Anoppi tyrkyttää leipomuksia juhliini
Onko muilla kokemuksia sellaisesta, että jonkun tutun naishenkilön on aina pakko tarjoutua leipomaan sinun juhliisi, vaikket sitä edes haluaisi?
Olen niin kyllästynyt siihen, että anopin pitäisi aina saada osallistua kaikkiin perhejuhliemme järjestelyihin ja tehdä sinne erilaisia leipomuksia jne... Pidän tietyntyyppisistä leivonnaisista ja tykkään leipomisesta, teen siis sen mielelläni itse enkä koe siitä mitään vaivaa. Anopin taas on aina pakko päästävä mukaan leipomaan, ja hänen on pakko tuoda edes muutama kuivakakku, kun leipomisesta on muka minulle niin kovaa vaivaa.
Nyt on tulossa pojan syntymäpäivät ja anoppi on jo etukäteen ilmoittanut, että hän mielellään hoitaa leipomisen, kun juhlien järjestämisestä on minulle muka liian kovaa vaivaa. Sanoin, etten tarvitse apua ja siitä hän loukkaantui. eivätkö minun kakkuni kelpaa. Sinä varmaan teet paljon parempia.
Olen alkanut miettiä, että onko anoppi jotenkin kateellinen siitä, että saan järjestettyä juhlat ja ihmiset pitävät leipomuksistani (eikä hän saa kehuja)... Joka juhlia ennen saa käydä tappelun siitä, miksi häntä ei huolita juhlia järjestämään.
Kommentit (1602)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hajusteet eri asia. Hankalia mm. migreenikoille tai astmaatikoille. Koristeetkin menevät liian pitkälle. Itse olen leiponut anopille raakakakkuja ja hän on ainakin tykännyt. Riippuisi siis juhlista ja anopista. En tuputtaisi mitään väkisin.
Vaihda hajusteiden, kakun tai koristeiden tilalle mikä tahansa asia, jonka joku toinen vaatii saada tehdä, kunnioittamatta isäntäväen kieltäytymistä. Millä perusteella kakkua saa tuputtaa väkisin, mutta koristeita ei?
Enkö juuri kirjoittanut, etten tuputtaisi mitään väkisin :D? Koristeet ovat yleensä pysyvämpiä. Ruokatuomiset kuluvat pois. Mutta sanotaan nyt, että tuokin riippuu myös koristeista
Kato, tää on av-palsta. Vaikka kirjoitat yhtä, sun väitetään kuitenkin sanoneen toista XD
Entä jos kaikki vieraat tuo lahjaksi täytekakun?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hajusteet eri asia. Hankalia mm. migreenikoille tai astmaatikoille. Koristeetkin menevät liian pitkälle. Itse olen leiponut anopille raakakakkuja ja hän on ainakin tykännyt. Riippuisi siis juhlista ja anopista. En tuputtaisi mitään väkisin.
Vaihda hajusteiden, kakun tai koristeiden tilalle mikä tahansa asia, jonka joku toinen vaatii saada tehdä, kunnioittamatta isäntäväen kieltäytymistä. Millä perusteella kakkua saa tuputtaa väkisin, mutta koristeita ei?
Koska kakku on perinteinen kohtelias tuominen, ja se ei haittaa ketään millään tavalla.
Mä en ole ollut yksissäkään juhlissa (synttärit, rippijuhlat jne), joihin vieraat olisivat tuoneet pyytämättä kakkuja tai muuta ruokaa. Vieraat ovat tuoneet juhlittavalle lahjan ja kortin. Onko jossain päin Suomea oikeasti yleinenkin tapa mennä juhliin oman kakun kanssa?
Kyllä minun äitini ja anoppini molemmat toivat lasten rippijuhliin kakkuja. Kiitin molempia. Teimme myös omia. Kaikki eivät kuluneet samana päivänä, mutta aikanaan kyllä. Äiti ja anoppi ovat eri puolilta Suomea kotoisin ja erityyppisistä perheistä, joten siitä päättelen, että aika yleistä täytyy olla.
