Mikset hakenut Åbo Akademiin opiskelemaan kun sieltä kerran saa paikan kävelemällä ovesta sisään?
Kommentit (52)
Vierailija kirjoitti:
En tiedä miten aloituksesta on tultu siihen, että se anoppi jo väkisin siirtää muut tarjottavat sivuun ja laittaa väkisin omansa tarjolle? Nauroin tytön, kohta 16v, kanssa tätä ketjua, kun mutusteli eilen synttäreillä tarjottavana ollutta kuivakakkua tuossa vieressä jo ainakin kolmatta kertaa tänään. Sanoi, että hän inhoaa täytekakkuja, kuivakakut on niin paljon parempia. Kummasteltiin aiemmin esiintynyttä ihmistä joka kertoi laittavansa vaan sen yhden ison kakun tarjolle. Jee, missä vaihtoehdot niille jotka ei tykkää täytekakuista? Ja se suolasirotinteini olisi saanut selkäänsä meillä moisista käytöstavoista. Mutta eihän se omena kauas puusta putoa...
Nyt tais mennä kakkupala väärään kurkuun tai viesti väärään keskuseluun..... Vai miten tämä liittyi Åbo akatemiin hakemiseen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska väitteesi koskee vain ruotsinkielisiä hakijoita. Suomenkieliset joutuvat osoittamaan kielitaitonsa muun osaamisen lisäksi.
Joo, kielikokeella mutta se on helppo.
Oletko käynyt sen kuuntelemassa suomenkielisenä. Ei ollut helppo laudatur-ruotsilla, eikä mennyt läpi. Tuttu kävi sen tekemässä aikuisena vähintään sujuvalla ruotsin taidolla, ja oli kuulemma hankala. Se koe on tarkoitettu pitämään "finnet" pois, että pysyy veri puhtaana.
Vierailija kirjoitti:
Hainkin ja pääsin ja valmistuin Åbo Akademista. Ei sinne suomenkielinen nyt ihan kävele sisään, kielikoe pitää kuitenkin tehdä. Itse läpäisin kielikokeen sellaisilla pisteillä, että sain opiskella luonnontieteitä tai tekniikkaa, mutta humanistisiin aineisiin olisi vaadittu korkeampi pistemäärä. No, kyllä sen ruotsin oppi siinä matkan varrella. Nykyään hyvin voin pohjoismaisten kollegoiden kanssa tehdä töitä ruotsiksi. Mukava oli opiskeluaika, laulettiin ja juhlittiin ja opiskeltiinkin ja valmistuttiin. Kukaan ei ollut mulle ylimielinen enkä mitään suomenkielisten sorsimista havainnut.
Tätä ns. sorsimista hokevat yleensä ne, jotka ekassa lauseessa jo ilmoittavat, etteivät v***u osaa ruotsia ja sen jälkeen alkavat syväanalysoimaan sitä millaisia KAIKKI suomenruotsalaiset ovat. Sinänsä jännää, kun jos ei itse osaa ruotsia, niin tuskin on eläessään kovin paljon aikaa viettänyt tai hakeutumalla hakeutunut näiden edellä mainittujen ruotsalaisten joukkoon?
Itse olen suomenkielinen, mutta ruotsi taittuu kyllä hyvin (ihan työssä on tullut opeteltua, puhumalla, erehtymällä ja yrittämällä uudelleen). Menin juuri erääseen harrastusporukkaan mukaan, josta kaikki muut ovat äidinkieleltään ruotsinkielisiä. Jokainen vaihtoi kielen suomeen minun kanssa puhuessa, vaikka olin sanonut, että saa puhua ruotsiakin, kun ymmärrän hyvin. Halusivat silti olla kohteliaita ja huomioida minut omalla kielelläni. Ja tätä samaa olen todistanut monet, monet kerrat asuessani ruotsinkielisten "alueella" ja tutustuessani kymmeniin ja satoihin suomenruotsalaisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska väitteesi koskee vain ruotsinkielisiä hakijoita. Suomenkieliset joutuvat osoittamaan kielitaitonsa muun osaamisen lisäksi.
Joo, kielikokeella mutta se on helppo.
Oletko käynyt sen kuuntelemassa suomenkielisenä. Ei ollut helppo laudatur-ruotsilla, eikä mennyt läpi. Tuttu kävi sen tekemässä aikuisena vähintään sujuvalla ruotsin taidolla, ja oli kuulemma hankala. Se koe on tarkoitettu pitämään "finnet" pois, että pysyy veri puhtaana.
