Lue keskustelun säännöt.
Kaikki teot ja hyväntekeväisyys on pohjimmiltaan itsekkyyttä
12.09.2018 |
Opin tämän mullistavan totuuden Anthony de Mellolta ja oikeassahan hän on.
Ei ihminen tee mitään tässä maailmassa, jos hän ei itse siitä saa jotakin. Mitään pahaahan tässä ei siis ole, siin siinä, että haluaa elää mahdollisimman onnellisena etsien omaa parastaan! Älkää siis käsittäkö väärin.
Tarkoitus oli varmaan herätellä ihmisiä siitä harhasta, jotka kehuskelevat hyväntekeväisyydellään ja muualla sellaisella "epäitsekkäällä" toiminnalla yrittävät kiillottaa sädekehäänsä ja voivat jopa luulla olevansa parempia ihmisiä, kuin itsekkäinä pitämänsä ihmiset.
Tämä oivallus vapautti tuosta taakasta, että olisi jotenkin väärin elää omaa parastaan etsien; johtuiko uskonnollisesta kasvatuksestani.
Kommentit (67)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ja Anthohony on pelkästään katkeria jostain tapahtumasta, jotka eivät halua nähdä empatiaa ja suurempia kokonaisuksia ja niiden merkitystä yhteisössä.
Ei oo kyse katkeruudesta.
On kyse vaan sen yhteiskunnan luoman ohjelmoinnin purkamisesta ja vapautumista.
Lue enemmän miehen juttuja niin ymmärrät. Hän oli rakastettu puhuja! :)
No oo, omalla kielelläsi. Se, että päättää tehdän jonkin asian omien moraalikäsitysten mukaan on tervettä verrattuna siihen, että toimii sitä vastaa saaden siitä samalla hyödyn. Todellisudessa sen vastustaminen on itsekästä ja huomiohakuista toimintaa. Ei kiinnosta muuten tuo, puhujan rakastamisesi.
Kovin on huomionkipeitä ap ja anttoni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä rakenteita tämä "idea" muka purkaa? Hyväntekeväisyyttä ei ole rajattu mitenkään tarkoittamaan jotain tiettyä paitsi tuntuu siltä että katkeralla "filosofilla" on jokin tarkka kohde josta puhuu tai sitten vain terminologiasta vänkää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyynistä ajatella että kaikki hyväntekeväisyys olisi itsekästä oman sädekehän kiillotusta. Kyllä ihmiset tekee paljon asioita koska ajattelevat että niin kuuluu tai täytyy tehdä. Sädekehää siitä ei saa, se ei ole erityisen hauskaa, eikä siitä saa korvausta.
Todellisuudessa siis valitsee pienemmän pahan;
Tekee jotain mitä ei haluaisi, välttääkseen pahan olon mikä tulisi siitä, jos jättäisi auttamatta tai tekemättä.
Kyyninen mikä kyyninen. Tuliko nyt parempi mieli.
Anteeksi, jos pahoitin mielesi olemalla vaan rehellinen. :D
Valitan mutta ei kyynisyytesi minun mieltä pahoita. En tiedä sitten olisiko oma mielesi parempi jos e olisi noin välinpitämätön, ehkä.
Aito hyväntekeväisyyshän ON hyvän tekemistä itselleen, asian sovinnaisessa ja perimmäisessä merkityksessä. Hyväntekeväisyydeltä kuitenkin katoaa hohto jos se todellisuudessa on pakenemista omalta pahalta ololta, siis teemme esimerkiksi hyvää jotta emme tuntisi itseämme huonoksi. Asian todellinen vaikutin on siis jokin muu kuin hyvän teko. Katsokaa: MINÄ autoin HEITÄ, olen siis hyvä ja parempi kuin MUUT, sillä autan heidät ylös mutakuopasta. Hyväntekeväisyydeksi naamioitua itsekkyyttä. Toimintaan on sännätty suin päin tuntematta ensin itseään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Avunsaajalle ei ole valiä , millä motiivilla avunantaja sitä tekee.
Harvemmalle on. Joskus esimerkiksi terpia tuntuu (ulkopuoliselta) karulta hyväksikäytöltä: haetaan kovalla rahalla se välittäminen ja turva. Mutta näin ihminen ja markkinatalous toimii.
