Raskaana, mies lähti viimeyönä lopullisesti
Totesi vaan typerän riidan tuloksena, ettei meistä ole suhteeseen. Eipä tuo kovin väärässä tainnut olla, kamalan pahalta silti tuntuu ja mieli on täynnä pelkoa tulevaisuudesta. Ollaan seurusteltu vuoden alusta, sitä ennen tunnettu eilinen 10 vuotta.
Tai niin ainakin luulin, en tainnut oikeasti tuntea yhtään.
Olen 26 vuotias ja rv-viikkoja nyt takana 9. Lapsen kuitenkin haluaisin pitää, mutta nyt tuntuu ettei musta ole tähän, kaikki tuntuu olevan sekasin.
Löytyykö täältä ketään muuta raskausaikana yksin jäänyttä? Miten tästä selviää eteenpäin?
Kommentit (184)
Siinä taas yksi suomalainen mies joka ei ota vastuuta perheestään eikä elämästä. Pidä lapšesi, älä tee aborttia. Pärjäät ihan varmasti. Saat varmasti kunnon miehen. Onneksi sun ei tarvitse hyysätä isoa lasta, miestä.
Vierailija kirjoitti:
Abortti ei nyt vaan tunnu oikeelta vaihtoehdolta. Ja oli miten oli, raskaana olen ja se asia ei ihmettelemällä muutu, maailmassa on varmaan tapahtunut kummempiakin juttuja. Ap
Hyvin sinä pärjäät, jos tukijoukot on kunnossa, toki ilmankin voi pärjätä, riippuen sun luonteesta, lapsesta, elämäntilanteesta yleensäkin jne. Sillä ei tuon sun tilanteen kanssa ole mitään tekemistä minkämittanen suhde takana ennen lapsentekoa. Turha muiden moralisoida.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on tuttu, joka hairahtui sänkyyn exän kanssa yhden kerran. Seurauksena raskaus. Yhdessä ovat lapsen hoitaneet ja oikein mallikkaasti. Eivät koskaan asuneet saman katon alla. Lapsella ei ole minkäänlaisia ongelmia. Lapsen asiat voidaan järjestää vaikka ei yhdessä asuttaiskaan. Ei se vanhemmuutta estä. Jos vaan on halua asiat pistää sujumaan. Ei abortti tosiaankaan ole ainoa vaihtoehto. Se on sitä vain typeryksille.
Mulla myös tuttavapiirissä vastaava tapaus. Lapsi asui äitinsä kanssa teini-ikäiseksi, jonka jälkeen halusi itse isälleen, ja muutti. Nykyään lapsi on lähes täysi-ikäinen, ei lainkaan väleissä äitinsä kanssa, ja vaikuttaa hyvin häiriintyneeltä. Kaikkien kolmen elämä tuntuu olevan yhtä helvettiä. Olen sitä mieltä, että abortti olisi ollut aikanaan paras ratkaisu.
Aina voi sanoa, että tuli keskenmeno jos aborttiin päätyy. Sun keho, sun päätös.
Rauhoitu ja anna lapsen syntyä. Asiat aina järjestyvät.
Surullista. Taas yksi lapsi tuollaiseen tilanteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Miksi oot noin nuorena mennyt lisääntymään? Kannattaa ensin elää elämä ja sitten leikkiä perhettä.
Täh? Ap on 26. Minulla oli tuossa iässä maisteritutkinto ja kolme lasta.
Vierailija kirjoitti:
Mies ilmaisi myös, että jos abortin teen niin en oo sen silmissä enää edes ihminen.. Haluaa sen muksun mutta ei mua.
Ap
Tee soppari ja jätä lapsi hänelle. Jos muuten kelpaa huoltajaksi. Jos et itse kovasti tahdo. Winwin.
Vierailija kirjoitti:
Mies ilmaisi myös, että jos abortin teen niin en oo sen silmissä enää edes ihminen.. Haluaa sen muksun mutta ei mua.
Ap
No mitä väliä miehen mielipiteellä on? Ettehän te ole enää pari.
Mielestäni teet tosi tyhmästi jos pidät lapsen. Kadut katkerasti.
Vierailija kirjoitti:
Pärjäät ap hienosti. Vauva on kiinni äidissä vaikka isä olisikin kuvioissa mukana. Sinä imetät ja tunnet myös äitinä että sinun tulee olla koko ajan vauvan lähellä. Kehosi auttaa sinua jaksamaan. Luota itseesi, pärjäät kyllä. Jos mies on noin epävakaa, että jättää raskaana olevan naisen niin vauva-aika menee varmasti paremmin kun hän ei ole jaloissasi pyörimässä ja hoidat vain yhtä lasta. Sulla on hyvin aikaa valmistautua vauvan tuloon. Teet kaiken valmiiksi ja sitten vain nautit olostasi kun saat lapsukaisen syliisi. Isäsuhdetta voi lämmitellä sitten kun lapsi on isompi. Hyvää vointia sinulle. :)
Vauva EI ole kiinni äidissä, ellei häntä siihen kasvata. Isä pystyy tekemään ihan samat asiat, tissiimetystä lukuunottamatta. Kaikki äidit eivät myöskään tunne, että on oltava koko ajan vauvan lähellä. Osa haluaa olla välillä yksinään. Isäsuhdetta on vaikea herätellä kun lapsi on isompi, kyllä isän on oltava mukana alusta asti. Kauheaa, että joku oikeasti tuntuu uskovan tuollaisiin juttuihin.
Vierailija kirjoitti:
Isättömiä lapsia ei saisi tehdä enää yhtään lisää.
Mutta kun nyt ei ole kyseessä isätön lapsi. Mies haluaa lapsen.