Arpovatkohan he säännöllisesti aina joukon suomenkielisiä opiskelijoita valittujen joukkoon, niin voivat silmääräpäyttämättä sanoa, että katsokaan nyt tuokin takkutukka suomalainen sai opiskelupaikan, kuka olisi aiemmin uskonutkaan....
Pääsin ensi yrittämällä suomenkieliseen yliopistoon, joten miksi ihmeessä olisin jonnekin muualle yrittänyt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hainkin ja pääsin ja valmistuin Åbo Akademista. Ei sinne suomenkielinen nyt ihan kävele sisään, kielikoe pitää kuitenkin tehdä. Itse läpäisin kielikokeen sellaisilla pisteillä, että sain opiskella luonnontieteitä tai tekniikkaa, mutta humanistisiin aineisiin olisi vaadittu korkeampi pistemäärä. No, kyllä sen ruotsin oppi siinä matkan varrella. Nykyään hyvin voin pohjoismaisten kollegoiden kanssa tehdä töitä ruotsiksi. Mukava oli opiskeluaika, laulettiin ja juhlittiin ja opiskeltiinkin ja valmistuttiin. Kukaan ei ollut mulle ylimielinen enkä mitään suomenkielisten sorsimista havainnut.
Tätä ns. sorsimista hokevat yleensä ne, jotka ekassa lauseessa jo ilmoittavat, etteivät v***u osaa ruotsia ja sen jälkeen alkavat syväanalysoimaan sitä millaisia KAIKKI suomenruotsalaiset ovat. Sinänsä jännää, kun jos ei itse osaa ruotsia, niin tuskin on eläessään kovin paljon aikaa viettänyt tai hakeutumalla hakeutunut näiden edellä mainittujen ruotsalaisten joukkoon?
Itse olen suomenkielinen, mutta ruotsi taittuu kyllä hyvin (ihan työssä on tullut opeteltua, puhumalla, erehtymällä ja yrittämällä uudelleen). Menin juuri erääseen harrastusporukkaan mukaan, josta kaikki muut ovat äidinkieleltään ruotsinkielisiä. Jokainen vaihtoi kielen suomeen minun kanssa puhuessa, vaikka olin sanonut, että saa puhua ruotsiakin, kun ymmärrän hyvin. Halusivat silti olla kohteliaita ja huomioida minut omalla kielelläni. Ja tätä samaa olen todistanut monet, monet kerrat asuessani ruotsinkielisten "alueella" ja tutustuessani kymmeniin ja satoihin suomenruotsalaisiin.
Ei se kohteliaisuudesta johdu että puhuvat suomea suomenkielisen ollessa paikalla. Sen johtuu siitä että puhuvat niin huonoa ja suomalaistunutta ruotsin kieltä, että häpevät sitä ja pelkäävät paljastuvansa puolikielisiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä miten aloituksesta on tultu siihen, että se anoppi jo väkisin siirtää muut tarjottavat sivuun ja laittaa väkisin omansa tarjolle? Nauroin tytön, kohta 16v, kanssa tätä ketjua, kun mutusteli eilen synttäreillä tarjottavana ollutta kuivakakkua tuossa vieressä jo ainakin kolmatta kertaa tänään. Sanoi, että hän inhoaa täytekakkuja, kuivakakut on niin paljon parempia. Kummasteltiin aiemmin esiintynyttä ihmistä joka kertoi laittavansa vaan sen yhden ison kakun tarjolle. Jee, missä vaihtoehdot niille jotka ei tykkää täytekakuista? Ja se suolasirotinteini olisi saanut selkäänsä meillä moisista käytöstavoista. Mutta eihän se omena kauas puusta putoa...
Nyt tais mennä kakkupala väärään kurkuun tai viesti väärään keskuseluun..... Vai miten tämä liittyi Åbo akatemiin hakemiseen
No niinhän mä jo ihmettelin, että miten tuli väärään ketjuun.
Ne ruotsin kielen tasotestit ovat helppoja. Niistä on helppo saada erittäin hyvät pisteet, jos on edes jossain määrin hyvä ruotsin kielessä.
T. Monta sellaista tehnyt (sekä Suomessa että Ruotsissa)
Valmistuin ÅA:n humanistisesta tiedekunnasta 2015. Kielikoe oli helppo. Ihana opiskeluympäristö, kivoja kavereita ym. Suosittelen lämpimästi.
Työpaikka löytyi heti ÅA:n papereilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa tarpeeksi hyvin ruotsia pakkoruotsittamisesta huolimatta.
Onko muita tekosyitä?
En jaksa kävellä Helsingistä Turkuun joka päivä.
