enemmän, niin hän olisi aikaa sitten yhdessä miesystävän kanssa suunnitellut tälle juhlat ja säästänyt niitä varten.

"Olemme seurustelleet 3 vuotta ja asuneet yhdessä n. vuoden" kerrotaan sivulla kaksi. Ap tekee graduaan Turussa ja hänellä on siellä yhä asunto.

Mun mies teki vuoden töitä Simpeleellä ja hänellä oli siellä kämppä, meidän yhteinen koti, alunperin minun asuntoni, oli Espoossa. Olimme asuneet yhdessä tuolloin kaksi vuotta. Kyllä meidät ihan avopariksi laskettiin.

Itse asiassa tuon Simpeleen vuoden päätteeksi mies valmistui DI:ksi. Olisin kyllä pitänyt todella, todella kummallisena jos minut olisi tuossa vaiheessa sivuutettu valmistujaisista, ihan suunnattoman epäkohteliaana. Minä olin yksin todistustenjaossa ja appiukko tarjosi illallisen ravintolassa sen jälkeen, mukana anoppi, minä ja mieheni ja mieheni veli tyttöystävineen - heillä oli vieläpä hyvin tuore suhde tuolloin.

Minä pidin seuraavana päivänä valmistujaiset vähän isommalle porukalle kotonamme. Appivanhemmat asuivat muualla ja tulivat kerrankin pk-seudulle, siksi halusimme pitää tällaisen juhlan, vanhempamme taisivat tavata silloin ekaa kertaa toisensa. Ei sillä että valmistuminen olisi ollut niin valtava juttu että sitä pitää kaksi päivää juhlia vaan ihan juhlimisen vuoksi.