Mikset hakenut Åbo Akademiin opiskelemaan kun sieltä kerran saa paikan kävelemällä ovesta sisään?
Kommentit (52)
En opiskellut Åbo Akademissa, mutta työurani ole tehnyt svenska talande "bättre folkin" kanssa. Vaihdoin statukseni suomen ruotsalaiseksi, koska heidän hoivakoteihin ja vastaaviin on helpompi päästä. Ystäväni teki samoin.
Vierailija kirjoitti:
Ap, hysss hysss, ei kannattaisi provoilla vaan olla hipihiljaa. Nyt kun tämän provon innoittamana selvisi, että kielikoe on suomenkielisen äo:lle helppo, ja suomenkieliset tekevät tämän jälkeen ihan piruillakseen ryntäyksen Åbo Akademiin, niin suomenruotsalaisille jää siellä paljon vähemmän paikkoja jäljelle.
No en nyt sanoisi kielikoetta helpoksi. Itselläni on ruotsista laudatur mutta jos en olisi harrastanut ruotsia muuten, niin tuskinpa olisi läpi mennyt. Tämä siis humanistiselle puolelle, ilmeisesti kokeessa on tiedekuntakohtaisia pääsyrajaeroja. En myöskään sanoisi, että ÅA:lla pääsee mitenkään oleellisesti helpommalla kuin suomenkielisessä yliopistossa, tutkintoperusteet ovat samat molemmilla puolilla. RIippuu tosiaan paljon oppiaineesta, miten paljon joutuu töitä tekemään. Hankenilla pääsee varmasti vähemmällä työmäärällä, mutta niin se on suomenkieliselläkin puolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, hysss hysss, ei kannattaisi provoilla vaan olla hipihiljaa. Nyt kun tämän provon innoittamana selvisi, että kielikoe on suomenkielisen äo:lle helppo, ja suomenkieliset tekevät tämän jälkeen ihan piruillakseen ryntäyksen Åbo Akademiin, niin suomenruotsalaisille jää siellä paljon vähemmän paikkoja jäljelle.
No en nyt sanoisi kielikoetta helpoksi. Itselläni on ruotsista laudatur mutta jos en olisi harrastanut ruotsia muuten, niin tuskinpa olisi läpi mennyt. Tämä siis humanistiselle puolelle, ilmeisesti kokeessa on tiedekuntakohtaisia pääsyrajaeroja. En myöskään sanoisi, että ÅA:lla pääsee mitenkään oleellisesti helpommalla kuin suomenkielisessä yliopistossa, tutkintoperusteet ovat samat molemmilla puolilla. RIippuu tosiaan paljon oppiaineesta, miten paljon joutuu töitä tekemään. Hankenilla pääsee varmasti vähemmällä työmäärällä, mutta niin se on suomenkieliselläkin puolella.
Alan minäkin aprikoimaan ja epäilemään, mitä joku täällä jo esittikin, että osa valituista kielikokeen tehneistä, yleisemmin kaiketi suomenkielisistä opiskelupaikan saaneista saa arvonnan kautta paikan. - Niin paljon tuntuu menevän ristiin arviot kielikokeen vaativuudesta. Toisaalta mielessäni on käynyt, että jos vielä joskus haen Åbo akatemiin, niin pyydän heitä toimittamaan minulle tai osoittamaan minulle paikan, missä voin tutustua vanhoihin kielikokeisiin, niin tietäisin paremmin, miten paljon täytyisi panostaa pelkästään ruotsinkielen kertaamiseen, kun ei siihen taida aivan riittää pelkkä kökssvenkani, pääsykoekirjojen lukemisen lisäksi..
Ruotsinkielinen, miksi et mennyt opiskelemaan suomenkielisessä kauppakorkeassa?
Koska sinne on niin vaikea päästä ja Hankkenille pääsee sisään kun on oikea äidinkieli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa tarpeeksi hyvin ruotsia pakkoruotsittamisesta huolimatta.
Onko muita tekosyitä?
Suomenkielisillä pitää olla myös yyhtäläinen oikeus opiskella äidinkielellään kuin ruotsinkielisellä. Siksi ei ole oikein että suomalaiset joutuvat opiskelemaan ruotsiksi.
