Onko vakavasti masentuneilla jokin yhteinen luonteenpiirre?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asia joka tuli tuttuja masentuneita ajatellessa mieleen, en siis tiedä eli ottakaa tai jättäkää: henkinen ummetus. Ne tuttuni joilla on vakava masennus, yhtä lukuunottamatta ovat umpimielisiä. Eivät virtaa eteenpäin. En tarkoita introverttiyttä.

Vai onko Suomessa vain keskimääräistä enemmän tätä "ummetusta"?

Ja onko psyykkinen ummetus syy vai seuraus masentumiseen?

Ja mitähän mahdat tarkoittaa tällä ummetuksella? "Eivät virtaa eteenpäin"?!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä luonteenpiirteistä, mutta ehkä heillä on realistinen kuva maailmasta ja ymmärtävät sen olevan vähintäänkin ongelmallinen.

Eräs psykologi kertoi minulle että ei-masentuneiden ihmisten näkemys tulevaisuuden mahdollisuuksista on keskimäärin hivenen verran perusteettoman optimismin puolella. Masennuksessa tämä usein karsiutuu pois ja menee helposti perusteettoman pessimisminkin puolelle. Petollista on se että molemmissa vaiheissa masentunut tuntee näkevänsä asiat entistä selkeämmin, vaikka se "normaali moodi" terveelle ihmiselle onkin tietynlainen luottamus tulevaisuuteen.

Nyt ollaan oleellisen äärellä. Itse masentuneena koen juurikin että nyt näen ”selkeämmin” (mitä nuo normaalit ei näe). Eli tunnen olevani sairas mutta samaan aikaan valaistunut. Tästä voisi kirjoittaa vaikka kirjan.

Olen ehdottomasti samaa mieltä. Optimismi kannattelee hyvää oloa. Että jaksaa uskoa ja luottaa. Kaikesta huolimatta.

Jos minulle meinaa iskeä alakulo, niin alan vain luottamaan entistä enemmän, että kaikki kyllä järjestyy. Tällä saan pysäytettyä kierteen.

Et selvästikään ole ollut vakavasti masentunut. Tuo on sama kuin kehottaisi neliraajahalvaantunutta nousemaan reippaasti ylös ja kävelemään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä tuli minulle ilmi vasta viikonloppuna. Olemme keskustelleet kahtena päivänä, mutta emme ole päässeet vielä syihin kiinni. On tässä tapahtunut yhtä sun toista, mutta nuori sanoi ajatelleensa päässeensö niistä yli. Ja silloin, kun nämä ”yhtä sun toista” tapahtui, niin keskustelumme kymmeniä ja kymmeniä kertoja. Silloin tilanne lieventyi, ja itsekin ajattelin asian olevan ok.

Eli nyt mietin, mikä muu syy voi olla taustalla. Tässä nyt pohdin luonteenpiirteitä, eli voiko nuoreni sittenkin olla herkempi kuin on antanut kuvan.

Odotamme kutsua polille, sn pitäisi tulla kiireellisenä.

Ap

Anna lapsellesi aikaa selventää tilannetta itselleen. Ole tukena, mutta ei se syy tivaamalla selviä. Jos lapsesi sai myös vasta viikonloppuna selville masennuksensa, ei hän varmaankaan osaa vielä vastata mistä se johtuu, jos ei yhtä yksittäistä asiaa taustalla. En sanoisi, että olisi yhtä tiettyä luonteenpiirrettä, mikä johtaa masennukseen.

En viitsikään painostaa keskutelemaan. Siksi kyselenkin täällä vinkkejä, jotta tietäisin masennuksesta enemmän, kun aika keskusteluun tulee. Tulen siis jatkossakin nostamaan tänne aihioita masennuksesta.

Ap

Kyse on sinun lapsesta ei kaikista masentuneista. Älä iskosta itseesi uskomuksia, joilla ei ole mitään tekemistä sinun lapsen kanssa. Laita netti kiinni ja näe lapsesi!

Tuolla perusteella psykolitkaan ei saisi lukea masennuksesta mitään. Pitäisi vain keskittyä näkemään potilaat.

Kyllä minä näe lapseni. Olen aina nähnyt. Otteen saaminen on ollut vaikeampaa, kun masentuneelle millään ei ole väliä.

Ap

Neuroottisesta yliajattelusta, tunneherkkyydestä, huonosta stressinsietokyvystä jne. johtuva taipumus synkkään mielialaan?

Minä kasvoin ylemmän keskiluokan akateemisessa ns. onnellisessa perheessä. Ei avioeroja, väkivaltaa, alkoholismia, työttömyyttä, köyhyyttä, lasten lyttäämistä, armeijakuria jne. Kaverisuhteissani minulla oli välillä hankaluuksia, mutta mitään vakavampaa kiusaamista ei esimerkiksi esiintynyt. 