Vierailija kirjoitti:
Aito hyväntekeväisyyshän ON hyvän tekemistä itselleen, asian sovinnaisessa ja perimmäisessä merkityksessä. Hyväntekeväisyydeltä kuitenkin katoaa hohto jos se todellisuudessa on pakenemista omalta pahalta ololta, siis teemme esimerkiksi hyvää jotta emme tuntisi itseämme huonoksi. Asian todellinen vaikutin on siis jokin muu kuin hyvän teko. Katsokaa: MINÄ autoin HEITÄ, olen siis hyvä ja parempi kuin MUUT, sillä autan heidät ylös mutakuopasta. Hyväntekeväisyydeksi naamioitua itsekkyyttä. Toimintaan on sännätty suin päin tuntematta ensin itseään.
Määrittele aito hyväntekeväisyys kerro tarkemmin mitä se on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aito hyväntekeväisyyshän ON hyvän tekemistä itselleen, asian sovinnaisessa ja perimmäisessä merkityksessä. Hyväntekeväisyydeltä kuitenkin katoaa hohto jos se todellisuudessa on pakenemista omalta pahalta ololta, siis teemme esimerkiksi hyvää jotta emme tuntisi itseämme huonoksi. Asian todellinen vaikutin on siis jokin muu kuin hyvän teko. Katsokaa: MINÄ autoin HEITÄ, olen siis hyvä ja parempi kuin MUUT, sillä autan heidät ylös mutakuopasta. Hyväntekeväisyydeksi naamioitua itsekkyyttä. Toimintaan on sännätty suin päin tuntematta ensin itseään.
Kyllä, juuri tätä mä tarkoitin! T. Ap
Hyväntekijöiden joukosta kyllä löytyy pahimmat kaksinaamaiset mielistelijät, toisten tuomitsijat ja oman kilven kiillottajat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyynistä ajatella että kaikki hyväntekeväisyys olisi itsekästä oman sädekehän kiillotusta. Kyllä ihmiset tekee paljon asioita koska ajattelevat että niin kuuluu tai täytyy tehdä. Sädekehää siitä ei saa, se ei ole erityisen hauskaa, eikä siitä saa korvausta.
Todellisuudessa siis valitsee pienemmän pahan;
Tekee jotain mitä ei haluaisi, välttääkseen pahan olon mikä tulisi siitä, jos jättäisi auttamatta tai tekemättä.
Kyyninen mikä kyyninen. Tuliko nyt parempi mieli.
Kyyninen vai realisti?
Eiköhän jokainen hyväntekijä tee hyvää koska siitä tulee hänelle hyvä mieli.
En oikein ymmärrä, kuinka oman parhaan mukaan toimiminen ja pyyteetön hyvä teko sulkisivat toisensa aina pois? Tietenkin sitten, jos oma ajatusmaailma perustuu siihen, että se (itselle tarpeetonkin ja yhdentekevä) mikä muilla on, on aina pois itseltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ja Anthohony on pelkästään katkeria jostain tapahtumasta, jotka eivät halua nähdä empatiaa ja suurempia kokonaisuksia ja niiden merkitystä yhteisössä.
Ei oo kyse katkeruudesta.
On kyse vaan sen yhteiskunnan luoman ohjelmoinnin purkamisesta ja vapautumista.
Lue enemmän miehen juttuja niin ymmärrät. Hän oli rakastettu puhuja! :)No oo, omalla kielelläsi. Se, että päättää tehdän jonkin asian omien moraalikäsitysten mukaan on tervettä verrattuna siihen, että toimii sitä vastaa saaden siitä samalla hyödyn. Todellisudessa sen vastustaminen on itsekästä ja huomiohakuista toimintaa. Ei kiinnosta muuten tuo, puhujan rakastamisesi.
Kovin on huomionkipeitä ap ja anttoni.
No aika pettyneeltä ja surulliselta itse vaikutat tekstisi perusteella, miksi tää asia tuntuu sinussa noin kipeältä?
