Kaikki teot ja hyväntekeväisyys on pohjimmiltaan itsekkyyttä
Opin tämän mullistavan totuuden Anthony de Mellolta ja oikeassahan hän on.
Ei ihminen tee mitään tässä maailmassa, jos hän ei itse siitä saa jotakin. Mitään pahaahan tässä ei siis ole, siin siinä, että haluaa elää mahdollisimman onnellisena etsien omaa parastaan! Älkää siis käsittäkö väärin.
Tarkoitus oli varmaan herätellä ihmisiä siitä harhasta, jotka kehuskelevat hyväntekeväisyydellään ja muualla sellaisella "epäitsekkäällä" toiminnalla yrittävät kiillottaa sädekehäänsä ja voivat jopa luulla olevansa parempia ihmisiä, kuin itsekkäinä pitämänsä ihmiset.
Tämä oivallus vapautti tuosta taakasta, että olisi jotenkin väärin elää omaa parastaan etsien; johtuiko uskonnollisesta kasvatuksestani.
Kommentit (67)
Ääh.. onpa pikkunäppärää ajattelua, johon kykenee jokainen 17-vuotias emotukassa kulkeva lukiopoika.
Vierailija kirjoitti:
Ei ihminen tee mitään tässä maailmassa, jos hän ei itse siitä saa jotakin.
Itsekkyyden vetäminen tähän on tosin aivan turhaa. On muutenkin selvää, että seuraus vaatii aina syyn. Syy tässä tapauksessa on jokin mikä tapahtuu hyväntekijässä, jonka seurauksena hyvää tehdään. Itseasiassa kyseessä on vain eräs toinen muoto klassisesta vapaan tahdon ongelmasta.
Hyviä töitä voi tehdä, mutta niillä kehuminen on koomista.
"49 kertaa iltapäivälehden sankarihaastattelussa."
Vierailija kirjoitti:
Opin tämän mullistavan totuuden Anthony de Mellolta ja oikeassahan hän on.
Ei ihminen tee mitään tässä maailmassa, jos hän ei itse siitä saa jotakin. Mitään pahaahan tässä ei siis ole, siin siinä, että haluaa elää mahdollisimman onnellisena etsien omaa parastaan! Älkää siis käsittäkö väärin.
Tarkoitus oli varmaan herätellä ihmisiä siitä harhasta, jotka kehuskelevat hyväntekeväisyydellään ja muualla sellaisella "epäitsekkäällä" toiminnalla yrittävät kiillottaa sädekehäänsä ja voivat jopa luulla olevansa parempia ihmisiä, kuin itsekkäinä pitämänsä ihmiset.
Tämä oivallus vapautti tuosta taakasta, että olisi jotenkin väärin elää omaa parastaan etsien; johtuiko uskonnollisesta kasvatuksestani.
Tiesin heti otsikon luettuani mistä tuon ajatuksen olet saanut tajuntaasi. Ei pidä hirveästi ja sokeasti uskoa jotain munkin kirjoittamaa sepitelmää jota on aikojen saatossa muokattu. Olihan tuo de Mello muoti-ilmiö vuosikymmen sitten mutta vieläkin on joku asialle höyrähtänyt, sitä ihmettelen. Ihan kannattaa omilla pikku aivoillaan järkeillä asioita, kyllä ne pikkuhiljaa kirkastuu ilman mitään fransiskaani munkin opuksiakin.
En oikein tajua millä tavalla saan jotain hyötyä esim itselleni siitä että lahjoitan anonyymisti rahaa hyväntekeväisyyteen ja olen testamentannut omaisuuteni paikalliselle keskussairaalalle...
Suosittelen tukemaan sairaaloita jotka pitävät kaikkien nähtävillä mitä puuhaavat, yksi loistava esimerkki puhtaasta hyväntekeväisyydestä on esim. Kekskisuomen keskussairaalan oma tukisäätiö.
Aah, ekan viestin ajatus että hyvän tekeminen muille on yhä hyvän tekemistä itselleen vaikka sen tuottama mahdollinen hyöty sovinnaiselle itselle sivuutettaisiinkin, tulee siitä oudosta havainnosta että perimmäinen itse on kaikilla yksilöillä ja olennoilla sama havaitsematon. Jos ”minä” nähdään tätä kautta, on luontevaa ja itsestään selvää asettaa muiden yksilöiden hyvinvointi oman edelle. Kun kerran olemme kaikki samaa, tapahtuu yksilön tekemälle hyväntekeväisyydelle sama kuin puun antamalle varjolle; se antaa varjonsa niin hyville kuin pahoillekin, eikä rakkaudella tai ”aidolla hyväntekeväisyydellä” ole esteitä. Pidimmepä tämän ”saavuttamista” mahdollisena tai emme, on sen tavoitteleminen kuitenkin (toivottavasti) pyrkimisen arvoinen asia. Sanonta: tee muille kuten itsellesi haluaisit tehtävän (unohtaen palkinnot, myös egon palkinnot - lisäys omani) on pohjimmiltaan oikein hyvä sanonta jossa on hyvinkin syvä merkitys.