Ainoa potentiaalinen trauma omassa lapsuudessani oli vaikea astma, joka johti kymmeniin sairaalareissuihin parivuotiaasta ala-asteen loppuun asti. Tunnistan sen aiheuttaneen tietynlaista fatalismia ja perusturvallisuuden tunteen järkkymistä. Asioita tapahtuu enemmän tai vähemmän sattumanvaraisesti, ja vaikutusmahdollisuuteni ovat rajalliset. Objektiivisesti näin varmasti onkin - edes Trump ei pysty vaikuttamaan kuin hyvin hyvin pieneen osaan kaikista maailman asioista - mutta terve ihminen luottaa tunnetasolla selviytymiskykyynsä ja mahdollisuuksiinsa hallita todellisuutta.  Tämä puolestaan suojaa masennukselta.

Onnellisuusfilosofi Frank Martelaa mukaillen masennusta voi yrittää ehkäistä kultivoimalla tietoisesti hyvän elämän ehtoja, joita ovat (satunnaisessa järjestyksessä):

- Hallinnan tunne

- Merkityksellisyyden tunne

- Tavoitesuuntautuneisuus (tunne eteenpäin menemisestä)

- Kiitollisuuden tunne

- Optimismi

- Terveys

- Ihmissuhteet

Mieltään täytyy hoitaa päivittäin niin kuin fyysistä kuntoaankin. Itse näen meditoinnin samanlaisena terveyden kannalta välttämättömänä rutiinina kuin hampaiden pesun. Keskivaikea masennukseni on pääosin hallinnassa "kotikonstein". Lääkkeitä en halua syödä ja terapiaan suhtaudun nihkeästi, huonojen kokemusteni vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä luonteenpiirteistä, mutta ehkä heillä on realistinen kuva maailmasta ja ymmärtävät sen olevan vähintäänkin ongelmallinen.

Eräs psykologi kertoi minulle että ei-masentuneiden ihmisten näkemys tulevaisuuden mahdollisuuksista on keskimäärin hivenen verran perusteettoman optimismin puolella. Masennuksessa tämä usein karsiutuu pois ja menee helposti perusteettoman pessimisminkin puolelle. Petollista on se että molemmissa vaiheissa masentunut tuntee näkevänsä asiat entistä selkeämmin, vaikka se "normaali moodi" terveelle ihmiselle onkin tietynlainen luottamus tulevaisuuteen.

Nyt ollaan oleellisen äärellä. Itse masentuneena koen juurikin että nyt näen ”selkeämmin” (mitä nuo normaalit ei näe). Eli tunnen olevani sairas mutta samaan aikaan valaistunut. Tästä voisi kirjoittaa vaikka kirjan.

Olen ehdottomasti samaa mieltä. Optimismi kannattelee hyvää oloa. Että jaksaa uskoa ja luottaa. Kaikesta huolimatta.

Jos minulle meinaa iskeä alakulo, niin alan vain luottamaan entistä enemmän, että kaikki kyllä järjestyy. Tällä saan pysäytettyä kierteen.

Et selvästikään ole ollut vakavasti masentunut. Tuo on sama kuin kehottaisi neliraajahalvaantunutta nousemaan reippaasti ylös ja kävelemään.

En puhunut masentuneesta, vaan ei-masentuneesta yksilöstä. Kun ei-masentuneelle tulee alakuloa, niinnoptimismilla sieltä noustaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä tuli minulle ilmi vasta viikonloppuna. Olemme keskustelleet kahtena päivänä, mutta emme ole päässeet vielä syihin kiinni. On tässä tapahtunut yhtä sun toista, mutta nuori sanoi ajatelleensa päässeensö niistä yli. Ja silloin, kun nämä ”yhtä sun toista” tapahtui, niin keskustelumme kymmeniä ja kymmeniä kertoja. Silloin tilanne lieventyi, ja itsekin ajattelin asian olevan ok.

Eli nyt mietin, mikä muu syy voi olla taustalla. Tässä nyt pohdin luonteenpiirteitä, eli voiko nuoreni sittenkin olla herkempi kuin on antanut kuvan.

Odotamme kutsua polille, sn pitäisi tulla kiireellisenä.

Ap

Anna lapsellesi aikaa selventää tilannetta itselleen. Ole tukena, mutta ei se syy tivaamalla selviä. Jos lapsesi sai myös vasta viikonloppuna selville masennuksensa, ei hän varmaankaan osaa vielä vastata mistä se johtuu, jos ei yhtä yksittäistä asiaa taustalla. En sanoisi, että olisi yhtä tiettyä luonteenpiirrettä, mikä johtaa masennukseen.

En viitsikään painostaa keskutelemaan. Siksi kyselenkin täällä vinkkejä, jotta tietäisin masennuksesta enemmän, kun aika keskusteluun tulee. Tulen siis jatkossakin nostamaan tänne aihioita masennuksesta.

Ap

Kyse on sinun lapsesta ei kaikista masentuneista. Älä iskosta itseesi uskomuksia, joilla ei ole mitään tekemistä sinun lapsen kanssa. Laita netti kiinni ja näe lapsesi!

Tuolla perusteella psykolitkaan ei saisi lukea masennuksesta mitään. Pitäisi vain keskittyä näkemään potilaat.

Kyllä minä näe lapseni. Olen aina nähnyt. Otteen saaminen on ollut vaikeampaa, kun masentuneelle millään ei ole väliä.

Ap

Hohhoijaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä luonteenpiirteistä, mutta ehkä heillä on realistinen kuva maailmasta ja ymmärtävät sen olevan vähintäänkin ongelmallinen.