Tottakai ihminen yleensä haluaa tehdä hyvää ja auttaa muita ihan vilpittömästi, koska siitä tulee hyvä mieli! Tottakai minäkin elän ja teen niin, koska se tuntuu hyvältä.
Mut just se tapaus, että jos joku haluaisi tulla kylään kertomaan huoliaan ja itse on niin väsynyt, ettei jaksa tai kiinnosta, mutta ei tohdi hyväntekeväisyyden nimissä sanoa ei, niin siinä mennään metsään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyynistä ajatella että kaikki hyväntekeväisyys olisi itsekästä oman sädekehän kiillotusta. Kyllä ihmiset tekee paljon asioita koska ajattelevat että niin kuuluu tai täytyy tehdä. Sädekehää siitä ei saa, se ei ole erityisen hauskaa, eikä siitä saa korvausta.
Todellisuudessa siis valitsee pienemmän pahan;
Tekee jotain mitä ei haluaisi, välttääkseen pahan olon mikä tulisi siitä, jos jättäisi auttamatta tai tekemättä.
Kyyninen mikä kyyninen. Tuliko nyt parempi mieli.
Kyyninen vai realisti?
Eiköhän jokainen hyväntekijä tee hyvää koska siitä tulee hänelle hyvä mieli.
Todellakin realisti, rakastan tuota de Melloa, koska hän on vapauttanut siitä katkeruudesta ja kyynisyydestä näkemällä asiat ja ihmiset (ja itseni) niinkuin ne todella on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aito hyväntekeväisyyshän ON hyvän tekemistä itselleen, asian sovinnaisessa ja perimmäisessä merkityksessä. Hyväntekeväisyydeltä kuitenkin katoaa hohto jos se todellisuudessa on pakenemista omalta pahalta ololta, siis teemme esimerkiksi hyvää jotta emme tuntisi itseämme huonoksi. Asian todellinen vaikutin on siis jokin muu kuin hyvän teko. Katsokaa: MINÄ autoin HEITÄ, olen siis hyvä ja parempi kuin MUUT, sillä autan heidät ylös mutakuopasta. Hyväntekeväisyydeksi naamioitua itsekkyyttä. Toimintaan on sännätty suin päin tuntematta ensin itseään.
Kyllä, juuri tätä mä tarkoitin! T. Ap
Tuo ei tarkoita mitään ennenkuin määrittelet ja kerrot mitä on hyväntekeväisyys, jota tässä tarkoitetaan. Pitää olla vähintään yli 15 vuotias, että hahmottaa aiheen kokonaisuuden, eikä toista että laki on laki koska on laki. Se ei osoita mitään älyä, tai kompetenssia kertoa tästäkään aiheesta. Naurettavaa on kuvitella voivansa kertoa muille jortain, mutta ei osaa edes vastata kysymyksiin aiheeseen liittyen. Lapsellista yläasteikäisten touhua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ja Anthohony on pelkästään katkeria jostain tapahtumasta, jotka eivät halua nähdä empatiaa ja suurempia kokonaisuksia ja niiden merkitystä yhteisössä.
Ei oo kyse katkeruudesta.
On kyse vaan sen yhteiskunnan luoman ohjelmoinnin purkamisesta ja vapautumista.
Lue enemmän miehen juttuja niin ymmärrät. Hän oli rakastettu puhuja! :)No oo, omalla kielelläsi. Se, että päättää tehdän jonkin asian omien moraalikäsitysten mukaan on tervettä verrattuna siihen, että toimii sitä vastaa saaden siitä samalla hyödyn. Todellisudessa sen vastustaminen on itsekästä ja huomiohakuista toimintaa. Ei kiinnosta muuten tuo, puhujan rakastamisesi.
Kovin on huomionkipeitä ap ja anttoni.
No aika pettyneeltä ja surulliselta itse vaikutat tekstisi perusteella, miksi tää asia tuntuu sinussa noin kipeältä?
Tottakai ihminen yleensä haluaa tehdä hyvää ja auttaa muita ihan vilpittömästi, koska siitä tulee hyvä mieli! Tottakai minäkin elän ja teen niin, koska se tuntuu hyvältä.
