Mitä voi tehdä, kun henkilö, jota moitit syystä sanoo "mulle tuli paha mieli siitä mitä sanoit"
Siis aaarrghht, aivan kuin alkaisimme siinä nyt sitten hempeillä sitä, miltä hänestä tuntuu. Miten ilmaista se, että minua ei nyt kiinnosta, mille hänestä tunuu?
Kommentit (329)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se asenne, ettei ystävä voinut tehdä mitään minun hyväkseni loukkasi mieltäni, sen takia en aio pyytää häneltä anteeksi, jos pahoitin viesteilläni hänen mielensä. Ehkei hän osannut odottaa niitä minulta, olen aina ollut hänen oikuilleen kovin lojaali. Ne eivät vain ole koskaan osuneet itseeni aiemmin. Vaikkei ole itsekäs ilkeyttään, voisi silti opetella näkemään, mille oma käytös ja omien tarpeiden jatkuva noudattaminen muista viis veisaten toisista vaikuttaa.
ApTämä on tuttua sinulle. Kaikki ihmiset loukkaavat SINUA. Ei mitään uutta
Tämä ei varsinaisesti loukannut minua, vaan pahoitti mieleni. Ja mä en ala elää kenenkään takia pahan mielen kanssa, jos voin valita. Ja mä voin.
Ap
Mutta eihän tällainen koskaan kivaa ole. En vain halunnut pitää mielipahaani itselläni ja teeskennellä ja esittää ystävälle, että haluan vain lisää samanlaista. En halua. Jos ei tajua, niin se on moro. Tai ehkä sitten palataan sille ystävyyden tasolle, jossa elämämme eivät sekaannu liiaksi toisiinsa. Eli etsii itse asuntonsa jne.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se asenne, ettei ystävä voinut tehdä mitään minun hyväkseni loukkasi mieltäni, sen takia en aio pyytää häneltä anteeksi, jos pahoitin viesteilläni hänen mielensä. Ehkei hän osannut odottaa niitä minulta, olen aina ollut hänen oikuilleen kovin lojaali. Ne eivät vain ole koskaan osuneet itseeni aiemmin. Vaikkei ole itsekäs ilkeyttään, voisi silti opetella näkemään, mille oma käytös ja omien tarpeiden jatkuva noudattaminen muista viis veisaten toisista vaikuttaa.
ApTämä on tuttua sinulle. Kaikki ihmiset loukkaavat SINUA. Ei mitään uutta
Tämä ei varsinaisesti loukannut minua, vaan pahoitti mieleni. Ja mä en ala elää kenenkään takia pahan mielen kanssa, jos voin valita. Ja mä voin.
Ap
Näin on. Siksi sinulla ei ole ketään jonka kanssa tulet toimeen. Yksin yksiössä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli ystäväni mielestä minun olisi pitänyt asettaa hänen halunsa tuulettaa sisällä talossa sen edelle, että pääsen terapiaan ja harrastukseeni, joka on sovittu jo ajat sitten. Talo ei siis ole mikään hometalo, että siksi pitäisi tuulettaa, vaan se on ystävväni joku ihme fiksaatio.
ApSiis onko kyseessä tämä talo jonka vuokrasit tuttavallesi? Vai talo jossa itse asut? Miksi lintu on talossa vapaana?
Häkissä se on. Asuin itse talossa kesällä, vaikka minulla on lähellä myös vuokrattuna yksiö, jossa asuin viime talven. En ollut vielä irtisanonut sitä, kun tämä tarve ystävälläni nousi esiin päästä Suomeen ja halusin auttaa siinä. Sanoin hänelle, että siellä ovat lintumme ja kissamme. Tietenkin eläimet ovat meidän vastuullamme, mutta hänellä on itselläänkin kissa, ja lapsi piti linnusta. Linnun kanssa on hankalampaa asua kerrostalossa, koska se huutaa. Ja olin menossa taloon takaisin ystäväni tarpeen asua siellä lakattua. Joka siis oli hamassa tulevaisuudessa. Linnun olisimme toki ottaneet aikaisemmin pois, jos hän olisi sitä kysynyt. Eikä hän sitä tietenkään tahallaan vilustuttanut. Mutta se kuitenkin vilustui ja sairastui. On nyt jo terve onneksi.