Eräs psykologi kertoi minulle että ei-masentuneiden ihmisten näkemys tulevaisuuden mahdollisuuksista on keskimäärin hivenen verran perusteettoman optimismin puolella. Masennuksessa tämä usein karsiutuu pois ja menee helposti perusteettoman pessimisminkin puolelle. Petollista on se että molemmissa vaiheissa masentunut tuntee näkevänsä asiat entistä selkeämmin, vaikka se "normaali moodi" terveelle ihmiselle onkin tietynlainen luottamus tulevaisuuteen.

Nyt ollaan oleellisen äärellä. Itse masentuneena koen juurikin että nyt näen ”selkeämmin” (mitä nuo normaalit ei näe). Eli tunnen olevani sairas mutta samaan aikaan valaistunut. Tästä voisi kirjoittaa vaikka kirjan.

Olen ehdottomasti samaa mieltä. Optimismi kannattelee hyvää oloa. Että jaksaa uskoa ja luottaa. Kaikesta huolimatta.

Jos minulle meinaa iskeä alakulo, niin alan vain luottamaan entistä enemmän, että kaikki kyllä järjestyy. Tällä saan pysäytettyä kierteen.

Et selvästikään ole ollut vakavasti masentunut. Tuo on sama kuin kehottaisi neliraajahalvaantunutta nousemaan reippaasti ylös ja kävelemään.

En puhunut masentuneesta, vaan ei-masentuneesta yksilöstä. Kun ei-masentuneelle tulee alakuloa, niinnoptimismilla sieltä noustaan.

Aloitus käsitteli vakavaa masennusta. Mikä pointti sinulla on tulla tänne kommentoimaan ellet tiedä aiheesta mitään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä tuli minulle ilmi vasta viikonloppuna. Olemme keskustelleet kahtena päivänä, mutta emme ole päässeet vielä syihin kiinni. On tässä tapahtunut yhtä sun toista, mutta nuori sanoi ajatelleensa päässeensö niistä yli. Ja silloin, kun nämä ”yhtä sun toista” tapahtui, niin keskustelumme kymmeniä ja kymmeniä kertoja. Silloin tilanne lieventyi, ja itsekin ajattelin asian olevan ok.

Eli nyt mietin, mikä muu syy voi olla taustalla. Tässä nyt pohdin luonteenpiirteitä, eli voiko nuoreni sittenkin olla herkempi kuin on antanut kuvan.

Odotamme kutsua polille, sn pitäisi tulla kiireellisenä.

Ap

Anna lapsellesi aikaa selventää tilannetta itselleen. Ole tukena, mutta ei se syy tivaamalla selviä. Jos lapsesi sai myös vasta viikonloppuna selville masennuksensa, ei hän varmaankaan osaa vielä vastata mistä se johtuu, jos ei yhtä yksittäistä asiaa taustalla. En sanoisi, että olisi yhtä tiettyä luonteenpiirrettä, mikä johtaa masennukseen.

En viitsikään painostaa keskutelemaan. Siksi kyselenkin täällä vinkkejä, jotta tietäisin masennuksesta enemmän, kun aika keskusteluun tulee. Tulen siis jatkossakin nostamaan tänne aihioita masennuksesta.

Ap

Kyse on sinun lapsesta ei kaikista masentuneista. Älä iskosta itseesi uskomuksia, joilla ei ole mitään tekemistä sinun lapsen kanssa. Laita netti kiinni ja näe lapsesi!

Tuolla perusteella psykolitkaan ei saisi lukea masennuksesta mitään. Pitäisi vain keskittyä näkemään potilaat.

Kyllä minä näe lapseni. Olen aina nähnyt. Otteen saaminen on ollut vaikeampaa, kun masentuneelle millään ei ole väliä.

Ap

Oletko sittenkään nähnyt lastasi? Masentuneelle ihmiselle asioilla vasta onkin väliä. Mikä tahansa voi käynnistää murehtisen. Tällöin ihminen ei välttämättä saa edes huoliltaan nukuttua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä tuli minulle ilmi vasta viikonloppuna. Olemme keskustelleet kahtena päivänä, mutta emme ole päässeet vielä syihin kiinni. On tässä tapahtunut yhtä sun toista, mutta nuori sanoi ajatelleensa päässeensö niistä yli. Ja silloin, kun nämä ”yhtä sun toista” tapahtui, niin keskustelumme kymmeniä ja kymmeniä kertoja. Silloin tilanne lieventyi, ja itsekin ajattelin asian olevan ok.

Eli nyt mietin, mikä muu syy voi olla taustalla. Tässä nyt pohdin luonteenpiirteitä, eli voiko nuoreni sittenkin olla herkempi kuin on antanut kuvan.

Odotamme kutsua polille, sn pitäisi tulla kiireellisenä.

Ap

Anna lapsellesi aikaa selventää tilannetta itselleen. Ole tukena, mutta ei se syy tivaamalla selviä. Jos lapsesi sai myös vasta viikonloppuna selville masennuksensa, ei hän varmaankaan osaa vielä vastata mistä se johtuu, jos ei yhtä yksittäistä asiaa taustalla. En sanoisi, että olisi yhtä tiettyä luonteenpiirrettä, mikä johtaa masennukseen.