Vierailija kirjoitti:
Valmistuin ÅA:n humanistisesta tiedekunnasta 2015. Kielikoe oli helppo. Ihana opiskeluympäristö, kivoja kavereita ym. Suosittelen lämpimästi.
Työpaikka löytyi heti ÅA:n papereilla.
Ihana opiskeluympäristö tarkoittaa paljon bailuja ja vähän läksyjä. Se on juuri esimerkki suomenkielisiin kohdistuvasta syrjinnästä. Suomalaiset joutuvat taistelemaan opiskelupaikasta mutta vähemmistö voi ottaa iisisti.
En halua ylläpitää keinotekoista ruotsipakkoa.. Mielestäni kaikki suomenkieliset, jotka menevät opiskeleman esim. ÅA:han vain siksi, että saisivat helpommin koulupaikan, ovat luopioita. Pakkoruotsitus ei koskaan lopu, jos suomenkieliset ylläpitävät sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valmistuin ÅA:n humanistisesta tiedekunnasta 2015. Kielikoe oli helppo. Ihana opiskeluympäristö, kivoja kavereita ym. Suosittelen lämpimästi.
Työpaikka löytyi heti ÅA:n papereilla.
Ihana opiskeluympäristö tarkoittaa paljon bailuja ja vähän läksyjä. Se on juuri esimerkki suomenkielisiin kohdistuvasta syrjinnästä. Suomalaiset joutuvat taistelemaan opiskelupaikasta mutta vähemmistö voi ottaa iisisti.
Mulla oli yks kollega joka oli tuolta valmistunut. Meni maku kun kehuskeli miten kävi vaan tenteissä eikä koskaan istunut luennoilla.
Mikset itse, aloittajatollo? Minä kävin Hankenin Helsingissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valmistuin ÅA:n humanistisesta tiedekunnasta 2015. Kielikoe oli helppo. Ihana opiskeluympäristö, kivoja kavereita ym. Suosittelen lämpimästi.
Työpaikka löytyi heti ÅA:n papereilla.
Ihana opiskeluympäristö tarkoittaa paljon bailuja ja vähän läksyjä. Se on juuri esimerkki suomenkielisiin kohdistuvasta syrjinnästä. Suomalaiset joutuvat taistelemaan opiskelupaikasta mutta vähemmistö voi ottaa iisisti.
Yliopistossa läksyjä?
En hakenut ÅA:n, koska siellä ei ollut tarjolla mieleistä pääainevaihtoehtoa.
Opintomenestyksen vertailukelpoisuus kun tuli mainittua, niin sanottakoon, että eipä ne suomenkielisten yliopistojenkaan arvosanat kovin vertailukelpoisia ole. On yliopistoja ja oppiaineita, joissa yli puolet kurssilaisista saa nelosen tai viitosen arvosanaksi, ja on yliopistoja ja oppiaineita, joissa sellaisen saa tentin läpäisseistä ihan muutama.
Ap, hysss hysss, ei kannattaisi provoilla vaan olla hipihiljaa. Nyt kun tämän provon innoittamana selvisi, että kielikoe on suomenkielisen äo:lle helppo, ja suomenkieliset tekevät tämän jälkeen ihan piruillakseen ryntäyksen Åbo Akademiin, niin suomenruotsalaisille jää siellä paljon vähemmän paikkoja jäljelle.
Suomensuomalaisten äo:han on tutkimuksissa todettu ruotsinsuomalaisten äo:ta paremmaksi. Eli ap, mikä on SINUN tekosyysi sille, että ruotsinkielisten on helpompi päästä sisään, kun älykkyyden puolesta siihen ei kuitenkaan ole edellytyksiä?
Vierailija kirjoitti:
Ap, hysss hysss, ei kannattaisi provoilla vaan olla hipihiljaa. Nyt kun tämän provon innoittamana selvisi, että kielikoe on suomenkielisen äo:lle helppo, ja suomenkieliset tekevät tämän jälkeen ihan piruillakseen ryntäyksen Åbo Akademiin, niin suomenruotsalaisille jää siellä paljon vähemmän paikkoja jäljelle.
Ei tuo onnistu. ÅA sai siitä huomautuksen että suomenkielisten määrää säädeltiin vaikeuttamalla koetta. Sillä onnistuttiin pitämään suomenkielisten määrä sopivana. Suomenkielisten osaaminen ei siis vaikuttanut määrään koska tasoa nostettiin jos suomenkieliset olivat hyviä.
Tämä on hyvä esimerkki kuinka suomenkielisiä on syrjitty jo satoja vuosia Suomessa. Siksi kuolemme nuorempina, köyhempinä ja vähemmän koulutettuina.
Miten voi tulla väärään ketjuun?