Lue keskustelun säännöt.
Anoppi tyrkyttää leipomuksia juhliini
Onko muilla kokemuksia sellaisesta, että jonkun tutun naishenkilön on aina pakko tarjoutua leipomaan sinun juhliisi, vaikket sitä edes haluaisi?
Olen niin kyllästynyt siihen, että anopin pitäisi aina saada osallistua kaikkiin perhejuhliemme järjestelyihin ja tehdä sinne erilaisia leipomuksia jne... Pidän tietyntyyppisistä leivonnaisista ja tykkään leipomisesta, teen siis sen mielelläni itse enkä koe siitä mitään vaivaa. Anopin taas on aina pakko päästävä mukaan leipomaan, ja hänen on pakko tuoda edes muutama kuivakakku, kun leipomisesta on muka minulle niin kovaa vaivaa.
Nyt on tulossa pojan syntymäpäivät ja anoppi on jo etukäteen ilmoittanut, että hän mielellään hoitaa leipomisen, kun juhlien järjestämisestä on minulle muka liian kovaa vaivaa. Sanoin, etten tarvitse apua ja siitä hän loukkaantui. eivätkö minun kakkuni kelpaa. Sinä varmaan teet paljon parempia.
Olen alkanut miettiä, että onko anoppi jotenkin kateellinen siitä, että saan järjestettyä juhlat ja ihmiset pitävät leipomuksistani (eikä hän saa kehuja)... Joka juhlia ennen saa käydä tappelun siitä, miksi häntä ei huolita juhlia järjestämään.
Kommentit (1602)
Mikset pyydä häntä leipomaan jotain, mikä sopii juhlapöytääsi? Menee kaupan jos menee. Monelle tuo on tapa osoittaa välittämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta Mooses nykyteinit ovat hulluna kuivakakkuihin. Eivät leffailloissaan muuta mussutakkaan. Pliis Pliis PLIIS mamma voisitko tehdä bileisiini TAATELIKAKKUA.
Taatelikakku ei edes ole erityisen kuiva.
Maistuu se silti paskalta. Minun mielestäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta Mooses nykyteinit ovat hulluna kuivakakkuihin. Eivät leffailloissaan muuta mussutakkaan. Pliis Pliis PLIIS mamma voisitko tehdä bileisiini TAATELIKAKKUA.
Taatelikakku ei edes ole erityisen kuiva.
Kuivakakku viitannee pikemminkin siihen että syödään pelkkä paistettu taikina, kun taas muissa kakuissa on päällysteitä ja kuorrutteita ja täytteitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta Mooses nykyteinit ovat hulluna kuivakakkuihin. Eivät leffailloissaan muuta mussutakkaan. Pliis Pliis PLIIS mamma voisitko tehdä bileisiini TAATELIKAKKUA.
Taatelikakku ei edes ole erityisen kuiva.
Maistuu se silti paskalta. Minun mielestäni.
Erittäin paskalta minunkin mielestäni.
Vierailija kirjoitti:
Mikset pyydä häntä leipomaan jotain, mikä sopii juhlapöytääsi? Menee kaupan jos menee. Monelle tuo on tapa osoittaa välittämistä.
Ei toisen jyrääminen ole välittämistä, vaan vallankäyttöä ja henkistä väkivaltaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö teistä kukaan ole oikeissa töissä?
Liikaa aikaa kotona niin jengi kehittelee tiikerikakkuteorioita ja anoppigaten, menisivät vaikka hakkaamaan halkoja pihalle. Minä lähden nyt töihin ja vaikka se maanantaisin on väsyttävää niin väsyneempi tämä keskustelu on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta Mooses nykyteinit ovat hulluna kuivakakkuihin. Eivät leffailloissaan muuta mussutakkaan. Pliis Pliis PLIIS mamma voisitko tehdä bileisiini TAATELIKAKKUA.
Taatelikakku ei edes ole erityisen kuiva.
Maistuu se silti paskalta. Minun mielestäni.
Erittäin paskalta minunkin mielestäni.