En viitsikään painostaa keskutelemaan. Siksi kyselenkin täällä vinkkejä, jotta tietäisin masennuksesta enemmän, kun aika keskusteluun tulee. Tulen siis jatkossakin nostamaan tänne aihioita masennuksesta.

Ap

Kyse on sinun lapsesta ei kaikista masentuneista. Älä iskosta itseesi uskomuksia, joilla ei ole mitään tekemistä sinun lapsen kanssa. Laita netti kiinni ja näe lapsesi!

Tuolla perusteella psykolitkaan ei saisi lukea masennuksesta mitään. Pitäisi vain keskittyä näkemään potilaat.

Kyllä minä näe lapseni. Olen aina nähnyt. Otteen saaminen on ollut vaikeampaa, kun masentuneelle millään ei ole väliä.

Ap

Nyt olet ajatellut ottaa sen otteen jakamalla lapsellesi ajanvietteenä käytättettävän keskustelupalstan keskusteluja voisiko syy hänen masennukseen olla täällä esille tulleet luonteenpiirteet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Masennusta, itsemurhia, pahoinpitelyitä ja henkirikoksia esiintyy eniten niillä alueilla, joiden asukkaat saavat vähiten alkuaine litiumia juomavedestä ja ravinnosta.

Vähiten masennusta, itsemurhia, pahoinpitelyitä ja henkirikoksia taas esiintyy niillä alueilla, joiden asukkaat saavat eniten litiumia juomavedestä ja ravinnosta.  Samoin elinikä on pisin alueilla, joiden asukkaat saavat eniten litiumia juomavedestään ja ravinnostaan.

Litium on luonnossa esiintyvä alkuaine, joka on elintärkeä ihmisen mielenterveydelle. Se ehkäisee ja parantaa tehokkaasti masennusta ja sen puute aiheuttaa masennusta ja muita mielenterveyden häiriöitä.

Ohessa uusimpia suomalaisia ja ulkomaisia tieteellisiä tutkimusartikkeleita aiheesta:

http://www.s-penttinen.fi/wp-content/uploads/2017/12/lithium.jpg

https://www.terve.fi/artikkelit/itsemurhaluvut-alas-juomaveden-lisaaine…

https://www.nytimes.com/2014/09/14/opinion/sunday/should-we-all-take-a-…

https://www.medscape.com/viewarticle/881537

http://www.lowdoselithium.com/lithium-as-a-therapy/

https://www.mdedge.com/psychiatry/article/150510/depression/rethinking-…

https://ki.se/en/news/longer-telomeres-after-treatment-with-lithium

https://www.organicnewsroom.com/lithium-orotate/

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/10826662

http://www.s-penttinen.fi/?p=723

Tämä!

Masennus ja muut mielialahäiriöt ovat kemiaa ja vaurioita aivojen hermoratajärjestelmässä. Syyt voivat olla geneettisiä, ympäristötekijöiden muovaamia ja esim. puutostilojen aiheuttamia. Tai kaikkien näiden yhdistelmiä.

Esim. B12-vitamiinin puutos on yleinen psykoosin aiheuttaja, joka korjaantuu B12-korvaushoidolla. Lithium korjaa tehokkaasti masennusta, maniaa ja jopa ennaltaehkäisee monia aivojen rappeumasairauksia. Pitkäketjuiset Omega-3-rasvahapot DHA ja EPA taas vaikuttavat suoraan aivosolujen reseptoreihin. Suomalaisilla yleinen jodin puutos vaikuttaa myös aivoihin. Ja niin edelleen. Aivoterveydelle elintärkeiden aineiden puutos aiheuttaa suoraan mielialahäiriön, kuten masennuksen, oireita.

Mistäs sitä litiumia saa?

Litiumia voi tilata vaikkapa iHerbistä, maailman suurimmasta luontaistuotekaupasta:

https://fi.iherb.com/pr/KAL-Lithium-Orotate-5-mg-60-VegCaps/70121

Itse ostan vitamiinini ja hivenaineeni tuolta - paremmat valikoimat ja laadukkaampaa tavaraa kuin ne suppeat valikoimat mitä Suomeen kivijalkamyymälöihin myytäväksi maahantuodaan. 

Saksassa litiumia lisätään esim. joihinkin vissyihin.

Olen ollut todella vakavasti masentunut ja ainakin itsessäni tunnistan sekä herkkyyden ja älykkyyden että erittäin itsekeskeisen ajatusmaailman. Ei kaiken kuuluisi pyöriä näin paljon oman navan ympärillä. Uskon että pitkälti tämän itsekeskeisyyden takia olen myös sosiaalisesti kömpelö ja eristäytyväisyyteen taipuva, mistä taas helposti syntyy oma noidankehänsä. Tämä on tosi vaikea asia, koska masentunut ei osaa ottaa tällaista arviota rakentavalla tavalla vastaan, jos se tulee ulkopuolelta. Masentuneiden haukkuminen itsekkäiksi ei auta, mutta mielestäni ei kuitenkaan ole tervettä olla tarkastelematta masennukseen liittyvää egosentrisyyttä vain siksi, että se voi tuntua loukkaavalta. Paljon on tietysti kiinni siitä, miten asioista puhutaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä luonteenpiirteistä, mutta ehkä heillä on realistinen kuva maailmasta ja ymmärtävät sen olevan vähintäänkin ongelmallinen.