Mut just se tapaus, että jos joku haluaisi tulla kylään kertomaan huoliaan ja itse on niin väsynyt, ettei jaksa tai kiinnosta, mutta ei tohdi hyväntekeväisyyden nimissä sanoa ei, niin siinä mennään metsään.
Typeryys ihmisessä ei ole kuitenkaan kovin hieno piirre. Mitä onkaan tämä hyväntekväsiyys jota tässä tarkoitetaan.- Se että hokee jotain ei tarkjoita että ymmärtäisi tai osaisi opettaa jotain. Se tarkoittaa että on heikko hahmotuskyky kuten sinulla.
Mitä yhteiskunnan rakenteita tällä puretaan oikein? Ja miksi? Ap ei ole yli 15 vuotias.
Älä anna rahaa köyhälle vaan rikkaalle, silloin olet oikea hyväntekijä.
Joka on ollut hädässä ja riippuvainen sillä hetkellä toisen avusta, ei ajattele millä motiivilla se tapahtuu.
Ihminen tulee vanhurskaaksi myös teoista.
Kaikkea ei voida vesittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aito hyväntekeväisyyshän ON hyvän tekemistä itselleen, asian sovinnaisessa ja perimmäisessä merkityksessä. Hyväntekeväisyydeltä kuitenkin katoaa hohto jos se todellisuudessa on pakenemista omalta pahalta ololta, siis teemme esimerkiksi hyvää jotta emme tuntisi itseämme huonoksi. Asian todellinen vaikutin on siis jokin muu kuin hyvän teko. Katsokaa: MINÄ autoin HEITÄ, olen siis hyvä ja parempi kuin MUUT, sillä autan heidät ylös mutakuopasta. Hyväntekeväisyydeksi naamioitua itsekkyyttä. Toimintaan on sännätty suin päin tuntematta ensin itseään.
Määrittele aito hyväntekeväisyys kerro tarkemmin mitä se on.
Mielestäni oikea hyväntekeväisyys kumpuaa jostain suuremmasta, eikä sitä voi määritellä sen kummemmin. Kaikki on suhteellista. ”Aitoa” hyväntekeväisyyttä voisi luonnehtia teeskentelemättömäksi, agendattomaksi, itsettömäksi toiminnaksi, se voi myös ensi alkuun vaikuttaa huonolta toiminnalta. Sen ei tarvitse tehdä ihmisiä ”onnelliseksi”. Aito hyväntekeväisyys voi olla myös sitä että ei anna rahaa kerjäläiselle. Aito hyväntekeväisyys vain tekee sen mitä on tehtävä - se näkee tilanteet juuri sellaisina kuin ne ovat eikä sellaisina kuin niiden pitäisi olla. Hyväntekeväisyys voi olla myös tekemättä jättämistä. Hyväntekeväisyys on automaattista kun ei ole ketään erillistä hyväntekijää paikalla. Tämä näennäinen tyhjyys ei estä hyväntekeväisyyttä tapahtumasta. Se tapahtuu itsestään. Mitä enemmän olemme tiellä, sitä vaivalloisemmaksi asiat muuttuvat. Luulemme näkevämme hyväntekeväisyyttä vaikka juuri käsityksemme hyväntekeväisyydestä erottaa meidät siitä. Näennäinen ajateltu hyväntekijä aiheuttaa vain lisää tuskaa. Tarpeeksi isolla skaalalla tarkasteltuna ei ole mitään muuta kuin hyväntekeväisyyttä. Vahingossa yliajettu siilikin on nähtävissä autokuskin lahjana kärpäsille. Luhistuvat ja räjähtelevät tähdetkin ovat uusia elämän rakennuspalikoita vielä isommassa, kosmisessa mittakaavassa. Tämä on tietenkin vain yhden palstalaisen horinaa jota ei tarvitse ottaa liian vakavasti. Anthony de melloon kannattaa tutustua jos aihe kiinnostaa. youtubesta löytyy kehnolaatuisina tallenteina luennot joihin kirjat havahtuminen ja uudistuminen pohjautuvat. Nämä kannattaa ainakin tarkastaa jos kirjat ovat tuttuja.
Avunsaajalle ei ole valiä , millä motiivilla avunantaja sitä tekee.