Miten olette toimineet jos olette kieltäneet lapselta kokonaan kaikki herkut ja sitten tulee kutsu kaverin synttäreille?
Ilmoitatteko että lapsi ei pääse kaverinsa synttäreille herkkukiellon takia? Vai laitatteko lapselle mukaan omat eväät ja menette valvomaan lapsen syömistä?
Kommentit (48)
Et voi vahtia jokaista suupalaa. Näin sanoo yksi tunnettu mainosslogankin.
En tiedä miksi olisin kieltänyt lapselta kaikki herkut, kun kyseessä kuitenkin jo sen ikäinen lapsi että on ilmeisesti menossa yksin kaverin synttäreille?
Jos herkkukielto on jokin rangaistus, niin juhlat olisivat poikkeus, eli sinne vaan ja herkutelkoon.
Miksi sun lapsi ei saa syödä mitään herkkuja?
Minkä takia lapselta pitäisi kieltää kaikki herkut? Eiköhän se lapsikin ymmärrä että synttärit ovat erikoistilaisuus ja siellä on tarjolla eri juttuja kuin tavallisesti. Miksi ylipäätään epäilet siellä olevan herkkuja. Voivat han muutkin tarjota porkkanatikkuja, ruischipsejä ja vesimelonikakun kuin sinä. Itseasiassa joskus meillä kuopuksen synttäreillä oli ihan perustarjoilut, mutta sitten lapset näkivät vesimelonin ja ananaksia keittiössä. He halusivat maistaa ja ne oli suosituimmat herkut sillä kertaa.
En näe syytä kieltää lapselta kaikkia herkkuja. Täyskielto johtaa vaan herkästi ylilyönteihin sitten, kun lapsi viimein saa herkkuja käsiinsä (ei tietenkään kaikilla). Mieluummin opettaa lasta syömään herkkuja kohtuudella, sitten kun lapsi on jo sen ikäinen että niistä jotain ymmärtää.
Vierailija<br />
joskus meillä kuopuksen synttäreillä oli ihan perustarjoilut, mutta sitten lapset näkivät vesimelonin ja ananaksia keittiössä. He halusivat maistaa ja ne oli suosituimmat herkut sillä kertaa.[/quote kirjoitti:Tooosi uskottavaa.
Muistan omasta lapsuudestani sukulaislapset, jotka eivät kotona saanett lainkaan herkkuja. Kun tulivat kylään tai olinjotakin juhlia, oli se aikaa hurjaa, miten ahmivat herkkuja....
Joo, juhlat on juhlat ja mielestäni jokaisen tulee saada maistella tarjotuista herkuista mitä haluaa. Allergiat ovat asia erikseen, mutta normaalioloissa herkuista ei edes pitäisi tehdä mitään numeroa..
Miksi kieltäisin lapselta kaikki herkut, kun kukaan ei täyskiellä minuakaan? o.O Mitä lapsi oppii siitä, että herkut kielletään? Oppii sen, että sit kun niitä saa, niitä pitöö ahmia, kun seuraavasta kerrasta ei ole varmuutta. Oppii sen, että vanhemman mielestä lapsi ei ansaitse hemmottelua/herkkuhetkiä elämäänsä, mutta vanhempi itse ansaitsee= lapsi ei ole yhtä arvokas kuin aikuinen? Oppii sen, että aikuinen saa käyttää lapseen täysin perustelematonta simputusta ja keksiö mielivaltaisesti mitä erikoisempia sääntöjö, jotta lapsen elämä ei olisi niin mukavaa kuin se voi olla.
Oletko kuullut karkkipäivästä? Se on sellaista tervettä kasvattamista, jolla voidaan herkkuja rajoittaa perustellen terveydellä. Se on sellainen kiva asia, jota odottaa, koska lapsellakin on kiva olla jotain mukavaa elämässään. Sen synttäripäivän voi pitää poikkeuksellisena karkkipäivänä, jotta lapsella ei ole yhden viikon aikana LIIKAA kivoja juttuja.