Ap
Aika kaksipiippuinen tilanne. Periaatteessa sinun eläimesi eivät tuttavallesi kuulu eikä ole normaalia jättää eläimiä tyhjillään olevaan taloon. Ja luonnollisestikin ne pitäisi hakea pois ennen kuin sinne ketään muuta muuttaa. Tuulettaminen on ihan normaalia ja ainakin meillä vieläkin päivittäin tarpeen asunnon kuumuuden takia vaikka syyskuu onkin. Eilenkin kuitenkin oli yli 20 lämmintä.
Mutta jos olette yhdessä sopineet että hän hoitaa sinun eläimiäsi, niin kyllä hänenkin silloin pitäisi ymmärtää, ettet pääse niitä välttämättä juuri sinä päivänä hakemaan pois kun hän toivoisi. Toki jos lintu on sairas ja tarvitsee lääkäriä, on ihan normaalia kysyä oletko varannut lääkäriajan sille ja milloin se aika on.
Ehkä te olette nyt molemmat pahoittaneet mielenne vähän turhasta? Ymmärrän kyllä että tuo erikoinen asumiskuvio myös on omiaan aiheuttamaan kitkaa? Mitä te sovitte asiasta? Saako ystäväsi käyttää asuntoa kuin omaansa, siis ihan asua itsenäisesti siellä ja päättää itse esimerkiksi tuulettamisista yms normaaleista asioista? Vai onko hän enemmän vieraana siellä ja tarvitsee sinulta lupaa jos haluaa tehdä jotain? Kuinka olette sopineet? Yleensä aikuiset ihmiset haluavat päättää itse asioistaan ja siksi tämä kuvio jäi minua ihmetyttämään, kun olet pahoittanut mielesi siitä että hän tuulettaa.
Ap, ei ole ensimmäinen eikä viimeinen kerta kun jonkun mielen pahoitat, eikä se ole sen toisen syy. Sinä tässä et käyttäytyä osaa, sen huomaa tekstistäsikin.
Toki ihmiselle tulee paha mieli kun moititaan. Ei välttämättä moitteista vaan siitä, että tajuaa tehneensä jotain väärin, pahoittaneensa jonkun mielen ja jopa säikähtää.
Sinä et kuitenkaan näe toiminnassasi mitään väärää, mikä viittaa aika vahvasti persoonallisuushäiriöön. Ajattelet näin: "Minulla on lupa ojentaa muita, eikä mitään velvollisuutta tehdä sitä kauniisti ja hienotunteisesti." Sinä olet möläyttäjä.
Aiotko rankaista tätä ihmistä vielä pitkäänkin? Narsisti.
Ex-mieheni kanssa oli juuri tuollaista, aina. Hän mokaili, minä sanoin asiasta, ja lopuksi hän oli loukattu uhri. Turha varmaan sanoakaan miksi on nykyään ex... Ei tuollaista vaan jaksa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli ystäväni mielestä minun olisi pitänyt asettaa hänen halunsa tuulettaa sisällä talossa sen edelle, että pääsen terapiaan ja harrastukseeni, joka on sovittu jo ajat sitten. Talo ei siis ole mikään hometalo, että siksi pitäisi tuulettaa, vaan se on ystävväni joku ihme fiksaatio.
ApSiis onko kyseessä tämä talo jonka vuokrasit tuttavallesi? Vai talo jossa itse asut? Miksi lintu on talossa vapaana?
Häkissä se on. Asuin itse talossa kesällä, vaikka minulla on lähellä myös vuokrattuna yksiö, jossa asuin viime talven. En ollut vielä irtisanonut sitä, kun tämä tarve ystävälläni nousi esiin päästä Suomeen ja halusin auttaa siinä. Sanoin hänelle, että siellä ovat lintumme ja kissamme. Tietenkin eläimet ovat meidän vastuullamme, mutta hänellä on itselläänkin kissa, ja lapsi piti linnusta. Linnun kanssa on hankalampaa asua kerrostalossa, koska se huutaa. Ja olin menossa taloon takaisin ystäväni tarpeen asua siellä lakattua. Joka siis oli hamassa tulevaisuudessa. Linnun olisimme toki ottaneet aikaisemmin pois, jos hän olisi sitä kysynyt. Eikä hän sitä tietenkään tahallaan vilustuttanut. Mutta se kuitenkin vilustui ja sairastui. On nyt jo terve onneksi.
