Miksi en pysty seurustelemaan... :(
Vaikka olisin kiinnostunut miehestä, jossain vaiheessa viestittelyä ja tutustumista alkaa vaan ahdstaa ja haluan olla yksin ja päästä miehestä eroon. Kuitenkin kaipaan kumppania. Mikä minussa on vikana?
Kommentit (10)
Et uskalla päästää ketään liian lähelle.
Et ole löytänyt sitä oikeaa, jonka vuoksi kaikki alkaa jossain vaiheessa tuntua väärältä. Opettele olemaan tyytyväinen elämääsi yksinkin.
Suosittelisin ap:tä ottamaan yhteyttä psykologiin/psykoterapeuttiin. En halua -ttuilla, tämä on ihan vinkki oman kokemukseni perusteella. Tunnen tuon saman kaavan: jossain vaiheessa alkaa tuntua että nyt on kyse liian isosta sitoumuksesta ja sitten tekee mieli laittaa viestittelylle loppu "ettei vaan kävis mitään". Olen itse terapiassa muista syistä ja tämä aihe on noussut esiin monta kertaa. Toivotan sinulle voimia ongelman ratkaisuun. T. miespuolinen vauva-"mamma".
En ole teini vaan 37v nainen...En tunnista sitoutumiskammoa, koska olen ollut ennen pitkässä suhteessa. Jotenkin vaan hirveän ristiriitainen olo kun kauheasti kärsii välillä yksinäisyydestä, kaipaa kosketusta ja kuitenkin ahdistaa toisen ihmisen läheisyys jo ajatuksena...
Sama! Tai sitten muutun aivan hulluksi, löydän itsestäni psykedeelisia piirteitä kun epäilen kumppania kaikesta enkä uskalla luottaa ja vaadin huomiota. :( parempi olla yksin niin en pilaa miesten elämää. :D
Sitä ihmettelen miten muille ihmisille tämä tuntuu olevan niin helppoa...Ihmiset vaan rakastuvat, alkavat tapailla, menevät naimisiin, tuosta vaan. Sitten erotaan ja uusiksi sama. Ja kun itse ei pääse edes siihen treffiasteelle koskaan...t. AP
Te kuulutte samaan kastiin kilttimiesten kanssa, on vain parempi että ahdistuneet katoavat geeniemme joukosta
Mulla on päinvastainen ongelma. Olen sitoutumishaluinen ja kykyinen mutta naiset antavat yksi toisensa jälkeen pakkeja. Ruma naama kai suurimpana esteenä.
olet teini