Yhden oman juhlasi perusteella teit mittavan yleistyksen? Jippii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hajusteet eri asia. Hankalia mm. migreenikoille tai astmaatikoille. Koristeetkin menevät liian pitkälle. Itse olen leiponut anopille raakakakkuja ja hän on ainakin tykännyt. Riippuisi siis juhlista ja anopista. En tuputtaisi mitään väkisin.
Vaihda hajusteiden, kakun tai koristeiden tilalle mikä tahansa asia, jonka joku toinen vaatii saada tehdä, kunnioittamatta isäntäväen kieltäytymistä. Millä perusteella kakkua saa tuputtaa väkisin, mutta koristeita ei?
Koska kakku on perinteinen kohtelias tuominen, ja se ei haittaa ketään millään tavalla.
Mä en ole ollut yksissäkään juhlissa (synttärit, rippijuhlat jne), joihin vieraat olisivat tuoneet pyytämättä kakkuja tai muuta ruokaa. Vieraat ovat tuoneet juhlittavalle lahjan ja kortin. Onko jossain päin Suomea oikeasti yleinenkin tapa mennä juhliin oman kakun kanssa?
Kyllä Itä-Suomessa on edelleenkin karjalaisperinteenä vieläkin Rotinat. Silloin tullaan katsomaan synnytyslaitokselta kotiutunutta äitiä ja vauvaa ja viedään tuomisiksi esim. täytekakku. Meilläkin oli aikoinaan kotonani täytekakkuja useampia kun sukulaiset ja naapurit kävivät rotinoilla. Hyvä perinne, tarkoitus oli kai aikoinaan, että äiti voisi levät ja keskittyä vauvaan kun muut hoitivat ruoat. Ihana ja hyödyllinen perinne kertakaikkiaan.
Tunnen yhden tällaisen keski-ikäisen naisen. Hän tyrkyttää omia leipomuksiaan jopa puolituttujen juhliin, joihin hän kutsuu itse itsensä, kun kuulee jostain, että sellaiset on tulossa. Rasittava ja huomionkipeä ihminen, joka odottaa sitä, että saa leipomuksistaan juhlavierailta kehuja, kun kiikuttaa niitä muiden juhliin, vaikka ei ole pyydetty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko ok, että ilmoittaisin tekeväni anopin juhliin muutaman vegaanisen raakakakun, ja loukkaantuisin ja alkaisin valittaa, jos anoppi kohteliaasti kieltäytyisi tarjoamastani avusta, niin että anoppi lopulta kokisi että ne kakut on pakko ottaa vastaan?
Missä menee se tarjoamisen ja kieltäytymisen sopiva raja? Oikeastaan voisin kakkujen lisäksi viedä pari lasten synttäreiltä jäänyttä viirinauhaa ja käydä pesemässä mummolan lattiat syreenin tuoksuisella pesuaineella, että saadaan asuntoon juhlia varten ihana tuoksu, ja yhden kranssin voisin väkertää oveen ihastuttamaan vieraita... Anoppi ei kyllä pidä hajusteista ja on ostanut omat koristeet, mutta on se nyt kumma jos tuollaisten takia menee juhlat pilalle, eikä pieneen harmitukseen ole kukaan kuollut!
Jos joku toisi anopin juhliin vegaanisen raakakakun ja hän loukkaantuisi tästä verisesti, niin pitäisin anoppia kyllä hupsuna. :) Ja ehkä pelkäisin alkavaa dementiaa.
Niinpä. Kuvitelkaa edes huviksenne tilanne, missä anoppi suuttuisi miniälle tai vävylle siitä, että tämä toisi tuliaisiksi leipomonsa kakun. Kuinka moni pitäisi suuttuvaa anoppia terveenä?
Whaat?
Mun anoppi on suuttunut mm. siitä, että toin immelletyn perunalaatikon sinne jouluna. Se ei kuulunut heillä joulupöytään ja mummini teki loistavaa imellettyä. Toin sen tuliaisina joulupöytään. Tästä suututtiin ja seuraavana jouluna anoppi oli tehnyt itse täysin mauttoman ja imeltymättömän ja tehtiin tiedettäväksi että hän on emäntä tässä talossa. Se ei estä häntä tuomasta omia juttujaan meillä pidettäviin juhliin ja laittamasta niitä omatoimisesti tarjolle.