ApAika kaksipiippuinen tilanne. Periaatteessa sinun eläimesi eivät tuttavallesi kuulu eikä ole normaalia jättää eläimiä tyhjillään olevaan taloon. Ja luonnollisestikin ne pitäisi hakea pois ennen kuin sinne ketään muuta muuttaa. Tuulettaminen on ihan normaalia ja ainakin meillä vieläkin päivittäin tarpeen asunnon kuumuuden takia vaikka syyskuu onkin. Eilenkin kuitenkin oli yli 20 lämmintä.
Mutta jos olette yhdessä sopineet että hän hoitaa sinun eläimiäsi, niin kyllä hänenkin silloin pitäisi ymmärtää, ettet pääse niitä välttämättä juuri sinä päivänä hakemaan pois kun hän toivoisi. Toki jos lintu on sairas ja tarvitsee lääkäriä, on ihan normaalia kysyä oletko varannut lääkäriajan sille ja milloin se aika on.
Ehkä te olette nyt molemmat pahoittaneet mielenne vähän turhasta? Ymmärrän kyllä että tuo erikoinen asumiskuvio myös on omiaan aiheuttamaan kitkaa? Mitä te sovitte asiasta? Saako ystäväsi käyttää asuntoa kuin omaansa, siis ihan asua itsenäisesti siellä ja päättää itse esimerkiksi tuulettamisista yms normaaleista asioista? Vai onko hän enemmän vieraana siellä ja tarvitsee sinulta lupaa jos haluaa tehdä jotain? Kuinka olette sopineet? Yleensä aikuiset ihmiset haluavat päättää itse asioistaan ja siksi tämä kuvio jäi minua ihmetyttämään, kun olet pahoittanut mielesi siitä että hän tuulettaa.
Tuulettamisella en tarkoita normaalia tuulettamista, vaan kun yksi ilta menin siellä käymään, niin ulko-ovi oli sepposen selällään auki kello 20.30 ja sisällä oli todella kostean ja kylmännihkeä oloista. Meinasin sanoa, että laittakaa nyt isot ihmiset ulko-ovi kiinn (hänen äitinsäkin oli paikalla ja alkoi pestä siinä vaiheessa lattiaa??!) mutta en sitten viitsinyt. Siis ei mitenkään normaalia asumista. Ei nyt enää ole sellaisia helteitä ollut, että tarvitsisi taloa viilentää. Ainakaan ulko-oven kautta.
Lisäksi ikkunoita ei saisi mielellään avata, koska ne eivät meinaa mennä ulkoapäin kiinni, asia, josta hänelle onnsanottu jo aikaisemmin, ja hän silloinkin vänkäsi sitä vastaan (oli vieraana). Eli jos ei osaa elää talossa normaali-ihmisen tapaan, niin ehkä kannattaa sitten maksaa siitä asumisesta ja hakea ulkomailta käsin se majoitus ennen kuin tulee Suomeen. Jos ei ole vuokrasopimusta, niin kyllä minä lähtisin siitä, että on meillä vieraana.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ap, ei ole ensimmäinen eikä viimeinen kerta kun jonkun mielen pahoitat, eikä se ole sen toisen syy. Sinä tässä et käyttäytyä osaa, sen huomaa tekstistäsikin.
Toki ihmiselle tulee paha mieli kun moititaan. Ei välttämättä moitteista vaan siitä, että tajuaa tehneensä jotain väärin, pahoittaneensa jonkun mielen ja jopa säikähtää.
Sinä et kuitenkaan näe toiminnassasi mitään väärää, mikä viittaa aika vahvasti persoonallisuushäiriöön. Ajattelet näin: "Minulla on lupa ojentaa muita, eikä mitään velvollisuutta tehdä sitä kauniisti ja hienotunteisesti." Sinä olet möläyttäjä.
Aiotko rankaista tätä ihmistä vielä pitkäänkin? Narsisti.
Minä kerroin hänelle pahoittaneeni mieleni, niin hän ei kysynyt, että mistä, vaan alkoi puolustlla heti itseään. Sellainen ei ole mitään säikähtämistä. Jos sitten säikähti sitä, että en vain niellytkään sitä, mitä HÄN selitti, niin menkööt vain itseensä. Hän ei halunnut ottaa vastuuta itsekkyydestä.n, jolla aiheutti pahan mielen minulle, katsokoot itse vain peiliin.