Eräs psykologi kertoi minulle että ei-masentuneiden ihmisten näkemys tulevaisuuden mahdollisuuksista on keskimäärin hivenen verran perusteettoman optimismin puolella. Masennuksessa tämä usein karsiutuu pois ja menee helposti perusteettoman pessimisminkin puolelle. Petollista on se että molemmissa vaiheissa masentunut tuntee näkevänsä asiat entistä selkeämmin, vaikka se "normaali moodi" terveelle ihmiselle onkin tietynlainen luottamus tulevaisuuteen.

Nyt ollaan oleellisen äärellä. Itse masentuneena koen juurikin että nyt näen ”selkeämmin” (mitä nuo normaalit ei näe). Eli tunnen olevani sairas mutta samaan aikaan valaistunut. Tästä voisi kirjoittaa vaikka kirjan.

Kyllä ja siksi se, että läheiset ja psykoterapeutti yrittävät kääntää niitä ajatuksia positiivisemmille raiteille ja saada katsomaan asioita eri kantilta, tuntuu turhauttavalta ja "mustan selittämiseltä valkoiseksi". Kun tuntuu, että se oma kokemus asioista on todempi tai ei ainakaan sen väärempi, kuin mitä he ajattelevat. Näin ainakin minulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitäpaitsi harvoin on sellaista perhettä, jossa on paljon kaltoinkohtelua, ja kaikilla muilla lapsilla on täysin tasapainoinen ja terve psyyke ja vain yksi reagoi. Yleensä kaikille tulee vaurioita mutta ei välttämättä juuri masennusta. Joku voi esim vältellä lopun ikänsä ihmissuhteita tai ryhtyä työnarkomaaniksi. Ihmiset on lisäksi mestareita vetämään normaalin ihmisen roolia ja sisällä on ihan muuta.

Juuri tätä yritän tässä selvittää. Miksi yksi masentuu ja muut eivät vaan kehittävät toisenkaisen selviytymisstrategian? Mikä on masentujassa the piirre, mikä sen aiheuttaa?

Ap

Miksi juuri masennus kiinnostaa, miksei työnarkomaanikoituja tai läheisriippuvoituja?

Koska aikuistuva lapseni on masentunut. Nyt pyöritän päässäni miksi...

Ap

Ja nyt yrität "ostaa" itsetuntoasi puhtaaksi hakemalla syitä muista rakenteista kuin teidän perheen sisäisistä? Et ole nähnyt sitä vaivaa, että tutustut juuri siihen yksilöön joka lapsesi on? 

Toivoisin asiallista keskustelua. Syyttämiset ja syyllistämiset auttavat toista osapuolta ainoastaan masentumaan.

Ap

Tehdyistä virheistä pitää myös pystyä puhumaan riittävän avoimesti. Se, että asioita katsotaan vain vaaleanpunaisten sydämenmuotoisten lasine läpi ei johda mihinkään. Pitää uskaltaa tulla pois myös sieltä omalta mukavuus alueelta ja nähdä ne omat virheet.

Toki. Sen takiahan olen tämän ketjun aloittanut, aloitinnjo yhden lauantaina, ja tulen varmaan aloittamaan muitakin. Ymmärtääkseni jokaisen masennukseen vaikuttavan näkökulman, jotta pystyn itse ymmärtämään nuoreni tilannetta.

Otan vastaan kaikki ajatukset, mutta syyllistävä kielenkäyttö ei ole rakentavaa, eikä auta sen enempää minua kuin lastanikaan.

Ap

Miten aloitusten tekeminen ajanvietteenä käytettävällä palstalla auttaa lastasi? Oletko itse käynyt puhumassa ammattilaiselle omasta voimattamuudestasi auttaa lastasi? Vaikka sinulla olisi kaikki tieto masennuksesta ei tee lapsestasi tervettä.

Eihän se lastani auta, mutta se auttaa minua. Muiden kokemukset ovat aina hyödyllisiä. Mitä enemmän minä tiedän, sitä paremmin tiedän mitä minä voin tehdä.

Pidän sangen outona ajatusta, ettei saisi kysyä vertaistukea tai neuvoja, vaan pitäisi olla täällä itsekseen odottelemassa ennen kuin kutsu polille tulee.

En ole käynyt puhumassa kenenkään kanssa. Kuten jo totesin, tämä tieto masennuksesta tuli minulle vasta viikonloppuna. Hän ei ole aiemmin sitä ääneen sanonut, vaikka olen ongelmista kysynyt. En siis ollut tiennyt, että kyse on näin vakavasta ongelmasta, olen luullut sen olleen alakuloa.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä tuli minulle ilmi vasta viikonloppuna. Olemme keskustelleet kahtena päivänä, mutta emme ole päässeet vielä syihin kiinni. On tässä tapahtunut yhtä sun toista, mutta nuori sanoi ajatelleensa päässeensö niistä yli. Ja silloin, kun nämä ”yhtä sun toista” tapahtui, niin keskustelumme kymmeniä ja kymmeniä kertoja. Silloin tilanne lieventyi, ja itsekin ajattelin asian olevan ok.