Olen ollut naimisissa mieheni kanssa 20 vuotta. Alkuaikoina ostin heidän mökilleen harmittomasti kynttilöitä ja yhden lyhdyn ulkokäyttöön. Viiden vuoden ajan aina kun olimme menossa mökille anoppi muistutti, että ne sun kynttilät ja lyhty on on siellä kaapissa. Opin aika nopsaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hajusteet eri asia. Hankalia mm. migreenikoille tai astmaatikoille. Koristeetkin menevät liian pitkälle. Itse olen leiponut anopille raakakakkuja ja hän on ainakin tykännyt. Riippuisi siis juhlista ja anopista. En tuputtaisi mitään väkisin.
Vaihda hajusteiden, kakun tai koristeiden tilalle mikä tahansa asia, jonka joku toinen vaatii saada tehdä, kunnioittamatta isäntäväen kieltäytymistä. Millä perusteella kakkua saa tuputtaa väkisin, mutta koristeita ei?
Koska kakku on perinteinen kohtelias tuominen, ja se ei haittaa ketään millään tavalla.
Mä en ole ollut yksissäkään juhlissa (synttärit, rippijuhlat jne), joihin vieraat olisivat tuoneet pyytämättä kakkuja tai muuta ruokaa. Vieraat ovat tuoneet juhlittavalle lahjan ja kortin. Onko jossain päin Suomea oikeasti yleinenkin tapa mennä juhliin oman kakun kanssa?
Kyllä Itä-Suomessa on edelleenkin karjalaisperinteenä vieläkin Rotinat. Silloin tullaan katsomaan synnytyslaitokselta kotiutunutta äitiä ja vauvaa ja viedään tuomisiksi esim. täytekakku. Meilläkin oli aikoinaan kotonani täytekakkuja useampia kun sukulaiset ja naapurit kävivät rotinoilla. Hyvä perinne, tarkoitus oli kai aikoinaan, että äiti voisi levät ja keskittyä vauvaan kun muut hoitivat ruoat. Ihana ja hyödyllinen perinne kertakaikkiaan.
Ja nää on sinusta sama asia kuin syntymäpäivät?
Ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tykkäävätkö vieraat hänen leipomuksistaan? Jos ne käyvät kaupaksi, niin mikset antaisi hänen tehdä pari kuivakakkua. Ei tarvisi riidellä turhanpäiväisestä asiasta ja kenenkään pahoittaa mieltään.
Ei tässä nyt ole pelkästään kuovakakuosta kuse vaan siitä, ettei tämä kyseinen anoppi osaa pitää päätänsä kiinni ja lopettaa sitä jankuttamista. Kun tuollaiselle ihmiselle antaa periksi niin ei se opi ikinä.
Mitä sen anopin pitäisi oppia? Mitä jos kuivakakku ei olisi sellainen asia mistä pitäisi sotia, vaan hyväksytään että anoppi tuo kakkuja. Sitten voisi vaikka tutustua anoppiin paremmin, olla hyvissä väleissä ja nauttia hänen seurastaan. Kakun torjuminen voi tuntua anopista siltä että hänet torjutaan ihmisenä, kun hänen ystävälliseksi tarkoitettua elettään ei hyväksytä. Minä olisin mieluummin sovussa.
Miksi anopin tunteet pitäisi asettaa miniän edelle? Kakun tuominen voi tuntua miniästä siltä, että hänet mitätöidään ihmisenä. Anoppi voisi vaikka tutustua miniään paremmin, olla hyvissä väleissä ja ai niin, jättää sen kakun leipomatta.
Mitätöidään ihmisenä kun toinen yrittää olla kiltti? Tässä se todellinen ongelma on, eikä mikään kakku. Miniän hauras minäkuva, ja se, ettei kykene ottamaan selvää normaalista tapakulttuurista. Mummolle kakun tuominen juhlaan on osoitus miniälle, että hän pitää miniästä ja haluaa olla avuksi. Se ei mitätöi vaan päin vastoin, kertoo, että anoppi ottaa miniän omaan sukuunsa.