Hyvää mun mielestä. Varmasti teininikin vaikka tuskin on koskaan maistanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta Mooses nykyteinit ovat hulluna kuivakakkuihin. Eivät leffailloissaan muuta mussutakkaan. Pliis Pliis PLIIS mamma voisitko tehdä bileisiini TAATELIKAKKUA.
Taatelikakku ei edes ole erityisen kuiva.
Maistuu se silti paskalta. Minun mielestäni.
Mistä sinä voit tietää? Minä en ole koskaan maistanut paskaa niin ihmettelen miten sinä voit verrata näitä kahta asiaa ja miten olet pystynyt haukkaamaan paskaa?
Vierailija kirjoitti:
Mikset pyydä häntä leipomaan jotain, mikä sopii juhlapöytääsi? Menee kaupan jos menee. Monelle tuo on tapa osoittaa välittämistä.
Ainakaan meillä tämä ei käy, koska se on "käskyttämistä".
Vain sitä saa tuoda, joka tuodaan sen leipojan tarpeista. Ei äidin tai lapsen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset pyydä häntä leipomaan jotain, mikä sopii juhlapöytääsi? Menee kaupan jos menee. Monelle tuo on tapa osoittaa välittämistä.
Ei toisen jyrääminen ole välittämistä, vaan vallankäyttöä ja henkistä väkivaltaa.
Niin no, miten vaan. Kovin vaikeaa on minun löytää henkistä väkivaltaa jostain leipomuksista, mutta toki nykyään ollaan kovin herkkiä. Jos vielä pyytää, että hei, tekisitkö (esim) pullaa, tiikerikakku ei oikein yleensä maistu ihmisille. Minusta se on aika normaalia yhteisöllisyyttä, jos nyt anoppi on muutoin perusmukava. Moni on vanhempana yksinäinen ja kokee tarvetta olla tarpeellinen.
Vierailija kirjoitti:
Ristiriitaisia kommentteja monelta miniältä.
Anopin pitäisi olla kuin kuka tahansa kutsuvieras lastenlapsensa synttäreillä, eikä tarjota apuaan tai tuoda tiikerikakkua ja antaa miniän elää omaa elämäänsä ja anoppi omaansa.Samaan aikaan palstalla miniät, huom. miniät vaativat vaativat lapsen hoitoapua, eikä sitä ole koskaan kylliksi tai riittävästi, rahallista tukea perheelle, asunnon takauksia ja joulu- ja synttärilahjat pitäisi olla luokkaa 300€/nuppi, mennään anopin mökille kuin omaansa jne.
Ja nämä samaiset anopit ovat toisaalla tyttäriensä äitejä, puolisoita, työkavereita, ystäviä, vanhempiensa lapsia, naapureita jne. jotka ovat ylempiä ystäviä keskenään, on eletty sovussa pitkä parisuhde puolison kanssa, ystävytty työkaverin kanssa ja monen anopin elämä on rakkauden täyttämä, mutta yksi ihmissuhde ei vain toimi, ei ainakaan miniän mielestä, kun oma mieli kokee anopin olevan perkeleestä. Olisiko itsetutkiskelun paikka?
Tätä asennetta inhoan yli kaiken myös omissa vanhemmissani: kaikki apu on vastikkeellista. Jos apua tarjotaan jopa oma-aloitteisesti ja sitä erehtyy vastaanottamaan, jää avunsaaja jonkinlaiseen kiitollisuudenvelkaan ja solmii sanattoman sopimuksen suostua mihin tahansa avunantajan keksimään hullutukseen. Muuten on huono ihminen, epäkiitollinen ja ties mitä muuta. Se avun antaminen on siis näille ihmisille vallankäytön väline. Itse toivoisin, että apua annettaisiin ilman ketunhäntää kainalossa puolin ja toisin. Ei niin, että lastenhoitoavun pyytäminen tai vastaanottaminen on isoäidille vapaalippu vaikka kaapata lapsenlapsen juhlat tai olla ylipäänsä kunnioittamatta rajoja.
Jos asiasta ei päästä yhteisymmärrykseen, on varmaan parempi, että kukaan ei auta enää ketään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ristiriitaisia kommentteja monelta miniältä.