Eli nyt mietin, mikä muu syy voi olla taustalla. Tässä nyt pohdin luonteenpiirteitä, eli voiko nuoreni sittenkin olla herkempi kuin on antanut kuvan.

Odotamme kutsua polille, sn pitäisi tulla kiireellisenä.

Ap

Anna lapsellesi aikaa selventää tilannetta itselleen. Ole tukena, mutta ei se syy tivaamalla selviä. Jos lapsesi sai myös vasta viikonloppuna selville masennuksensa, ei hän varmaankaan osaa vielä vastata mistä se johtuu, jos ei yhtä yksittäistä asiaa taustalla. En sanoisi, että olisi yhtä tiettyä luonteenpiirrettä, mikä johtaa masennukseen.

En viitsikään painostaa keskutelemaan. Siksi kyselenkin täällä vinkkejä, jotta tietäisin masennuksesta enemmän, kun aika keskusteluun tulee. Tulen siis jatkossakin nostamaan tänne aihioita masennuksesta.

Ap

Kyse on sinun lapsesta ei kaikista masentuneista. Älä iskosta itseesi uskomuksia, joilla ei ole mitään tekemistä sinun lapsen kanssa. Laita netti kiinni ja näe lapsesi!

Tuolla perusteella psykolitkaan ei saisi lukea masennuksesta mitään. Pitäisi vain keskittyä näkemään potilaat.

Kyllä minä näe lapseni. Olen aina nähnyt. Otteen saaminen on ollut vaikeampaa, kun masentuneelle millään ei ole väliä.

Ap

Oletko sittenkään nähnyt lastasi? Masentuneelle ihmiselle asioilla vasta onkin väliä. Mikä tahansa voi käynnistää murehtisen. Tällöin ihminen ei välttämättä saa edes huoliltaan nukuttua.

Kumpikin oikeassa. Jotkut masentuneet murehtivat eivätkä saa ajatuksiltaan rauhaa. Toiset taas ovat ihan turtana eikä heitä jaksa kiinnostaa mikään. Aivot lyö vaan tyhjää ja välittämättömyys on valloillaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Masennusta, itsemurhia, pahoinpitelyitä ja henkirikoksia esiintyy eniten niillä alueilla, joiden asukkaat saavat vähiten alkuaine litiumia juomavedestä ja ravinnosta.

Vähiten masennusta, itsemurhia, pahoinpitelyitä ja henkirikoksia taas esiintyy niillä alueilla, joiden asukkaat saavat eniten litiumia juomavedestä ja ravinnosta.  Samoin elinikä on pisin alueilla, joiden asukkaat saavat eniten litiumia juomavedestään ja ravinnostaan.

Litium on luonnossa esiintyvä alkuaine, joka on elintärkeä ihmisen mielenterveydelle. Se ehkäisee ja parantaa tehokkaasti masennusta ja sen puute aiheuttaa masennusta ja muita mielenterveyden häiriöitä.

Ohessa uusimpia suomalaisia ja ulkomaisia tieteellisiä tutkimusartikkeleita aiheesta:

http://www.s-penttinen.fi/wp-content/uploads/2017/12/lithium.jpg

https://www.terve.fi/artikkelit/itsemurhaluvut-alas-juomaveden-lisaaine…

https://www.nytimes.com/2014/09/14/opinion/sunday/should-we-all-take-a-…

https://www.medscape.com/viewarticle/881537

http://www.lowdoselithium.com/lithium-as-a-therapy/

https://www.mdedge.com/psychiatry/article/150510/depression/rethinking-…

https://ki.se/en/news/longer-telomeres-after-treatment-with-lithium

https://www.organicnewsroom.com/lithium-orotate/

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/10826662

http://www.s-penttinen.fi/?p=723

Tämä!

Masennus ja muut mielialahäiriöt ovat kemiaa ja vaurioita aivojen hermoratajärjestelmässä. Syyt voivat olla geneettisiä, ympäristötekijöiden muovaamia ja esim. puutostilojen aiheuttamia. Tai kaikkien näiden yhdistelmiä.

Esim. B12-vitamiinin puutos on yleinen psykoosin aiheuttaja, joka korjaantuu B12-korvaushoidolla. Lithium korjaa tehokkaasti masennusta, maniaa ja jopa ennaltaehkäisee monia aivojen rappeumasairauksia. Pitkäketjuiset Omega-3-rasvahapot DHA ja EPA taas vaikuttavat suoraan aivosolujen reseptoreihin. Suomalaisilla yleinen jodin puutos vaikuttaa myös aivoihin. Ja niin edelleen. Aivoterveydelle elintärkeiden aineiden puutos aiheuttaa suoraan mielialahäiriön, kuten masennuksen, oireita.

Mistäs sitä litiumia saa?

Litiumia voi tilata vaikkapa iHerbistä, maailman suurimmasta luontaistuotekaupasta:

https://fi.iherb.com/pr/KAL-Lithium-Orotate-5-mg-60-VegCaps/70121

Itse ostan vitamiinini ja hivenaineeni tuolta - paremmat valikoimat ja laadukkaampaa tavaraa kuin ne suppeat valikoimat mitä Suomeen kivijalkamyymälöihin myytäväksi maahantuodaan. 