Mitä mieltä muuten anopin poika on kakkuasiasta? Vai onko miehellä oikeus päättää mistään? Vaikea uskoa, että mies on kieltänyt äitiään tuomasta kakkua?
Anopin käytös ei ole kilttiä vaan tungettelevaa. Hyvistä aikeista huolimatta hänen on ymmärrettävä, että hän ei päätä minun perheeni asioista. Niistä päätämme minä ja mies, joka on myös sitä mieltä, että äitinsä käytös on sopimatonta. Meidän perheessämme tapakulttuuriin ei nimittäin kuulu kakkujen tai minkään muunkaan roskan tunkeminen toisten kotiin kielloista huolimatta. Olkoon sitten epänormaalia, mutta ajat muuttuvat. Anopin on vain hyväksyttävä se.
Hei, minkä ikäinen olet? Kuulostat lapselta. Oletko teini- ikäinen joka on mennyt äskettäin naimisiin? Ei ole pakko tietenkään vastata jos ujostuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tässä ole mistään kuivakakuista kyse vaan siitä mitä kuivakakku edustaa.
XD
Ei tuo edes ole vitsi, hulluille marttyyrisukulaisille kuivakakku tai mikä tahansa väkisin tuputettu apu merkitsee että saavat tuntea itsensä tarpeellisiksi ja/tai saavat mahdollisimman paljon huomiota.
Olisi kammottavaa, jos juhlissa joku muu saisi huomiota, kuin juustokakkuemäntä!
Oliko kyse ristiäisistä?
Sitä nyt ei vaan pidetä sopivana, että vieras tekee juhlissa itsestään päähenkilön. Ja tuo väkisin tuputettu "apu" itsensä korostamiseksi ei rajoitu vain sukujuhliin. Esimerkiksi äitini yritti omia kihlattuni kuolemaan jälkeen ja surutyön hautajaisjärjestelyt kokonaan, tunki mukaan joka paikkaan eikä antanut minun edes hoitaa puhumista niissä, jälkikäteen ihmetteli miten olisinkaan pärjännyt ilman häntä! Kun sain vakavan sairaskohtauksen, äitini kirjoitteli koko sairaala-aikani sosiaaliseen mediaan kuinka rankkaa hänellä on. Joidenkin vain täytyy aina olla parrasvaloissa, oli tilanne mikä hyvänsä.
Omaisilla on mielestäni rankempaa, kuin sairastuneilla. He eivät usein saa tukea, toisin kuin sairastuneet.
t. Rankan syövän sairastanut, mutta onneksi toipunut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tässä ole mistään kuivakakuista kyse vaan siitä mitä kuivakakku edustaa.
XD
Ei tuo edes ole vitsi, hulluille marttyyrisukulaisille kuivakakku tai mikä tahansa väkisin tuputettu apu merkitsee että saavat tuntea itsensä tarpeellisiksi ja/tai saavat mahdollisimman paljon huomiota.
Olisi kammottavaa, jos juhlissa joku muu saisi huomiota, kuin juustokakkuemäntä!
Oliko kyse ristiäisistä?
Sitä nyt ei vaan pidetä sopivana, että vieras tekee juhlissa itsestään päähenkilön. Ja tuo väkisin tuputettu "apu" itsensä korostamiseksi ei rajoitu vain sukujuhliin. Esimerkiksi äitini yritti omia kihlattuni kuolemaan jälkeen ja surutyön hautajaisjärjestelyt kokonaan, tunki mukaan joka paikkaan eikä antanut minun edes hoitaa puhumista niissä, jälkikäteen ihmetteli miten olisinkaan pärjännyt ilman häntä! Kun sain vakavan sairaskohtauksen, äitini kirjoitteli koko sairaala-aikani sosiaaliseen mediaan kuinka rankkaa hänellä on. Joidenkin vain täytyy aina olla parrasvaloissa, oli tilanne mikä hyvänsä.