Ap
Ja siis aikaisemmin jattelin, että ihan nimellinen vuokra on ok, josta kela vielä maksaisi isoimman osan, mutta jos ei osaa pitää omaisuudestamme mitään huolta (jos ne ikkunat jäävät talveksi auki, kun karmit turpoavat niin se on huono asia) niin pitääkin pyytää käypää vuokraa. Jos ei voi elää vanhassa hengittävässä hirsitalossa tuulettamatta niin menkööt sitten vain muualle.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Se asenne, ettei ystävä voinut tehdä mitään minun hyväkseni loukkasi mieltäni, sen takia en aio pyytää häneltä anteeksi, jos pahoitin viesteilläni hänen mielensä. Ehkei hän osannut odottaa niitä minulta, olen aina ollut hänen oikuilleen kovin lojaali. Ne eivät vain ole koskaan osuneet itseeni aiemmin. Vaikkei ole itsekäs ilkeyttään, voisi silti opetella näkemään, mille oma käytös ja omien tarpeiden jatkuva noudattaminen muista viis veisaten toisista vaikuttaa.
Ap
Jos ystäväsi on huolehtinut sinun eläimistäsi koko kesän, niin eikö hän ole tehnyt paljonkin hyväksesi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se asenne, ettei ystävä voinut tehdä mitään minun hyväkseni loukkasi mieltäni, sen takia en aio pyytää häneltä anteeksi, jos pahoitin viesteilläni hänen mielensä. Ehkei hän osannut odottaa niitä minulta, olen aina ollut hänen oikuilleen kovin lojaali. Ne eivät vain ole koskaan osuneet itseeni aiemmin. Vaikkei ole itsekäs ilkeyttään, voisi silti opetella näkemään, mille oma käytös ja omien tarpeiden jatkuva noudattaminen muista viis veisaten toisista vaikuttaa.
ApJos ystäväsi on huolehtinut sinun eläimistäsi koko kesän, niin eikö hän ole tehnyt paljonkin hyväksesi?
Elokuun vikalla viikolla saapui. Eli oli ollut jotain 1,5 viikkoa siinä tuossa vaiheessa. Minä asuin talossa kesällä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
En tiedä. Tällä viikolla otin yhteen äitini kanssa, kun meni hermo, kun hän sekaantuu ihan joka asiaan. Asia kääntyi juuri noin. "En ymmärrä, mistä sinä nyt yhtäkkiä noin suutut, tämä tuntuu minusta kyllä niin pahalta, kun olen parhaani yrittänyt ja ei ole minullakaan kuule helppoa, ymmärrätkö ollenkaan, miten minun elämäni meni nyt pilalle." Juu, hänen elämänsä meni pilalle, kun pyysin, ettei sekaantuisi minun elämääni.
Sen jälkeen emme ole puhuneet. Omasta mielestäni ihan asiasta sanoin, kun meni kuppi nurin.
Mun äidillä on tapana kertoa kaikkien kuulumiset kaikille, ajattelematta haluanko esim. minä että ne kerrotaan eteenpäin. Vaikka nyt työpaikan vaihto, sairastuminen tms. Sisarukseni tietävät asiani ilman että olen nähnyt heitä vuosiin, samoin muut sukulaiset.
Äitini ylpeilee sillä kuinka luotettava on ja kuinka hänelle kerrotaan salaisuuksia. Jotka hän sitten kertoo minulle, että tietäisin millaisia asioita hänelle uskotaan. Ei auta vaikka sanon, että mun ei kuulu tietää näitä asioita.
Taannoin oli omalla kohdalla yks henkilökohtainen asia josta puhuttiin. Erehdyin sitten laittamaan viestillä että tästä en halua että puhutaan kenellekään, puhun itse jos katson aiheelliseksi. Vastauksena hyvin närkästynyt viesti, kenelle hän muka näitä kertoo, eikä ole koskaan luottamuksellisia asioita kertonut eteenpäin. Otti viestini siis henkilökohtaisena loukkauksena.
