Miten olette toimineet jos olette kieltäneet lapselta kokonaan kaikki herkut ja sitten tulee kutsu kaverin synttäreille?
Ilmoitatteko että lapsi ei pääse kaverinsa synttäreille herkkukiellon takia? Vai laitatteko lapselle mukaan omat eväät ja menette valvomaan lapsen syömistä?
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Siis vuosi 2018 ja ihmiset antaa edelleen lapsilleen karkkeja joka viikko? Herätkää nyt. Karkki ei kuulu lapsuuteen ihan niin kuin ei kaljapullokaan.
Miten minusta tulikaan täysijärkinen ihminen, kun lapsena tuli karkkia syötyä useamman kerran viikossa... Eikä edes ylipainoa ole. :o
Vierailija kirjoitti:
Vierailija<br />
joskus meillä kuopuksen synttäreillä oli ihan perustarjoilut, mutta sitten lapset näkivät vesimelonin ja ananaksia keittiössä. He halusivat maistaa ja ne oli suosituimmat herkut sillä kertaa.[/quote kirjoitti:Tooosi uskottavaa.
Lapsenlapseni ainakin rakastavat vesimelonia. Syövät niin paljon kuin sitä jaksaa pilkkoa.
Ilmoitat ettei lapsi mene synttäreille, uskonnolliset syyt.
Lihavuus on pahempi epidemia kuin tupakointi ikinä. Hänet lynkattaisiin jos miettisi saako lapset poltella menthol lighttia vai onko punainen mallu ok.
Mikä on Herkku? Yhdelle herkku on lenkkimakkara, toiselle jäätelö, kolmannelle ruisleipä jne. Onko herkku sellaista ruokaa, mikä on hyvänmakuista ja sen takia kiellettyä? Vai tarkoitetaanko herkulla kaikkea missä on sokeria, ja jos tarkoitetaan miksi, sillä sokeri on tärkeä ravintoaine mm. aivojen terveydelle ja kehitykselle. Okei, herkku on karamelli, niinkö? Jos lapsi syö pari karkkia vaikka joka päivä ja pesee sen jälkeen hampaat, mitään vahinkoa ei takuulla tapahdu. Eli kohtuus kaikessa, niuhottamisessakin.
Meillä syödään ei hiilihydraatteja. Lapset eivät edes tunne leivonnaisia karkkeja eikä hedelmiä missä on sokeria. Perusruokaa o kaalit ja kana ja tofu. Niitä vedetään. Kun lapset menee juhliin osan mukaan rasian kanaa ja kaalta. Puolukkaa saavat syödä vapaasti. Kouluruokailun onkelma kun siellä saa leipää ja hedelmiä ja tärkkelys juureksia.
Vierailija kirjoitti:
Siis vuosi 2018 ja ihmiset antaa edelleen lapsilleen karkkeja joka viikko? Herätkää nyt. Karkki ei kuulu lapsuuteen ihan niin kuin ei kaljapullokaan.
Tavalliset vanhemmat ei varmasti syötä kilokaupalla karkkia lapsilleen, kyllä jokainen tajuaa, että sokeri ja liivate ei ole kovin ravintorikasta. Mutta pitääkö ne kokonaan kieltää, ettei kaverin synttäreillekään saa mennä jos siellä on vaikka kiellettyjä herkkuja? Meilläkin on niin hölmö 4-vuotias, että hyvin saattaa karkkipäivänä luulla, että porkkanasämpylät on pullia eikä karkkia sitten tarvikaan antaa, mutta ei karkkikaan ole täysin kiellettyä. Jos lapsi on ameebaa fiksumpi niin ylikriittinen suhtautuminen ruokaan saa kyllä jo kouluikäisen pään pyörälle. Ja jos nyt porkkanasämpylät ja leipä on myrkkyä niin ei hätää, kyllä meillä syödään muutakin, paljon kasviksia ja monipuolisesti varsinkin näin syksyllä satokautena. :) Hirveä kontrolli, tietenkin lapsen haluaa syövän terveellisesti, mutta mieluummin positiivisuuden kautta. Tehdään yhdessä ruokaa tuoreista raaka-aineista jne. Ei kieltämällä nämä ja nuo.
Ikinä en kiellä lapsiltani täysin herkkuja. Herkkuihin pitää luoda terve suhde, eikä sellaista, että se on kuin huumetta joka on niin mahtavaa, mutta kiellettyä. Meillä on karkkipäivä, mummoa en kiellä ostamasta herkkuja, juhlissa saa syödä mitä haluaa. Jos lapsellesi ei ole vaikeaa ylipainoa, metabolista oireyhtymää tai kakkostyypin diabetestä, en näe syytä miksi ei voisin silloin tällöin herkutella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis vuosi 2018 ja ihmiset antaa edelleen lapsilleen karkkeja joka viikko? Herätkää nyt. Karkki ei kuulu lapsuuteen ihan niin kuin ei kaljapullokaan.