Oli se varmaan raskasta äidillesikin, että hänen oma lapsensa on vakavasti sairas ja hänellä on paha olla. Kokemuksesta tiedän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hajusteet eri asia. Hankalia mm. migreenikoille tai astmaatikoille. Koristeetkin menevät liian pitkälle. Itse olen leiponut anopille raakakakkuja ja hän on ainakin tykännyt. Riippuisi siis juhlista ja anopista. En tuputtaisi mitään väkisin.
Vaihda hajusteiden, kakun tai koristeiden tilalle mikä tahansa asia, jonka joku toinen vaatii saada tehdä, kunnioittamatta isäntäväen kieltäytymistä. Millä perusteella kakkua saa tuputtaa väkisin, mutta koristeita ei?
Koska kakku on perinteinen kohtelias tuominen, ja se ei haittaa ketään millään tavalla.
Mä en ole ollut yksissäkään juhlissa (synttärit, rippijuhlat jne), joihin vieraat olisivat tuoneet pyytämättä kakkuja tai muuta ruokaa. Vieraat ovat tuoneet juhlittavalle lahjan ja kortin. Onko jossain päin Suomea oikeasti yleinenkin tapa mennä juhliin oman kakun kanssa?
Kyllä Itä-Suomessa on edelleenkin karjalaisperinteenä vieläkin Rotinat. Silloin tullaan katsomaan synnytyslaitokselta kotiutunutta äitiä ja vauvaa ja viedään tuomisiksi esim. täytekakku. Meilläkin oli aikoinaan kotonani täytekakkuja useampia kun sukulaiset ja naapurit kävivät rotinoilla. Hyvä perinne, tarkoitus oli kai aikoinaan, että äiti voisi levät ja keskittyä vauvaan kun muut hoitivat ruoat. Ihana ja hyödyllinen perinne kertakaikkiaan.
Rotinat on aika hemmetin eri asia kuin tuoda rippijuhliin, häihin tgais ristiäisiin oma kakku. Ymmärrät sen varmasti itsekin kun edes hiukan mietit.
Mä en usko, että kukaan täyspäinen ihminen suuttuu siitä, että joku tuo tuliaisiksi kakun. Oudolta se saattaa tuntua, jos ei ole tottunut sellaiseen.
MUTTA aloittajan tapauksessahan ei ollut kyse siitä, että joku tuo hyvää hyvyyttään kakun tietämättä, että isäntäväki ei halua laittaa tarjolle muiden tuomaa ruokaa. Anoppi on erikseen, etukäteen ehdottanut kakun tekemistä, ja siitä on kieltäydytty. Anoppi suuttuu ja tuputtaa väkisin. Miksi alunperinkään edes tarjoutui ja kysyi asiasta, jos vastaus ei kelpaa?
Mä en tajua, miten joku ei ymmärrä tuon kieltäytymisestä huolimatta tapahtuneen tuputtamisen ja yllätyksenä tuodun tuliaiskakun eroa.
Ihan oikeasti! Ap:n anoppi ilmoittaa, että voi leipoa, kun se on miniälle raskasta. Ap vastaa, että kiitos, mutta pidän leipomisesta. Anoppi ilmoittaa, että leipoo silti. Sitten vielä mököttää juhlissa, kun häneen ja hänen leipomukseensa ei kiinnitetä riittävästi huomita.
Ja kaikesta tästä huomattava osa kommentoijista saa aikaa tuloksen, että ap on lapsellinen, itsekeskeinen ja sietäisi kasvaa aikuiseksi! Anopeilla on siis ilmeisesti joku erivapaus olla olematta kohteliaita ja aikuisia?
Nyt tiedän, mistä jaikki miniävitsit tulee, ap:sta 😄
Vierailija kirjoitti:
Mä en usko, että kukaan täyspäinen ihminen suuttuu siitä, että joku tuo tuliaisiksi kakun. Oudolta se saattaa tuntua, jos ei ole tottunut sellaiseen.