Seuraavan kerran puhelimessa puhuessamme sain heti alkuun suunnattoman ryöpytyksen kaikista omista epäkohdistani, kuinka olen hankala, joustamaton ja muuta törkyä jota en enää muista, mutta joka suoraan sanottuna loukkasi minua paljon, eikä minun puoleltani välit ole enää koskaan samat. Olinhan vain ja ainoastaan pyytänyt, että tästä asiasta puhun eteenpäin vain minä, enkä siis edes sanonut ollenkaan sitä, että hänellä kun on tapana kertoa asioitani muille ymmärtämättä etten sitä välttämättä halua. Voin vain todeta, että se koira älähtää mihin kalikka kalahtaa.
En enää oikeastaan puhu hänelle sellaisia asioita jotka voisi lipsauttaa tahtomattani eteenpäin, mutta välejä en halua katkaista, koska on myös tehnyt ja auttanut paljon perhettäni kun lapset olivat pieniä. Hän ei vain ole koskaan ymmärtänyt pienintäkään kritiikkiä, vaikka se esitettäisiin kuinka neutraalisti ja nätisti. Ei näe omia virheitään. Ihmettelee kun mulla on lapsiini läheiset välit ja jutellaan paljon asioista, haluaisi että meillä olisi samoin. Ei ole, koska ei ikinä ole ymmärtänyt että asioista voi keskustella olematta samaa mieltä. Hänen kanssaan keskustelu loppuu jos en ole samaa mieltä, eikä siitä tule mielenkiintoista näkökulmien vaihtelua kuten lasteni kanssa. En siis tyrmää lasteni mielipiteitä heti kättelyssä.
Tuli pitkä avautuminen, mutta lohduttaa vähän etten ole ainoa kenen äiti ei ymmärrä rajojaan.
Mt-potilaiden kirjoituksia on mielenkiintoista lukea.
Kyllä illalla tuohon aikaan on ollut ihan lämmintä en ymmärrä miksi ei voi ovia auki pitää?
Linnuista en tiedä mitään, mutta onko teillä sopimus, että lintu saa olla talossa?
Tuulettamisesta senverran vielä, että jos asun talossa, niin haluan myös itse päättää tuulettamisesta.
Ellei sitten ole siitäkin jotain omaa sopimusta.
Tässä on nyt ehkä käynyt niin, että tämä ihminen on muuttanut siihen taloon ja nyt vasta tajuaa, että on näitä erikoistoivomuksia sinulla.
Jos käytöksesi on yhtä sekavaa ja epäloogista kuin kirjoitustyylisi, niin en ihmettele, että asukas ei ymmärrä viestintääsi yhtään.
Ja hermostuu.
Oliko lintu siis sairas jo ennen vai sairastuiko nyt vasta kun *tuuletettiin*?
Jos kertoisit tarinan aikajärjestyksessä mitä on tapahtunut, niin vastauksetkin olisivat parempia.
Kuten sanottu, minäkään en ymmärrä mitä oikein on tapahtunut ja miksi.
Mua raivostuttaa se, kun ihmiset keskittyvät moitteita saadessaan puolustelemaan itseään sen sijaan, että koittaisivat ymmärtää, mistä moitteet tulivat. Jos ei tajua, että hätääntyminen omista oikeuksista tuulettaa on loukkaavaa, kun on itse mennyt sairastuttamaan jonkun lemmikin, niin miten mikään ystävyys voi edetä? Että ehkä sen verran voi, että kun toisella nyt vain sattuu olemaan päivä jo buukattu täyteen, että elää asian kanssa valittamatta siitä toiselle.
Oikesti vituttti jo sekin, että talossa eletään niin, että lintu sairastuu, se on ollut minulla 20 vuotta ja ollut vilustunut vain kerran aikaisemmin. Kun siis ovien aukipitäminen myöhään illalla on epänormaalia. Mutta en syyttänyt häntä mistään, en sanonut siitä mitään, mutta en vain kiirehtinyt taas helpottamaan HÄNEN elämäänsä siinä vitutuksessa ja viestitellyt oma-aloitteisesti, että eläinlääkäri on varattuna, KOSKA AJOIN AUTOA. Niin sitten ehtii tulla puhelua jossa alkaa komennella minua.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kyllä illalla tuohon aikaan on ollut ihan lämmintä en ymmärrä miksi ei voi ovia auki pitää?