Tavalliset vanhemmat ei varmasti syötä kilokaupalla karkkia lapsilleen, kyllä jokainen tajuaa, että sokeri ja liivate ei ole kovin ravintorikasta. Mutta pitääkö ne kokonaan kieltää, ettei kaverin synttäreillekään saa mennä jos siellä on vaikka kiellettyjä herkkuja? Meilläkin on niin hölmö 4-vuotias, että hyvin saattaa karkkipäivänä luulla, että porkkanasämpylät on pullia eikä karkkia sitten tarvikaan antaa, mutta ei karkkikaan ole täysin kiellettyä. Jos lapsi on ameebaa fiksumpi niin ylikriittinen suhtautuminen ruokaan saa kyllä jo kouluikäisen pään pyörälle. Ja jos nyt porkkanasämpylät ja leipä on myrkkyä niin ei hätää, kyllä meillä syödään muutakin, paljon kasviksia ja monipuolisesti varsinkin näin syksyllä satokautena. :) Hirveä kontrolli, tietenkin lapsen haluaa syövän terveellisesti, mutta mieluummin positiivisuuden kautta. Tehdään yhdessä ruokaa tuoreista raaka-aineista jne. Ei kieltämällä nämä ja nuo.
1. joko ne antaa tai se kakara itkee, huutaa ja raivoaa kunnes se saa ne
2. menee perkele itse ja pöllii / ostaa pummatuilla rahoilla
Ja ne herkut mitään porkkanasämpylöitä ole, ei noin typerä kukaan voi oikeasti olla.
Menisin katselemaan itseäni peilistä että miksi helvetissä olen niin julma vanhempi, että lapsi ei voi kaverinsa synttäreilläkään syödä herkkuja?
Miksi joku kieltäisi lapselta herkut?
Vanhemman uskottavuus kärsii, jos antaa rangaistuksia joita ei noudateta. Tästä syystä en koskaan kieltäisi kokonaan herkkuja. Voi tulla kutsu synttäreille, ex tempore käynti mummolaan tms. tai muu vastaava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis vuosi 2018 ja ihmiset antaa edelleen lapsilleen karkkeja joka viikko? Herätkää nyt. Karkki ei kuulu lapsuuteen ihan niin kuin ei kaljapullokaan.
Tavalliset vanhemmat ei varmasti syötä kilokaupalla karkkia lapsilleen, kyllä jokainen tajuaa, että sokeri ja liivate ei ole kovin ravintorikasta. Mutta pitääkö ne kokonaan kieltää, ettei kaverin synttäreillekään saa mennä jos siellä on vaikka kiellettyjä herkkuja? Meilläkin on niin hölmö 4-vuotias, että hyvin saattaa karkkipäivänä luulla, että porkkanasämpylät on pullia eikä karkkia sitten tarvikaan antaa, mutta ei karkkikaan ole täysin kiellettyä. Jos lapsi on ameebaa fiksumpi niin ylikriittinen suhtautuminen ruokaan saa kyllä jo kouluikäisen pään pyörälle. Ja jos nyt porkkanasämpylät ja leipä on myrkkyä niin ei hätää, kyllä meillä syödään muutakin, paljon kasviksia ja monipuolisesti varsinkin näin syksyllä satokautena. :) Hirveä kontrolli, tietenkin lapsen haluaa syövän terveellisesti, mutta mieluummin positiivisuuden kautta. Tehdään yhdessä ruokaa tuoreista raaka-aineista jne. Ei kieltämällä nämä ja nuo.
1. joko ne antaa tai se kakara itkee, huutaa ja raivoaa kunnes se saa ne
2. menee perkele itse ja pöllii / ostaa pummatuilla rahoilla
Ja ne herkut mitään porkkanasämpylöitä ole, ei noin typerä kukaan voi oikeasti olla.
Oletpa ikävä tyyppi :( meillä ei olla luokiteltu herkkuja niin, että vain nämä epäterveelliset karkit ovat herkkuja, vain niitä saa syödä karkkipäivän herkkuina. Joskus kyllä kelpaa just nuo jonkun mainitsemat ananakset ja vaikka porkkanasämpylätkin (joita tyttö sanoo pulliksi, siltähän ne näyttää. Meillä on niin harvoin pullaa, ettei edes maista eroa. Itse ei miehen kanssa tykätä pullasta niin ei niitä osteta). Meillä on siis herkkupäivä, jolloin mennään yhdessä lasten kanssa kauppaan hakemaa se yksi herkku joka voi joskus hyvinkin olla vaikka kalinka, mutta voi olla jätskikin tai lakupatukka tai pillimehu. Me ei olla tehty herkuista niin suurta numeroa, että vain tietyt asiat ovat herkkuja, hetkut on herkullisia ruokia. Ja syödään herkkuja vähän satunnaisemminkin, saatetaan tehdä lettuja ihan mikä päivä vaan viikosta ja niillekin saa hilloa tai marjoja, silti ovat herkkuja vaikka oliskin terveellisiä. Tietenkin jos herkkuina tarjotaan vain karkkia ja limua, niin nämä muut herkut ei välttämättä tule ensimmäisenä lapsen mieleen. Ei siinäkään vikaa jos on kohtuus herkuttelussa ja saa mennä kaverin synttäreille.