Vierailija kirjoitti:
En osaa tarpeeksi hyvin ruotsia pakkoruotsittamisesta huolimatta.
Henkilö, joka ei opi, on tyhmä. Henkilö, joka ei opi oleellisen tärkeitä kansalaistaitoja, on kaikkien asiallisten kriteerien mukaan tyhmä. Tyhmät eivät pääse hyville opiskelupaikoille. Tämä saattaa tulla sinulle yllätyksenä, mutta niin se vain on aina ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa tarpeeksi hyvin ruotsia pakkoruotsittamisesta huolimatta.
Onko muita tekosyitä?
Suomenkielisillä pitää olla myös yyhtäläinen oikeus opiskella äidinkielellään kuin ruotsinkielisellä. Siksi ei ole oikein että suomalaiset joutuvat opiskelemaan ruotsiksi.
Miksi tätä perustetta ei käytetä oppilaitoksia vääjäämättä valloittavan englannin kielen vastustamiseen? Eikö oikeus opiskella äidinkielellä enää pädekään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa tarpeeksi hyvin ruotsia pakkoruotsittamisesta huolimatta.
Onko muita tekosyitä?
Suomenkielisillä pitää olla myös yyhtäläinen oikeus opiskella äidinkielellään kuin ruotsinkielisellä. Siksi ei ole oikein että suomalaiset joutuvat opiskelemaan ruotsiksi.
Harvoja aineita voi Helsingin yliopistossa opiskella omalla kielellään maisteriksi asti. Kurssikirjat on englanniksi ja luennot suomenkielellä. Kahtena ekana vuotena oli ruotsinkielellä, mutta sen jälkeen taisi olla kaksi kurssia ruotsiksi (seminaarit). Tenttejä ei todellakaan kannata tehdä ruotsinkielellä, jos luennoija on suomenkielinen. Kysymykset on väärin käännettyjä jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa tarpeeksi hyvin ruotsia pakkoruotsittamisesta huolimatta.
Onko muita tekosyitä?
Suomenkielisen ei kannata opiskella turhaa ruotsin kieltä vain päästäkseen opiskelemaan. Ruotsinkielinen tarvitsee suomen kieltä ja siksi hänen kannattaa opiskella suomeksi koska hän tarvitsee suomen kieltä myös opiskelujen jälkeen. Siksi ruotsinkieliset opinahjot ovat turhia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa tarpeeksi hyvin ruotsia pakkoruotsittamisesta huolimatta.
Onko muita tekosyitä?
Suomenkielisillä pitää olla myös yyhtäläinen oikeus opiskella äidinkielellään kuin ruotsinkielisellä. Siksi ei ole oikein että suomalaiset joutuvat opiskelemaan ruotsiksi.
Miksi tätä perustetta ei käytetä oppilaitoksia vääjäämättä valloittavan englannin kielen vastustamiseen? Eikö oikeus opiskella äidinkielellä enää pädekään?
Puhut eri asiasta. Englanti ei kokonaan ole syrjäyttänyt suomen kieltä opiskelussa. Englanti on ammattikieli, ruotsin kieli on turha kieli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa tarpeeksi hyvin ruotsia pakkoruotsittamisesta huolimatta.
Onko muita tekosyitä?
Suomenkielisillä pitää olla myös yyhtäläinen oikeus opiskella äidinkielellään kuin ruotsinkielisellä. Siksi ei ole oikein että suomalaiset joutuvat opiskelemaan ruotsiksi.
Harvoja aineita voi Helsingin yliopistossa opiskella omalla kielellään maisteriksi asti. Kurssikirjat on englanniksi ja luennot suomenkielellä. Kahtena ekana vuotena oli ruotsinkielellä, mutta sen jälkeen taisi olla kaksi kurssia ruotsiksi (seminaarit). Tenttejä ei todellakaan kannata tehdä ruotsinkielellä, jos luennoija on suomenkielinen. Kysymykset on väärin käännettyjä jne.
Älä liioittele. Suomessa voi opiskella suomeksi vielä monessa paikassa. Esim. lääkäriksi ei voi edes opiskella englanniksi vaikka haluaisi.
Hahaaa...ruotsinkielisille sana läksy on vieras...