Miksi kutsut miestäsi isännäksi? Oletko maatalon emäntä vai orja?
Hölmön kuulosta kun joku puhuu isännästä, tuntuu olevan yleistä ainakin wt:n keskuudessa täällä maalla. Vaikka eivät siis ole mitään maatalon emäntiä, jotka näin sanovat.
Kommentit (55)
Siis täh? Voi sitä olla muunkin kuin maatalon isäntä. Tutustupa sanan merkitykseen hieman paremmin.
Minäkään en tykkää, että nimitetään emännäksi, isännäksi, akaksi, ukoksi, muijaksi tai äijäksi. Kaikkia näitä kuulee käytössä, mutta yleensä ei mitenkään kovin koulutettujen joukossa - pidänkin näitä siis melko maalaisina tai kaupunkilosuhteissa täysin juntteina nimityksinä.
Itse olin tyttöystävä tai rakas, mies oli minulle poikaystävä, mun mies tai rakas. Nykyään olemme naimisissa, joten olemme vaimo ja mies tai sitten rakkaita. Tällainen puhe on mielestäni kaunista ja kunnioittavaa, jonkun muijittelijan olisin laittanut heti eteenpäin.
Minä kutsun miestäni isännäksi tai etunimellä koska mies.avomies,miesystävä tuntuvat teennäisiltä nimityksiltä silloin kun puhun hänestä muille. Keskenämme puhuttelen etunimellä mies taas minua muoriksi akaksi tai muuten jollain lempinimellä. Emmekä ole tilallisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
maatalon emäntähän oli tavallisen kansan keskuudessa sosiaalisessa hierarkiassa korkealla
Aivan, miten liittyy asiaan?
Pointti on, että miksi ihminen joka ei ole maatalon emäntä, kutsuu miestään isännäksi, tai miksi se mies kutsuu vaimoaan emännäksi.Helvetin typerän kuulosta, varsinkin parikymppisten keskuudessa.
Voinet valita porukkasi, jonka kanssa liikut.
Vierailija kirjoitti:
Minäkään en tykkää, että nimitetään emännäksi, isännäksi, akaksi, ukoksi, muijaksi tai äijäksi. Kaikkia näitä kuulee käytössä, mutta yleensä ei mitenkään kovin koulutettujen joukossa - pidänkin näitä siis melko maalaisina tai kaupunkilosuhteissa täysin juntteina nimityksinä.
Itse olin tyttöystävä tai rakas, mies oli minulle poikaystävä, mun mies tai rakas. Nykyään olemme naimisissa, joten olemme vaimo ja mies tai sitten rakkaita. Tällainen puhe on mielestäni kaunista ja kunnioittavaa, jonkun muijittelijan olisin laittanut heti eteenpäin.
Hyvä! Saatiin Maisterin punnittu puhe silmiemme ääreen. Koetamme vastedes vältellä Sinun inhoamiasi ilmauksia ja sanoja.
Sukeudummehan toki suosioosi!
Vierailija kirjoitti:
Sattuu myös korvaan, jos parikymppinen junnu puhuu emännästä, "meillä emäntä" sitä tai tätä! Eikä todellakaan edes maalla olla!
Tämä!
Vierailija kirjoitti:
Jos tällaiset asiat ovat joillekin ongelma ja ärsytyksen lähde, voin todeta, etteivät nämä tyypit ole kohdanneet oikeita ongelmia elämässä.
Jos astut kadulla koiranläjään ja se on ärsytyksen lähde, johtuuko sekin isompien ongelmien puutteesta?
Jep, tuo sama asia on häirinnyt aina. Kertoo usein sellaisesta elämänasenteesta ja asennoitumisesta parisuhteeseen, joka on itselleni vieras.
Kyllä mun pää meinas vähän miniräjähtää, kun 16v poika (ei minun, vaan ystäväni) poika, kutsui saman ikäistä tyttöystäväänsä emännäksi. Ei voi mitään, tunsin inhon väristyksiä. Poika esittää nyt muutoinkin machoroolia, kun on kokoa tullut lyhyessä ajassa.
Ajaa tämän tyttöystävänsä mopoautoa luu ulkona, kuin omistaisi mopoauton ja olisi ylempänä tyttöystäväänsä.
Jotenkin puistattaa. Tekisi mieli vähän kouluttaa poikaa, mutten voi kun äitinsä on aikamoinen hirviö suuttuessaan.
Kyllä tää muakin ihmetyttää, vaikka itelläni on ollut rankka elämä.
Asioita voi ihmetellä, vaikka olisi ollut isompiakin ongelmia.
n45
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tällaiset asiat ovat joillekin ongelma ja ärsytyksen lähde, voin todeta, etteivät nämä tyypit ole kohdanneet oikeita ongelmia elämässä.
Jos astut kadulla koiranläjään ja se on ärsytyksen lähde, johtuuko sekin isompien ongelmien puutteesta?
Valitan siitä mammapalstalla ainakin viidenkymmenen sivun verran. On se niin iso tapaus!
Isäntä ja emäntä ovat ihan ok nimityksiä mutta konteksti mielestäni määrittää sen käytön. Itse en haluaisi puolisoni kutsuvan minua emännäksi. Rinnastan sen samaan kategoriaan kuin äiskä ja iskä puolisoiden keskinäisistä väleistä kertoen. En ole kumppanini äiti, sisko enkä palvelija mutta nämä yhdistettynä rakkauteen ja kunnioitukseen, muotoutuisi sana rakkaani, joka on varmasti jokaisesta sukupuolesta riippumatta, hyväksyttävä termi, ilman alistamista tai vähättelyä.
Emäntä, isäntä, ukko, akka, kersa, muija ja muut vastaavat nimitykset särähtävät korvassani aika pahasti. Ne liittyvät aikakauteen, jolloin jokaisella oli oma paikkansa ja tehtävänsä ja näitä nimityksiä sitten käytettiin ilmoittamaan muille, mikä kenenkin asema oma. Osa nimityksistä on vain rumia ja aina ne kuullessaan, tulee mielleyhtymä johonkin tiettyyn stereotypiaan. "Elipä kerran mökissään ukko ja akka...".
Miksi ei voi puhua nimellä tai miehenä (myös poikaystävästä), vaimona tai puolisona. Hellittelynimet etenkin kahdenkesken on meillä ainakin yleisin tapa kutsua toista. Muille puhun etunimellä.
Yleensä emännäksi tai isännäksi kutsuvat toisiaan tosiaan ehkä hieman maalaiset ihmiset. Silloin se on ok, kun omistetaan maatila. Muutoin aika vastenmielistä. Vaikea kuvitella menevänsä sänkyyn miehen kanssa, joka kutsuisi minua emännäksi eli ei kovin seksikästä omasta näkökulmastani. No, meitä on moneksi ja pahempiakin tapoja saattaa olla olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies puhuu kiintiöhenkilöstä. Se on neutraali, sukupuoleton termi.
No voi vitsit! Oletko neutraali ja sukupuoleton henkilö? Minusta tuo on vähän halventavaa ja väheksyvää puhetta, en tykkäisi.
Asumme maatilaa,ja kyllä,me käytämme isäntä ja emäntä titteliä.Emme ole naimisissa,joten on luonnollisempaa sanoa esim. vieraalle että ,isäntä löytyy ladosta tai siilosta,kuin se että puhuisin poikaystävästä. Myös moni ystäväni puhuu miehestään isäntänä vaikka eivät maatilaa omistakkaa. Talon/asunnon haltijalle on emäntä tai isäntä ihan sovelias nimitys. Eikä siinä ole mitään alisteista.