Ettei ois vaan nyt panikoinut se mies?
En halua vähätellä mitenkään, mutta onhan tuo hyvin nopeasti edettyä toimintaa kaikinpuolin.
Saisitteko vielä sovittua?
Vierailija kirjoitti:
Seurusteltu vuoden alusta ja nyt jo raskaana!?
Ei taida mikään ehkäisy olla sataprosenttinen....
ohiksena kommentoin, en ap.
Hei!kumpa voisin halata sinua!!!!! otan osaa että mies lähti. surullista.voimia sinulle! Rukoilen puolestasi. Asiat järjestyy. älä tee aborttia. monet katuu lopun elämää, itsemurhariski kasvaa kuusinkertaiseksi muihin naisiin verrattuna, mielenterveysongelmat ym myös. abortti traumatisoi syvältä, sitä ei voi perua eikä unohtsaa. ja syyllisyys piinaa. Vauva on viaton pieni ihminen, ei solupallo.Minulla monta ihanaa lasta-ikinä en ole katunut että synnytin heidät!lapsen ihana rakkaus on elämän suurimpia lahjoja.vauvan tuoksu, hymy,läheisyys. äitiys on valtava lahja!!nykyään joka neljäs pari suomessa jo kärsii lapsettomuudesta!Tunntn abortin tehneen joka ei sen jälkeen voinut saada lasta. Masentui ja alkoholisoitui. eli onneksi olkoon! tukea saat ituprojekti.fi. siellä asiallista tietoa, vertaistukea, käytännön apua ja neuvoja.lapsen voi myös synnyttää ja antaa adoptioon-luokkakaverini oli tällainen "vahinko"-lapsi-ja niin kiitollinen että äiti synnytti hänet ja antoi hyvään kotiin eikä surmannut.
Vierailija kirjoitti:
Kummallinen tämä ihmisten ihmettely, että voi olla puolen vuoden suhteen jälkeen raskaana. Kyllä vaan voi, tapasin mieheni tammikuussa ja saman vuoden elokuussa tuli kaksi viivaa raskaustestiin. Meillä lapsi oli kovin toivottu. Ei kaikilla mene niin, että ensin seurustellaan 15 vuotta, sitten ruvetaan pykäämään vauvaa, ja sit viiden vuoden jälkeen natsaa hedelmöityshoidoilla.
AP:lle voimia tilanteeseen. En osaa muuta neuvoa antaa, kuin kuuntele sydäntäsi. Ja todella kannattaa miettiä, haluaako tuollaisen tuittupään kanssa kasvattaa lasta. Varmasti vaikea ajatus lähtökohtaisesti miettiä olevansa yh heti alusta asti, mutta peremmin yksin lapsen kanssa kuin siihen vielä taakaksi hankala mies.
Ja puolessa vuodessa oppii tuntemaan ihmisen niin, että tietää onko hänestä vastuulliseksi vanhemmaksi? Ja kestääkö suhde? Jep, jep. Taitaa pääsääntöisesti olla niin, että pikasuhteet, joissa rakkauden hedelmä pykätään onnenhuumassa heti alkuun, päättyvät yhtä nopeasti kuin ovat alkaneetkin. Aivan kuten ap:kin tapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tee abortti, ap. Älä sotke lasta tällaiseen kaaokseen, tulet katumaan.
Lisään, että isättömyys vaikuttaa aina lapseen negatiivisesti, aiheuttaa mt-ongelmia ja juurettomuutta. Älä tee sitä lapsellesi.
Mut eihän se lapsi mikään isätön ole. Isähän haluaa sen, on kieltänyt ap:ta tekemästä aborttia.
Ja tolla perusteella kukaan ei vois tehdä lasta, mitään takeitahan ei ole siitä että isä ei ota ja lähde ennen lapsen aikuisuutta. Tai ettei isä kuole. Ei kannata tehdä lasta, koska siitä voi tulla isätön ihan milloin tahansa. Älä tee sitä lapsellesi.
Niin, mutta isä ei kuitenkaan muodosta ydinperhettä äidin ja lapsen kanssa vaan on kaukaisempi. Jo tämä itsessään aiheuttaa lapselle ongelmia.
Kun raskaus alkaa suunnittelemattomasti, elämäntilanne muuttuu toivotun raskauden alettua tai kehittyvässä sikiössä todetaan vaurioita, raskauden keskeyttäminen voi olla hyvä vaihtoehto raskauden jatkamiselle.
Liian aikaisin lisäännyitte,ehkä toi oli miehen tapa kertoa se, ettei vauvantulo ole vielä ajankohtaista. Kurja tilanne mutta onneksi sulla on perhe ja ystäviä. Oon kanssa raskaana ja 26v ja jos mies lähtisi niin ei mulla olisi edes perhettä eikä ystäviä. Siksi kyllä vasta nyt raskauduin kun olen täysin varma että tuo mies on mun rinnalla aina ja ei ikinä hylkäisi omaa lastaan. T. Nainen rv 18+5❤️
Hei, tulin 20 vuotiaana raskaaksi, elin hyvin huoletonta elämää eikä oltu yhdessä mieheni kanssa. No raskaus pisti kaiken kerta kaikkiaan uusiksi. Oli pakko kasvaa äidiksi ja niillä mentiin, mitä oli.
Myöhemmin opiskelin itselleni hyvän ammatin ja on kasvatettu hieno nuori mies, nyt jo teini-ikäinen poika.
Kyllä minunkin elämä parikymppisenä oli kaaosta, mutta aikuistua oli pakko, olinhan vastuussa pienestä vauvasta.
Et ole enää mikään teini, vaan aikuinen. Pärjäät kyllä.