Typerää kieltää, yhdessä se herkkujen vähentäminen sovitaan jos liikaa syödään. Tottakai juhlissa kunnioitetaan sankaria ja syödään mitä on tarjolla.
Ap sitten jätti provonsa tähän ja jatkoi matkaa.
Meillä kävi kerran kylässä tämmöinen ei-ikinä-herkkuja lapsukainen, olisiko ollut kolmen vanha. Äitinsä pyysi sitten lapselleen kaapista näkkileipää, kun ei lapselle voinut pullaakaan siitä kahvipöydästä antaa. Lapsi mussutti näkkäriään ihan tyytyväisenä kun muut sitten söi kahvipöydästä muuta. Ihmettelin kyllä, mutta kukin tavallaan.
Meillä ei ole karkkipäiviä pidetty, lapset on saaneet karkkia ja keksiä kun ovat halunneet ja on sattunut kotona olemaan. Eivät ole näitä todellakaan olleet päivittäin vailla. Nyt jo 14 ja 8 -vuotiaita ovat, normaalipainoisia ja terveitä. Synttäreillä ja kyläilykerroilla pahimpia sokerihiiriä näyttäisi olevan ne lapset, joilta herkut on kotona kielletty. Lieköhän syy siinä että luontaista omaa tolkkua ei ole päässyt herkutteluun kehittymään, kun se on "ylhäältä" säädeltyä. "Karkkipäivä on lapsen perjantaipullo" olen joskus kuullut sanottavan, ja kyllähän se vähän niin on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis vuosi 2018 ja ihmiset antaa edelleen lapsilleen karkkeja joka viikko? Herätkää nyt. Karkki ei kuulu lapsuuteen ihan niin kuin ei kaljapullokaan.
Tavalliset vanhemmat ei varmasti syötä kilokaupalla karkkia lapsilleen, kyllä jokainen tajuaa, että sokeri ja liivate ei ole kovin ravintorikasta. Mutta pitääkö ne kokonaan kieltää, ettei kaverin synttäreillekään saa mennä jos siellä on vaikka kiellettyjä herkkuja? Meilläkin on niin hölmö 4-vuotias, että hyvin saattaa karkkipäivänä luulla, että porkkanasämpylät on pullia eikä karkkia sitten tarvikaan antaa, mutta ei karkkikaan ole täysin kiellettyä. Jos lapsi on ameebaa fiksumpi niin ylikriittinen suhtautuminen ruokaan saa kyllä jo kouluikäisen pään pyörälle. Ja jos nyt porkkanasämpylät ja leipä on myrkkyä niin ei hätää, kyllä meillä syödään muutakin, paljon kasviksia ja monipuolisesti varsinkin näin syksyllä satokautena. :) Hirveä kontrolli, tietenkin lapsen haluaa syövän terveellisesti, mutta mieluummin positiivisuuden kautta. Tehdään yhdessä ruokaa tuoreista raaka-aineista jne. Ei kieltämällä nämä ja nuo.
1. joko ne antaa tai se kakara itkee, huutaa ja raivoaa kunnes se saa ne
2. menee perkele itse ja pöllii / ostaa pummatuilla rahoilla
Ja ne herkut mitään porkkanasämpylöitä ole, ei noin typerä kukaan voi oikeasti olla.
1. Kuka täysjärkinen vanhempi reagoi lapsen itkuun, huutoon ja raivoamiseen palkitsemalla herkuilla??
Meillä on yritetty, mutta kerta pari riitti lapsille, kunnes pian tajusivat että on viimeinen konsti saada herkkuja, tai yleensä tahtoaan läpi järjestämällä kohtauksen. Se ei ole ikinä toiminut ja kuka antaa toimia, niin niillä onkin ongelmia.
2. Kasvatuksessa on jotain muutakin pahasti pielessä jos lapsi lähtee pöllimään herkkuja. Se herkkujen pölliminen lienee siinä vaiheessa vain oire jostain vakavammasta lapsella / perheen sisällä.
Nyt jo teini-ikäisen lapseni luokalla oli kaveri, joka ei saanut koskaan syödä herkkuja synttäreillä tai missään muuallakaan. Isompana kyseinen kaveri söi salaa kielletyjä nameja ja nykyään on valitettavasti reilusti ylipainoinen nuori. Omassa lähipiirissäni herkutellaan aina välillä, vaikka pääosin syödään terveellistä perusruokaa. Kaikki ollaan hoikkia ja terveitä.