Anopin pitäisi olla kuin kuka tahansa kutsuvieras lastenlapsensa synttäreillä, eikä tarjota apuaan tai tuoda tiikerikakkua ja antaa miniän elää omaa elämäänsä ja anoppi omaansa.Samaan aikaan palstalla miniät, huom. miniät vaativat vaativat lapsen hoitoapua, eikä sitä ole koskaan kylliksi tai riittävästi, rahallista tukea perheelle, asunnon takauksia ja joulu- ja synttärilahjat pitäisi olla luokkaa 300€/nuppi, mennään anopin mökille kuin omaansa jne.
Ja nämä samaiset anopit ovat toisaalla tyttäriensä äitejä, puolisoita, työkavereita, ystäviä, vanhempiensa lapsia, naapureita jne. jotka ovat ylempiä ystäviä keskenään, on eletty sovussa pitkä parisuhde puolison kanssa, ystävytty työkaverin kanssa ja monen anopin elämä on rakkauden täyttämä, mutta yksi ihmissuhde ei vain toimi, ei ainakaan miniän mielestä, kun oma mieli kokee anopin olevan perkeleestä. Olisiko itsetutkiskelun paikka?
Mun vanhemmilla on kaks mökkiä, enkä mee kumpaakaan niinkuin omaani? Miksi menisin anopin mökille kuin omaan mökkiin?
Ja anoppini haluaa aina lapset kun meillä on muita suunnitelmia ja ne päivät eivät anopille kelpaa mitä olen ehdotellut tämän seurauksena lapset ei oo sitte käyny anopilla.
Synttäri lahjoista en välitä, enkä sanele vieraille mitä täytyy ostaa.
Ja tuohon mökki juttuun vielä lisäksi, että kummatkin vanhempani mökit ovat isompia ja niiltä löytyy vierasmökit.
Anopin mökillä nukuttaisiin aitassa tai olohuoneen lattialla.
Anopin mökissä on ainut hyvä puoli, että se on joen rannalla (niinkuin toinen vanhempien mökeistäkin).
Silti eniten viihdymme järven ranta mökillä vaikka se on kauimpana, mutta siellä on nuotio paikka rannassa, laituri ja ulkosauna.
Sun "anopilta vaaditaan" lista oli aika huono.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ristiriitaisia kommentteja monelta miniältä.
Anopin pitäisi olla kuin kuka tahansa kutsuvieras lastenlapsensa synttäreillä, eikä tarjota apuaan tai tuoda tiikerikakkua ja antaa miniän elää omaa elämäänsä ja anoppi omaansa.Samaan aikaan palstalla miniät, huom. miniät vaativat vaativat lapsen hoitoapua, eikä sitä ole koskaan kylliksi tai riittävästi, rahallista tukea perheelle, asunnon takauksia ja joulu- ja synttärilahjat pitäisi olla luokkaa 300€/nuppi, mennään anopin mökille kuin omaansa jne.
Ja nämä samaiset anopit ovat toisaalla tyttäriensä äitejä, puolisoita, työkavereita, ystäviä, vanhempiensa lapsia, naapureita jne. jotka ovat ylempiä ystäviä keskenään, on eletty sovussa pitkä parisuhde puolison kanssa, ystävytty työkaverin kanssa ja monen anopin elämä on rakkauden täyttämä, mutta yksi ihmissuhde ei vain toimi, ei ainakaan miniän mielestä, kun oma mieli kokee anopin olevan perkeleestä. Olisiko itsetutkiskelun paikka?
Tätä asennetta inhoan yli kaiken myös omissa vanhemmissani: kaikki apu on vastikkeellista. Jos apua tarjotaan jopa oma-aloitteisesti ja sitä erehtyy vastaanottamaan, jää avunsaaja jonkinlaiseen kiitollisuudenvelkaan ja solmii sanattoman sopimuksen suostua mihin tahansa avunantajan keksimään hullutukseen. Muuten on huono ihminen, epäkiitollinen ja ties mitä muuta. Se avun antaminen on siis näille ihmisille vallankäytön väline. Itse toivoisin, että apua annettaisiin ilman ketunhäntää kainalossa puolin ja toisin. Ei niin, että lastenhoitoavun pyytäminen tai vastaanottaminen on isoäidille vapaalippu vaikka kaapata lapsenlapsen juhlat tai olla ylipäänsä kunnioittamatta rajoja.