Linnuista en tiedä mitään, mutta onko teillä sopimus, että lintu saa olla talossa?
Tuulettamisesta senverran vielä, että jos asun talossa, niin haluan myös itse päättää tuulettamisesta.
Ellei sitten ole siitäkin jotain omaa sopimusta.Tässä on nyt ehkä käynyt niin, että tämä ihminen on muuttanut siihen taloon ja nyt vasta tajuaa, että on näitä erikoistoivomuksia sinulla.
Jos käytöksesi on yhtä sekavaa ja epäloogista kuin kirjoitustyylisi, niin en ihmettele, että asukas ei ymmärrä viestintääsi yhtään.
Ja hermostuu.Oliko lintu siis sairas jo ennen vai sairastuiko nyt vasta kun *tuuletettiin*?
Jos kertoisit tarinan aikajärjestyksessä mitä on tapahtunut, niin vastauksetkin olisivat parempia.
Kuten sanottu, minäkään en ymmärrä mitä oikein on tapahtunut ja miksi.
Sairastui vedosta. Kyllä jokainen ihminen ihan maalaisjärjellä ymmärtää, että ovia pidetään kiinni jo kello 20.30, kun on ihan pimeää ja ei ollut mikä.n ihan lämmin, se ovi oli auki niin että minä sen näin aikaisemmin, kun lintu sairastui. Varmaan on sen jälkeenkin pidetty auki. En minä häntä siitä moiti, että lintu sairastui, mutta missä oli hänen pahoittelunsa oudosta elämäntyylistään, jonka takia lintu sairastui? Sellainen olisi ennemmin ollut paikallaan, kuin alkaa komennella minua. Sai asua meillä ilmaiseksi. Jos se ei merkitse mitään, voi häipyä.
Ap
Jahas, tämä ketju menikin tosi kummalliseksi.
Eipä sitten keskustella järkevästi palstallakaan, jos ei äidinkään kanssa...
112
Samaan epänormaaliuteen menee sekin, että kun menin käymään siellä viedäkseni ystävälleni erään asian kello 20.30, niin tämän äiti on alkamassa pestä lattioita, vaikka ystävälläni on pieni lapsi, jonka pitäisi päästä nukkumaan! Meinaan ei ainakaan helpota lapsen iltatoimia ja aloilleen asettumista, kun aikuiset tekevät jotain aivan muuta.
Ap
Se komentelu loukkasi tosiaan, ihan itse on epänormaalisti elävä, hyväksyn sen, mutta en ota vastaan neuvoja häneltä, miten mun tulisi elää, tai eläimeni hoitaa, jos HÄN on sairastuttanut minun eläimeni. Vikka minä olenkin siitä vastuussa, että eläin oli siellä. Enpä olisi osannut kuvitella, ettei kaveri siihenkään pysty, että eläin voi olla paikanpäällä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Joo, se tästä vielä puuttuisi, että hän nyt olettaa meidän olevan asiassa jotenkin samalla viivalla, siis mieltenpahoituksessa. Ei todellakaan olla, minä sanoin asiasta ja hän käyttäytyi ensin niin, että pahoitti mieleni eli sanoin siitä. Kun hän itse kysyi "olenko ok?" Vastasin, että olen kyllä, mutta olen pahoittanut mieleni.
Ap
Minusta molemmatovat toimineet tilanteessa väärin ja molempien mieli on pahoitettu. Tulevaisuudessa mieti myös omaa käyttäytymistäsi, mikä saa sinut toimimaan tuolla lailla? EIköhän ole vain aika sopia tuo, pyytää molemmin puolin anteeksi ja jatkaa eteenpäin. Kummatkin asiat olivat kuitenkin loppupeleissä mitättömiä pikkuasioita, eivätkä parane jälkikäteen murehtimalla.
Ei myyty vaan talo jäi tyhjäksi. Sen varjolla et maksa elatusmaksuja etkä suostu taloa myymään. Mies ja lapset elää vuokralla alle köyhyysrajan ja sinä viet lapsilisätkin. Et ole kertaakaan ottanut kahta lastsi luoksesi samanaikaisesti edes tunniksi kerrallaan. Kumpikaan ei ole ollut luonasi yötä
Tästä erosta on aikaa yli vuosi
Ja talo ollut talven tyhjänä