MUTTA aloittajan tapauksessahan ei ollut kyse siitä, että joku tuo hyvää hyvyyttään kakun tietämättä, että isäntäväki ei halua laittaa tarjolle muiden tuomaa ruokaa. Anoppi on erikseen, etukäteen ehdottanut kakun tekemistä, ja siitä on kieltäydytty. Anoppi suuttuu ja tuputtaa väkisin. Miksi alunperinkään edes tarjoutui ja kysyi asiasta, jos vastaus ei kelpaa?
Mä en tajua, miten joku ei ymmärrä tuon kieltäytymisestä huolimatta tapahtuneen tuputtamisen ja yllätyksenä tuodun tuliaiskakun eroa.
Olen samaa mieltä. Se, että ei kuuntele toista ihmistä, on puhtaasti ilkeää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hajusteet eri asia. Hankalia mm. migreenikoille tai astmaatikoille. Koristeetkin menevät liian pitkälle. Itse olen leiponut anopille raakakakkuja ja hän on ainakin tykännyt. Riippuisi siis juhlista ja anopista. En tuputtaisi mitään väkisin.
Vaihda hajusteiden, kakun tai koristeiden tilalle mikä tahansa asia, jonka joku toinen vaatii saada tehdä, kunnioittamatta isäntäväen kieltäytymistä. Millä perusteella kakkua saa tuputtaa väkisin, mutta koristeita ei?
Koska kakku on perinteinen kohtelias tuominen, ja se ei haittaa ketään millään tavalla.
Mä en ole ollut yksissäkään juhlissa (synttärit, rippijuhlat jne), joihin vieraat olisivat tuoneet pyytämättä kakkuja tai muuta ruokaa. Vieraat ovat tuoneet juhlittavalle lahjan ja kortin. Onko jossain päin Suomea oikeasti yleinenkin tapa mennä juhliin oman kakun kanssa?
Kyllä Itä-Suomessa on edelleenkin karjalaisperinteenä vieläkin Rotinat. Silloin tullaan katsomaan synnytyslaitokselta kotiutunutta äitiä ja vauvaa ja viedään tuomisiksi esim. täytekakku. Meilläkin oli aikoinaan kotonani täytekakkuja useampia kun sukulaiset ja naapurit kävivät rotinoilla. Hyvä perinne, tarkoitus oli kai aikoinaan, että äiti voisi levät ja keskittyä vauvaan kun muut hoitivat ruoat. Ihana ja hyödyllinen perinne kertakaikkiaan.
Ja nää on sinusta sama asia kuin syntymäpäivät?
Ei ole.
Vastasin vain kysymykseen; "Onko jossain päin Suomea oikeasti yleinenkin tapa mennä juhliin oman kakun kanssa?" Ei siis ollut kyse pelkästään syntymäpäivistä. Itse en kyllä pahastuisi jos joku toisin syntymäpäiville kakun, on ajatellut ja nähnyt vaivaa.
Vierailija kirjoitti:
Täällä huomaa hyvin sukupolvien eron. Vanhemmat eli ne anopin ikäiset tuppautujat ja sitten ne nuoremmat miniän ikäiset, jotka eivät enää tossuile anoppien vallan alla, vaan ovat oppineet sanomaan vastaan. Onneksi se vanhempi sukupolvi on siirtymässä ajasta ikuisuuteen, ehkä seuraava anoppi-sukupolvi osaa jo kunnioittaa miniöitään eikä aina ole tunkemassa joka paikkaan.
Ja ei, nykyisin ei ole enää tapana tuoda ruokaa TOISEN juhliin, eletään vuotta 2018 eikä 70-lukua.
Niinpä. Henki vaan anopeilta, niin jo elämä hymyilee.
Onneksi en ole parisuhteessa tai mt-ongelmainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hajusteet eri asia. Hankalia mm. migreenikoille tai astmaatikoille. Koristeetkin menevät liian pitkälle. Itse olen leiponut anopille raakakakkuja ja hän on ainakin tykännyt. Riippuisi siis juhlista ja anopista. En tuputtaisi mitään väkisin.
Vaihda hajusteiden, kakun tai koristeiden tilalle mikä tahansa asia, jonka joku toinen vaatii saada tehdä, kunnioittamatta isäntäväen kieltäytymistä. Millä perusteella kakkua saa tuputtaa väkisin, mutta koristeita ei?