Saksassa litiumia lisätään esim. joihinkin vissyihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä tuli minulle ilmi vasta viikonloppuna. Olemme keskustelleet kahtena päivänä, mutta emme ole päässeet vielä syihin kiinni. On tässä tapahtunut yhtä sun toista, mutta nuori sanoi ajatelleensa päässeensö niistä yli. Ja silloin, kun nämä ”yhtä sun toista” tapahtui, niin keskustelumme kymmeniä ja kymmeniä kertoja. Silloin tilanne lieventyi, ja itsekin ajattelin asian olevan ok.

Eli nyt mietin, mikä muu syy voi olla taustalla. Tässä nyt pohdin luonteenpiirteitä, eli voiko nuoreni sittenkin olla herkempi kuin on antanut kuvan.

Odotamme kutsua polille, sn pitäisi tulla kiireellisenä.

Ap

Anna lapsellesi aikaa selventää tilannetta itselleen. Ole tukena, mutta ei se syy tivaamalla selviä. Jos lapsesi sai myös vasta viikonloppuna selville masennuksensa, ei hän varmaankaan osaa vielä vastata mistä se johtuu, jos ei yhtä yksittäistä asiaa taustalla. En sanoisi, että olisi yhtä tiettyä luonteenpiirrettä, mikä johtaa masennukseen.

En viitsikään painostaa keskutelemaan. Siksi kyselenkin täällä vinkkejä, jotta tietäisin masennuksesta enemmän, kun aika keskusteluun tulee. Tulen siis jatkossakin nostamaan tänne aihioita masennuksesta.

Ap

Kyse on sinun lapsesta ei kaikista masentuneista. Älä iskosta itseesi uskomuksia, joilla ei ole mitään tekemistä sinun lapsen kanssa. Laita netti kiinni ja näe lapsesi!

Tuolla perusteella psykolitkaan ei saisi lukea masennuksesta mitään. Pitäisi vain keskittyä näkemään potilaat.

Kyllä minä näe lapseni. Olen aina nähnyt. Otteen saaminen on ollut vaikeampaa, kun masentuneelle millään ei ole väliä.

Ap

Nyt olet ajatellut ottaa sen otteen jakamalla lapsellesi ajanvietteenä käytättettävän keskustelupalstan keskusteluja voisiko syy hänen masennukseen olla täällä esille tulleet luonteenpiirteet?

Minunkin vanhempani halusi ulkoistaa psyykkisen sairastumiseni sen syyksi, että minulla olisi jotenkin huono sietokyky vaikeuksille yms. Perhehelvetissä elämisen vaikutuksista mielenterveyteen ei saanut puhua ääneen tai vanhempi aloitti uhriutumisen ja säälin kerjäämisen. "Niin minä kai kaikista olen sitten huono ollut aina..." Hän halusi aina, että puhuttaisiin vain hänestä ja hänen asioistaan. Lapset olivat hänelle lähes näkymättömiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä tuli minulle ilmi vasta viikonloppuna. Olemme keskustelleet kahtena päivänä, mutta emme ole päässeet vielä syihin kiinni. On tässä tapahtunut yhtä sun toista, mutta nuori sanoi ajatelleensa päässeensö niistä yli. Ja silloin, kun nämä ”yhtä sun toista” tapahtui, niin keskustelumme kymmeniä ja kymmeniä kertoja. Silloin tilanne lieventyi, ja itsekin ajattelin asian olevan ok.

Eli nyt mietin, mikä muu syy voi olla taustalla. Tässä nyt pohdin luonteenpiirteitä, eli voiko nuoreni sittenkin olla herkempi kuin on antanut kuvan.

Odotamme kutsua polille, sn pitäisi tulla kiireellisenä.

Ap

Anna lapsellesi aikaa selventää tilannetta itselleen. Ole tukena, mutta ei se syy tivaamalla selviä. Jos lapsesi sai myös vasta viikonloppuna selville masennuksensa, ei hän varmaankaan osaa vielä vastata mistä se johtuu, jos ei yhtä yksittäistä asiaa taustalla. En sanoisi, että olisi yhtä tiettyä luonteenpiirrettä, mikä johtaa masennukseen.

En viitsikään painostaa keskutelemaan. Siksi kyselenkin täällä vinkkejä, jotta tietäisin masennuksesta enemmän, kun aika keskusteluun tulee. Tulen siis jatkossakin nostamaan tänne aihioita masennuksesta.

Ap

Kyse on sinun lapsesta ei kaikista masentuneista. Älä iskosta itseesi uskomuksia, joilla ei ole mitään tekemistä sinun lapsen kanssa. Laita netti kiinni ja näe lapsesi!

Tuolla perusteella psykolitkaan ei saisi lukea masennuksesta mitään. Pitäisi vain keskittyä näkemään potilaat.

Kyllä minä näe lapseni. Olen aina nähnyt. Otteen saaminen on ollut vaikeampaa, kun masentuneelle millään ei ole väliä.