Jos asiasta ei päästä yhteisymmärrykseen, on varmaan parempi, että kukaan ei auta enää ketään.
Meillä on myös tismalleen näin.
Ja aina vielä niin, että ensin tänne tungettiin ja tungettiin, minä annoin periksi minkä jälkeen on syntynyt jonkinlainen kummallinen velkakirja.
Jonka mukaan mummo saakin heilua ylinnä lastenjuhlilla ja lapseton sisko päättää lasten päivähoidosta.
NIIIIIIIIIIIIN KYPSÄ!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset pyydä häntä leipomaan jotain, mikä sopii juhlapöytääsi? Menee kaupan jos menee. Monelle tuo on tapa osoittaa välittämistä.
Ei toisen jyrääminen ole välittämistä, vaan vallankäyttöä ja henkistä väkivaltaa.
Niin no, miten vaan. Kovin vaikeaa on minun löytää henkistä väkivaltaa jostain leipomuksista, mutta toki nykyään ollaan kovin herkkiä. Jos vielä pyytää, että hei, tekisitkö (esim) pullaa, tiikerikakku ei oikein yleensä maistu ihmisille. Minusta se on aika normaalia yhteisöllisyyttä, jos nyt anoppi on muutoin perusmukava. Moni on vanhempana yksinäinen ja kokee tarvetta olla tarpeellinen.
Näin! Jos anoppi pysyy erossa oikeasti merkityksellisistä asioista, ei esimerkiksi jyrää lasten kasvatusasioissa, niin kohtuu niuhoa alkaa jostain kakusta nillittää. Henkistä väkivaltaa, just. Eri juttu, jos tämä on vain yksi esimerkki pienistä asioista, missä haluaa päteä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset pyydä häntä leipomaan jotain, mikä sopii juhlapöytääsi? Menee kaupan jos menee. Monelle tuo on tapa osoittaa välittämistä.
Ei toisen jyrääminen ole välittämistä, vaan vallankäyttöä ja henkistä väkivaltaa.
Niin no, miten vaan. Kovin vaikeaa on minun löytää henkistä väkivaltaa jostain leipomuksista, mutta toki nykyään ollaan kovin herkkiä. Jos vielä pyytää, että hei, tekisitkö (esim) pullaa, tiikerikakku ei oikein yleensä maistu ihmisille. Minusta se on aika normaalia yhteisöllisyyttä, jos nyt anoppi on muutoin perusmukava. Moni on vanhempana yksinäinen ja kokee tarvetta olla tarpeellinen.
Sitä tarvetta voi tyydyttää myös muilla tavoilla kuin jyräämällä läheisensä. Jos mielikuvitus ei riitä keksimään muita keinoja, voi turhuuden tunnetta mennä käsittelemään ammattiauttajan kanssa. Yksinäisyys ja tarpeettomuuden kokemus ei ole kelvollinen syy mitätöidä ja kohdella muita huonosti.
Vierailija kirjoitti:
Ristiriitaisia kommentteja monelta miniältä.
Anopin pitäisi olla kuin kuka tahansa kutsuvieras lastenlapsensa synttäreillä, eikä tarjota apuaan tai tuoda tiikerikakkua ja antaa miniän elää omaa elämäänsä ja anoppi omaansa.Samaan aikaan palstalla miniät, huom. miniät vaativat vaativat lapsen hoitoapua, eikä sitä ole koskaan kylliksi tai riittävästi, rahallista tukea perheelle, asunnon takauksia ja joulu- ja synttärilahjat pitäisi olla luokkaa 300€/nuppi, mennään anopin mökille kuin omaansa jne.
