Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kun tekee lapsia, ei pitäisi - kun ei tee, pitäisi. Miten se nyt meneekään?

Vierailija
13.09.2018 |

Taasen aloin ihmetellä, kuinka epäloogisia ihmiset (naiset etenkin) ovat lastenhankinta-aiheen suhteen. Saman ilmiön huomaa niin irl kuin netissäkin.

Kun puheeksi tulee vanhemmuuden ongelmat tai ei-niin-onnistunut vanhemmuus vaikkapa tv-ohjelmasta keskusteltaessa, aletaan mouhota kuinka kaikkien ei todellakaan pitäisi hankkia lapsia. Kun puheeksi tulee se, että joku ei halua lapsia eikä niitä ole hankkinut tai aio hankkia, aletaan mouhota kuinka tuollaista asiaa ei voi tietää kun ei ole kokemusta lapsiperheydestä ja kuinka se on sitten ihan eri asia kun on se oma lapsi ja kuinka niitä lapsia nyt vaan olisi hankittava syystä sejatämä.

Ensin ollaan sitä mieltä, että kaikkien ei pitäisi hankkia koskaan lapsia ja sitten kun jotkut eivät niitä halua hankkia, ollaankin sitä mieltä, että kaikkien olisi niitä hankittava (tavallisena älykkyydeltään suorastaan loistavana perusteluna, että eihän sitä voi tietää ennenkuin on hankkinut että haluaako).

Logiikka on mikä?

Kommentit (22)

Vierailija
21/22 |
13.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse valitsimme näistä välimuodon: yksi lapsi.

Mikä ihmeen välimuoto tuo muka on? Kyllä isoin ero on elämässä on siinä onko lapsia (yksi, kaksi, monta...) vai eikö niitä ole lainkaan.

Ei ole välimuotoa. Joko on lapsia tai ei.

Tuo ajattelu on todellakin outoa . Kun lapsia on, arvostellaan ihmisiä siitä millaisia vanhempia he ovat. Kun lapsia ei ole eikä haluta, arvostellaan siitä kun niitä ei hankita. Ja näitä molempia harrastavat nimenomaan itse lapsia hankkineet. Ja tottakai niin, että "minä ainakin silloin kun lapset oliva sitäjatätä", "meillä oli aina selvää", "ei meillä tuollaista koskaan".

Kyllä aika monet lapsettomatkin antavat jostain syystä mielellään kasvatusvinkkejä vanhemmille.

Kai siellä töissä tai harrastuksissa nyt muustakin voi puhua kuin lapsistaan ja niiden tekemisistä. Vai mistä ne lapsettomat muiden lapsista ja kasvatuksista tietää että osaavat alkaa neuvomaan.

Ja jos se lapseton ei mitenkään keskustele ja osallistu siihen lapset sitä lapset tätä-toitotukseen, ei sekään kelpaa. Ei saa kommentoida, mutta kuitenkin pitäisi kommentoida. Jepjep.

Vierailija
22/22 |
13.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse valitsimme näistä välimuodon: yksi lapsi.

Mikä ihmeen välimuoto tuo muka on? Kyllä isoin ero on elämässä on siinä onko lapsia (yksi, kaksi, monta...) vai eikö niitä ole lainkaan.

Ei ole välimuotoa. Joko on lapsia tai ei.

Tuo ajattelu on todellakin outoa . Kun lapsia on, arvostellaan ihmisiä siitä millaisia vanhempia he ovat. Kun lapsia ei ole eikä haluta, arvostellaan siitä kun niitä ei hankita. Ja näitä molempia harrastavat nimenomaan itse lapsia hankkineet. Ja tottakai niin, että "minä ainakin silloin kun lapset oliva sitäjatätä", "meillä oli aina selvää", "ei meillä tuollaista koskaan".

Kyllä aika monet lapsettomatkin antavat jostain syystä mielellään kasvatusvinkkejä vanhemmille.

Kai siellä töissä tai harrastuksissa nyt muustakin voi puhua kuin lapsistaan ja niiden tekemisistä. Vai mistä ne lapsettomat muiden lapsista ja kasvatuksista tietää että osaavat alkaa neuvomaan.

Ja jos se lapseton ei mitenkään keskustele ja osallistu siihen lapset sitä lapset tätä-toitotukseen, ei sekään kelpaa. Ei saa kommentoida, mutta kuitenkin pitäisi kommentoida. Jepjep.

Mitä olen huomannut ja kuullut, ei voi. Kaikki puheenaiheet on mies sanoi, lapset teki, ette arvaa mitä miccojanica sanoi tai pirjopetteri teki. Ja sitten ne on sanoneet ja tehneet jotakin tuikitavallista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän viisi neljä