Koska kakku on perinteinen kohtelias tuominen, ja se ei haittaa ketään millään tavalla.
Mä en ole ollut yksissäkään juhlissa (synttärit, rippijuhlat jne), joihin vieraat olisivat tuoneet pyytämättä kakkuja tai muuta ruokaa. Vieraat ovat tuoneet juhlittavalle lahjan ja kortin. Onko jossain päin Suomea oikeasti yleinenkin tapa mennä juhliin oman kakun kanssa?
Kyllä Itä-Suomessa on edelleenkin karjalaisperinteenä vieläkin Rotinat. Silloin tullaan katsomaan synnytyslaitokselta kotiutunutta äitiä ja vauvaa ja viedään tuomisiksi esim. täytekakku. Meilläkin oli aikoinaan kotonani täytekakkuja useampia kun sukulaiset ja naapurit kävivät rotinoilla. Hyvä perinne, tarkoitus oli kai aikoinaan, että äiti voisi levät ja keskittyä vauvaan kun muut hoitivat ruoat. Ihana ja hyödyllinen perinne kertakaikkiaan.
Ihan eri asia. Nyt puhuttiin juhlista joihin vieraat tuo kysymättä juhlatarjottavia.
Miten oli ristäisissä? Tuliko silloinkin sukulaiset ja muut vieraat täytekakkuja?
Juhliin tuodaan jos on etukäteen sovittu emännän kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hajusteet eri asia. Hankalia mm. migreenikoille tai astmaatikoille. Koristeetkin menevät liian pitkälle. Itse olen leiponut anopille raakakakkuja ja hän on ainakin tykännyt. Riippuisi siis juhlista ja anopista. En tuputtaisi mitään väkisin.
Vaihda hajusteiden, kakun tai koristeiden tilalle mikä tahansa asia, jonka joku toinen vaatii saada tehdä, kunnioittamatta isäntäväen kieltäytymistä. Millä perusteella kakkua saa tuputtaa väkisin, mutta koristeita ei?
Koska kakku on perinteinen kohtelias tuominen, ja se ei haittaa ketään millään tavalla.
Mä en ole ollut yksissäkään juhlissa (synttärit, rippijuhlat jne), joihin vieraat olisivat tuoneet pyytämättä kakkuja tai muuta ruokaa. Vieraat ovat tuoneet juhlittavalle lahjan ja kortin. Onko jossain päin Suomea oikeasti yleinenkin tapa mennä juhliin oman kakun kanssa?
Kyllä Itä-Suomessa on edelleenkin karjalaisperinteenä vieläkin Rotinat. Silloin tullaan katsomaan synnytyslaitokselta kotiutunutta äitiä ja vauvaa ja viedään tuomisiksi esim. täytekakku. Meilläkin oli aikoinaan kotonani täytekakkuja useampia kun sukulaiset ja naapurit kävivät rotinoilla. Hyvä perinne, tarkoitus oli kai aikoinaan, että äiti voisi levät ja keskittyä vauvaan kun muut hoitivat ruoat. Ihana ja hyödyllinen perinne kertakaikkiaan.
Ja nää on sinusta sama asia kuin syntymäpäivät?
Ei ole.
Vastasin vain kysymykseen; "Onko jossain päin Suomea oikeasti yleinenkin tapa mennä juhliin oman kakun kanssa?
" Ei siis ollut kyse pelkästään syntymäpäivistä. Itse en kyllä pahastuisi jos joku toisin syntymäpäiville kakun, on ajatellut ja nähnyt vaivaa.
Mikä juhla se siis tarkalleen ottaen on kun äiti tulee kotiin synnytyssairaalasta?
Kyllä minun äitini ja anoppini molemmat toivat lasten rippijuhliin kakkuja. Kiitin molempia. Teimme myös omia. Kaikki eivät kuluneet samana päivänä, mutta aikanaan kyllä. Äiti ja anoppi ovat eri puolilta Suomea kotoisin ja erityyppisistä perheistä, joten siitä päättelen, että aika yleistä täytyy olla.