Ap

Oletko sittenkään nähnyt lastasi? Masentuneelle ihmiselle asioilla vasta onkin väliä. Mikä tahansa voi käynnistää murehtisen. Tällöin ihminen ei välttämättä saa edes huoliltaan nukuttua.

Olen nähnyt, että ilo on kadonnut. Seuraavana päivänä olen taas nähnyt ilon.

Olen nähnyt saamattomuuden. Seuraavana päivänä hän on taas ollut pirteämpi.

Olen kysynyt, onko kaikki ok. On ok. Väsyttää vain.

Nukuitko hyvin? Ihan ok.

Miten menee? Ihan ok.

Minkä asian toivoisit olevan toisin? En minkään, olen ihan tyytyväinen elämääni näin.

Silti: koulu ei maita, siivous takkuaa.

Onko kaikki ok? On.

Tämän olen nähnyt.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut todella vakavasti masentunut ja ainakin itsessäni tunnistan sekä herkkyyden ja älykkyyden että erittäin itsekeskeisen ajatusmaailman. Ei kaiken kuuluisi pyöriä näin paljon oman navan ympärillä. Uskon että pitkälti tämän itsekeskeisyyden takia olen myös sosiaalisesti kömpelö ja eristäytyväisyyteen taipuva, mistä taas helposti syntyy oma noidankehänsä. Tämä on tosi vaikea asia, koska masentunut ei osaa ottaa tällaista arviota rakentavalla tavalla vastaan, jos se tulee ulkopuolelta. Masentuneiden haukkuminen itsekkäiksi ei auta, mutta mielestäni ei kuitenkaan ole tervettä olla tarkastelematta masennukseen liittyvää egosentrisyyttä vain siksi, että se voi tuntua loukkaavalta. Paljon on tietysti kiinni siitä, miten asioista puhutaan.

Mutta koetko sä, että se itsekeskeisyys on masennuksen oire vai että se itsekeskeisyys on sun luoteenpiirre, joka oireilee masennuksena?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä tuli minulle ilmi vasta viikonloppuna. Olemme keskustelleet kahtena päivänä, mutta emme ole päässeet vielä syihin kiinni. On tässä tapahtunut yhtä sun toista, mutta nuori sanoi ajatelleensa päässeensö niistä yli. Ja silloin, kun nämä ”yhtä sun toista” tapahtui, niin keskustelumme kymmeniä ja kymmeniä kertoja. Silloin tilanne lieventyi, ja itsekin ajattelin asian olevan ok.

Eli nyt mietin, mikä muu syy voi olla taustalla. Tässä nyt pohdin luonteenpiirteitä, eli voiko nuoreni sittenkin olla herkempi kuin on antanut kuvan.

Odotamme kutsua polille, sn pitäisi tulla kiireellisenä.

Ap

Anna lapsellesi aikaa selventää tilannetta itselleen. Ole tukena, mutta ei se syy tivaamalla selviä. Jos lapsesi sai myös vasta viikonloppuna selville masennuksensa, ei hän varmaankaan osaa vielä vastata mistä se johtuu, jos ei yhtä yksittäistä asiaa taustalla. En sanoisi, että olisi yhtä tiettyä luonteenpiirrettä, mikä johtaa masennukseen.

En viitsikään painostaa keskutelemaan. Siksi kyselenkin täällä vinkkejä, jotta tietäisin masennuksesta enemmän, kun aika keskusteluun tulee. Tulen siis jatkossakin nostamaan tänne aihioita masennuksesta.

Ap

Kyse on sinun lapsesta ei kaikista masentuneista. Älä iskosta itseesi uskomuksia, joilla ei ole mitään tekemistä sinun lapsen kanssa. Laita netti kiinni ja näe lapsesi!

Tuolla perusteella psykolitkaan ei saisi lukea masennuksesta mitään. Pitäisi vain keskittyä näkemään potilaat.

Kyllä minä näe lapseni. Olen aina nähnyt. Otteen saaminen on ollut vaikeampaa, kun masentuneelle millään ei ole väliä.

Ap

Ei niillä psykologeillakaan ole mitään käsikirjaa, jonka kohdat he käy kohta kohdalta läpi ja potilas paranee. Potilas työ on potilaan kuuntelemista, kuuntelemista ja kuuntelemista. Ja tätä kautta opitaan tuntemaan se potilas ja haetaan sen yksilön vahvuudet ja heikkoudet, joihin sitten keskitytään, eikä mihinkään yleisiinkäsityksiin masentuneista.

Itselläni ei ole ollut mitään kiusaamista, kaltoinkohtelua, hyväksikäyttöä tms. Päinvastoin olen aina saanut kotoa kannustusta ja rakkautta ja koulussa on ollut kavereita eikä ole kiusattu. Omalla kohdallani varmaankin perintötekijät ja ihan synnynnäinen temperamentti altistavat masennukselle. Olen aina ollut ns. hitaasti lämpiävä ja herkkä, joten esim. muutto uuteen paikkaan on ollut itselleni todella vaikea muutos. Tällaiset isot muutokset ovat sitten aina entisestään pahentaneet tiettyjä luonteenpiirteitäni ja minusta on tullut helposti stressaantuva, kaikesta huolestunut, perfektionistinen.

Taustalla siis toistuvaa masennusta, joka on ollut välillä vakava-asteista.