Ja nämä samaiset anopit ovat toisaalla tyttäriensä äitejä, puolisoita, työkavereita, ystäviä, vanhempiensa lapsia, naapureita jne. jotka ovat ylempiä ystäviä keskenään, on eletty sovussa pitkä parisuhde puolison kanssa, ystävytty työkaverin kanssa ja monen anopin elämä on rakkauden täyttämä, mutta yksi ihmissuhde ei vain toimi, ei ainakaan miniän mielestä, kun oma mieli kokee anopin olevan perkeleestä. Olisiko itsetutkiskelun paikka?
Mä toivoisin anopiltani, että kohtelisi kanssaihmisiään itsensä kanssa tasavertaisina ihmisinä. Koska tämä on hänelle liikaa, niin toivon, että jättäisi keskimmäisen lapsensaja hänen perheensä rauhaan. (voi kyllä laajentaa koskemaan kaikkia lapsiaan, koska miehen sisarukset on kaikki ihan ok porukkaa) Emme tarvitse kesänviettopaikkaa, taloudellista tai mitään muutakaan tukea. Emme lastenhoitoapua, emme sisustusvinkkejä, koin syömiä mattoja tai mitään muutakaan aarretta hamsterianopin aarreaitasta. Toivon, että anoppi pysyy pois perheeni elämästä, koska minkäänlainen yhteiselo ei ole mahdollista. En koe sitä tarpeelliseksi, että yrittäisin oman mielenterveyteni kustannuksella yrittää pitää välejä yllä ihmiseen, joka aiheuttaa mielipahaa ja ahdistusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ristiriitaisia kommentteja monelta miniältä.
Anopin pitäisi olla kuin kuka tahansa kutsuvieras lastenlapsensa synttäreillä, eikä tarjota apuaan tai tuoda tiikerikakkua ja antaa miniän elää omaa elämäänsä ja anoppi omaansa.Samaan aikaan palstalla miniät, huom. miniät vaativat vaativat lapsen hoitoapua, eikä sitä ole koskaan kylliksi tai riittävästi, rahallista tukea perheelle, asunnon takauksia ja joulu- ja synttärilahjat pitäisi olla luokkaa 300€/nuppi, mennään anopin mökille kuin omaansa jne.
Ja nämä samaiset anopit ovat toisaalla tyttäriensä äitejä, puolisoita, työkavereita, ystäviä, vanhempiensa lapsia, naapureita jne. jotka ovat ylempiä ystäviä keskenään, on eletty sovussa pitkä parisuhde puolison kanssa, ystävytty työkaverin kanssa ja monen anopin elämä on rakkauden täyttämä, mutta yksi ihmissuhde ei vain toimi, ei ainakaan miniän mielestä, kun oma mieli kokee anopin olevan perkeleestä. Olisiko itsetutkiskelun paikka?
Tätä asennetta inhoan yli kaiken myös omissa vanhemmissani: kaikki apu on vastikkeellista. Jos apua tarjotaan jopa oma-aloitteisesti ja sitä erehtyy vastaanottamaan, jää avunsaaja jonkinlaiseen kiitollisuudenvelkaan ja solmii sanattoman sopimuksen suostua mihin tahansa avunantajan keksimään hullutukseen. Muuten on huono ihminen, epäkiitollinen ja ties mitä muuta. Se avun antaminen on siis näille ihmisille vallankäytön väline. Itse toivoisin, että apua annettaisiin ilman ketunhäntää kainalossa puolin ja toisin. Ei niin, että lastenhoitoavun pyytäminen tai vastaanottaminen on isoäidille vapaalippu vaikka kaapata lapsenlapsen juhlat tai olla ylipäänsä kunnioittamatta rajoja.
Jos asiasta ei päästä yhteisymmärrykseen, on varmaan parempi, että kukaan ei auta enää ketään.
Kyllä, monelle auttaminen on vallankäyttöä. Mutta en silti sanoisi, että jonkun leivonnaisen tuominen on kenenkään juhlien kaappaamista, jos nyt palataan apn anoppiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ristiriitaisia kommentteja monelta miniältä.