Vierailija kirjoitti:
Jos herkkukielto on jokin rangaistus, niin juhlat olisivat poikkeus, eli sinne vaan ja herkutelkoon.
Miksi sun lapsi ei saa syödä mitään herkkuja?
Mua ihmetyrtää tän herkkukiellon käyttäminen rangaistuksena. Miksi ruoasta/syömisestä olisi millääntavoin suotavaa tehdä rangaistus ts. negatiivinen asia?
Miksi ihmeessä kieltäisin lapselta kokonaan herkut? Opetan mieluummin kohtuuteen.
Ainoa oikea ratkaisu on kieltää lapselta kaverisuhteet ja pitää tynnyrissä n. 18 vuotiaaksi asti. Silloin voi kieltää helposti kaiken ja valvoa omaa pikku mussua kaikelta maailman pahalta, kuten vaikka synttärikarkeilta ja sipseiltä.
No en ikinä kieltäisi lapselta kokonaan herkkuja. En kiellä itseltänikään. Kyllä meillä parivuotiaskin saa herkkuja viikonloppuisin kohtuudella, kun muutkin syö. Kohtuudella kun syö, niin en usko olevan maailmanloppu tai usko sen altistavan lasta ylipainolle.
Miksi lasta ei voisi päästää syntymäpäiville? Jos hän syö siellä herkkuja, niin mitä sitten? Kiellä toki lapselta kaikki kiva. Ihme natsitouhua näillä nykyajan vanhemmilla.
Tämmöiset herkkukiellot, ettei syntymäpäiviä saa viettää normaalisti, saa aikaan ahdistuneita, itsetietoisia ja syömishäiriöisiä nuoria ja aikuisia.
Ruoka ei saa liittyä rangaistuksiin tai palkintoihin.
Vierailija kirjoitti:
Tämmöiset herkkukiellot, ettei syntymäpäiviä saa viettää normaalisti, saa aikaan ahdistuneita, itsetietoisia ja syömishäiriöisiä nuoria ja aikuisia.
Ruoka ei saa liittyä rangaistuksiin tai palkintoihin.
Mietipä ap vielä hetki, miltä lapsesta mahtaa tuntua syntymäpäivillä kun kaikki muut saavat syödä tarjoiluja ja itse katsoo vierestä. Ne on juhlat! Kuulostaa aivan jäätävältä rangaistukselta minun korvaani.
Nykyään on ihmeellisen paljon ns ääripäävanhempia. Jotkut eivät välitä ruuan terveellisyydestä pätkääkään. Suklaavanukas on lapsille normiaamiainen, kasviksia ei edes osteta, koska ei niitä kukaan syö ja lämmin ruoka on kalapuikko-ranskikset-akselilla,jollei käydä mäkkärissä. Ja karkkipäivinä mätetään karkkia aamusta iltaan. Toinen ääripää on sitten nämä superterveysintoilijat, joiden lapset eivät koskaan saa herkkuja tai siis saavat, kun herkkuna toimii vesimeloni ja lanttutikut. Ja sitten ollaan huuli pyöreänä että mitäs nyt, kun tenavat alkavat liikkumaan kodin ulkopuolella ja kontrolli pettää juhlissa keksilautasen ja sipsikulhon kohdalla, kun moinen epäterveellinen pska on kokonaan muuten kielletty. Joillakin on se kultainen keskitie kadonnut ihan kokonaan, kun terveysasioissa joko välinpitämättömyydestä tai välittämisestä on tehty elämän koko sisältö.
Siis vuosi 2018 ja ihmiset antaa edelleen lapsilleen karkkeja joka viikko? Herätkää nyt. Karkki ei kuulu lapsuuteen ihan niin kuin ei kaljapullokaan.
Omat superfoodit mukaan ja personaltrainer valvomaan.