Anopin pitäisi olla kuin kuka tahansa kutsuvieras lastenlapsensa synttäreillä, eikä tarjota apuaan tai tuoda tiikerikakkua ja antaa miniän elää omaa elämäänsä ja anoppi omaansa.Samaan aikaan palstalla miniät, huom. miniät vaativat vaativat lapsen hoitoapua, eikä sitä ole koskaan kylliksi tai riittävästi, rahallista tukea perheelle, asunnon takauksia ja joulu- ja synttärilahjat pitäisi olla luokkaa 300€/nuppi, mennään anopin mökille kuin omaansa jne.
Ja nämä samaiset anopit ovat toisaalla tyttäriensä äitejä, puolisoita, työkavereita, ystäviä, vanhempiensa lapsia, naapureita jne. jotka ovat ylempiä ystäviä keskenään, on eletty sovussa pitkä parisuhde puolison kanssa, ystävytty työkaverin kanssa ja monen anopin elämä on rakkauden täyttämä, mutta yksi ihmissuhde ei vain toimi, ei ainakaan miniän mielestä, kun oma mieli kokee anopin olevan perkeleestä. Olisiko itsetutkiskelun paikka?
Tätä asennetta inhoan yli kaiken myös omissa vanhemmissani: kaikki apu on vastikkeellista. Jos apua tarjotaan jopa oma-aloitteisesti ja sitä erehtyy vastaanottamaan, jää avunsaaja jonkinlaiseen kiitollisuudenvelkaan ja solmii sanattoman sopimuksen suostua mihin tahansa avunantajan keksimään hullutukseen. Muuten on huono ihminen, epäkiitollinen ja ties mitä muuta. Se avun antaminen on siis näille ihmisille vallankäytön väline. Itse toivoisin, että apua annettaisiin ilman ketunhäntää kainalossa puolin ja toisin. Ei niin, että lastenhoitoavun pyytäminen tai vastaanottaminen on isoäidille vapaalippu vaikka kaapata lapsenlapsen juhlat tai olla ylipäänsä kunnioittamatta rajoja.
Jos asiasta ei päästä yhteisymmärrykseen, on varmaan parempi, että kukaan ei auta enää ketään.
Meillä on myös tismalleen näin.
Ja aina vielä niin, että ensin tänne tungettiin ja tungettiin, minä annoin periksi minkä jälkeen on syntynyt jonkinlainen kummallinen velkakirja.
Jonka mukaan mummo saakin heilua ylinnä lastenjuhlilla ja lapseton sisko päättää lasten päivähoidosta.
NIIIIIIIIIIIIN KYPSÄ!
Sano suoraan vaan. Ei siinä oikein muu enää auta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei juma, juhlien "kokonaisilme" menee pilalle kuivakakusta! 😂🤣😂🤣😂🤣
Miksi edes kutsut anopin, eikö juhliesi kokonaisilme mene pilalle jo hänestä?En kyllä tajua tällaista ajattelua.
Onko siis mielestäsi ihan ok viedä vaikka häihin joku omatekemäsi leipomus? Tai edes rippijuhliin? Niin että jokainen vieras toisi jonkun pussillisen pullia tai bostonkakun?
Olen ehkä tosi outo, mutta minusta olisi suunnattoman epäkohteliasta lykätä juhlissa katettuun tarjoilupöytään omin nokkineni joku itse tekemäni kakku.
Olin juuri rippijuhlissa joissa oli japanilaisteemainen tarjoilu (lapsen äiti on japanilainen). Kun oikein pinnistäen mietin, niin olisi ollut melko törkeää minulta kummitätinä iskeä pöytään joku taatelikakku, "kun meille suomalaisille maistuu paremmin nää tällaiset kuivakakut kuin noi sun jutut".
Rentoihin juhliin on ihan tavallista tuoda tuliaisiksi jotain syötävää. Onko viinipullon tai keksipaketin tuominen sinusta todellakin epäkohteliasta? Ihan normaali tapa. Tässä nyt on lähinnä kyse näistä täydellisen naurettavista juustokakku-valtataisteluista.
Eikö yleensä illan istujaisiin tuoda pullo tai jotain pientä?
Synttäreille tuodaan lahja ja kortti.
Töissä töissä, missäs muualla? Entä itse?