Mieheni ei tajua mitään, oikeesti ei mitään.

Ongelma on, että mies ei tajua oikeesti mitään.

Tämä on aloittajan mielestä ongelma.

Kypsää analysointia. Saattaisinpa vaihtaa kuntaa.

Todennäköisesti AP on taas esittänyt asiansa naisille tyypillisellä vihjailulla ja omituisilla vertauksilla. 

Kerroppa meille esimerkki siitä, mitä olet miehellesi sanonut.

Totta. Ihmettelen miksei mies ymmärrä erota tuollaisesta rasittavasta nalkuttajasta.

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on, että mies ei tajua oikeesti mitään.

Tämä on aloittajan mielestä ongelma.

Kypsää analysointia. Saattaisinpa vaihtaa kuntaa.

Miehen arvostus huipussaan. Ei tuo ainakaan stimuloi rakkaudentunnustuksiin

Meillä myös sama. Mies meni missä meni. Ei etsinyt töitä, ei mennyt koulutuksiin. Jätti kotityöt ja kaksi erityislasta minun vastuulle. Ja kun potkasin pihalle, ja kielsin tulemasta takaisin, ei ymmärtänyt lainkaan mistä hermostuin...

Vierailija kirjoitti:

...Suurin ongelma on tämä ja läheisyyden ja rakkaudenosoitusten olemattomuus. Haluaisin todellakin rakastaa ja osoittaa sen, mutta mies ei mielestäni anna mitään rakastettava itsestään. Olen yrittänyt vetää kaikista naruista ja kyllä kehunkin miestä melko paljon. Hän ei osaa kehua kun ei osaa puhuakaan. Ap

Kuulostaa siltä, että AP elää jossain harlekiini-kirjojen haavamaailmassa ja ei kestä sitä, mitä elämä oikeasti on.

Vierailija kirjoitti:

Mies ei osoita rakkautta ja hellyyttä naisen mielestä riittävästi. Siinä ongelma naisen mielestä. Mikä on riittävää?

Tässä on asia nyt esitettynä yhden osapuolen lasinen läpi katsottuna. Mies saattaa osoittaa sitä rakkautta, mutta ei ap tahtomalla tavalla. 

Oletko ap suoraan sanonut, että et vaadi kukkia, rakkausrunoja ja hienoja illallisia vaan niitä pieniä arkisia tekoja?

chillaa nainen. Sorat pois pimpistä ja kokeile uudestaan

Kokeiles tätä listalta "5 merkkiä, joista tietää, että pomo on hyvä työssään". Varmasti teillä kummallakin on parempi olla, jos pystyt omaksumaan ajatuksen kotielämään.

2. Ymmärtää heikkoutesi mutta keskittyy vahvuuksiisi

Jos jokin ei mene suunnitelmien mukaan, syytä vain heikkouksia epäonnistumisesta. On paljon vaikeampaa nähdä heikkouksien ohi ja sen sijaan keskittyä vahvuuksiin, joita ihmisellä on. Tämä ei tarkoita, että heikkouksilta ummistettaisiin silmät. Se merkitsee, että niiden ymmärretään olevan olemassa, mutta katsotaan niiden ohi ja keskitytään siihen, missä joku on erityisen hyvä. Hyvät johtajat ymmärtävät työntekijöidensä vahvuudet, ja he tekevät voitavansa, jotta ne vahvuudet pääsevät loistamaan.

Tämä ketju sai itkemään kun valmiiksi oli jo huono mieli. Ainoa ongelma on ilmeisesti se, että olen ollut huono vaimo eikä mieheni vain välitä minusta. En vain haluaisi hyväksyä sitä ja rehellisesti en tiedä mitä olisin voinut tehdä paremmin. Oli tyhmää avautuakin tänne. Suututtaa ja surettaa vuorotellen tämä tilanne. Ap

Voin kertoa vastaavan esimerkin omasta kokemuksestani. Seurusteltiin kumppanin kanssa useampia kuukausia, vaikka alusta asti oli selvää, että ajattelutavat ovat kuin eri planeetoilta. Itseäni kuvailisin analyyttiseksi ja pragmaattiseksi, kumppani taas oli hyvin paljon tunnepuolella elävä.

Aika pian kommunikaatio alkoi mennä juuri aloittajan kuvaamaan suuntaan, jossa minulle sateli kysymyksiä, joita en ymmärtänyt ja vaatimuksia, joihin minulla ei ollut mitään tarttumapintaa. Strategia omalta osaltani oli lähinnä myötäillä ja luvata tehdä muutoksia pikku hiljaa. Kun yritin kysellä konkreettisia tapoja korjata minussa olevia "vikoja", kumppanin oli itsekin vaikea purkaa niitä auki sanoiksi.

Vaatimuksia kuitenkin tuli yksi toisensa perään, osa konkreettisempia kuin toiset. Ne tärkeimmät vaatimukset kuitenkin olivat sellaisia, joita en kerta kaikkiaan siinä tilanteessa ymmärtänyt, tai jotka olivat minulle niin merkityksettömiä, etten osannut ottaa niitä mitenkään vakavasti.

Edes hellyydenosoitukset eivät toimineet, vaikka yritin niitä parhaani mukaan antaa. Kun tunnelma alkoi olla jäässä ja ajatusmaailmat valovuosien päässä toisistaan, voi arvata ettei siitä suhteesta mitään tullut. Ja ihan vain kuriositeettina, kumpikin osapuoli oli tässä miespuolinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tässä parin viime päivän aikana yrittänyt kaikin keinoin kertoa, mikä suhteesaamme mielestäni mättää. On ihan konkreettisia ongelmia. Mies kuuntelee (vai kuunteleko?😮), mutta ei sano mitään järkevää. Huokailee vaan ja toistelee, että ei tiedä mitä sanoa. Just äsken kaiken jälkeen kun olin toistanut itseäni kymmenennen kerran ja listannut asioita mitkä on pielessä niin mies oikeasti sanoi että "en tajua mikä tässä on oikeasti ongelma". Mitä helv... ? Mielenterveysongelmia?

Sitten nainen saa tarpeeksi ja mies jää ihmettelemään että "meillähän meni niin hyvin, en ymmärrä missä meni pieleen?!"

Näin juuri. Miehen mielestä kaikki on hyvin. Aloittaja ei kai kykene tätä tajuamaan, vaan epäilee että miehellä ehkä on mielenterveysongelma, kun ei näe että jokin on pielessä. Luultavammin mies kuitenkin vain on paljon vähempään tyytyväinen kuin aloittaja.

Monesti mies kokee tyytyvänsä vähään, eikä huomaa, että vaimo joustaa koko ajan. Mies näkee elävänsä täysin samanlaista elämää kuin ennen parisuhdettakin (sitä lukuunottamatta, että nyt on vaimo siivoamassa ja seksiäkin tulee erikseen metsästämättä), eikä käsitä, että se elämän jatkuminen samanlaisena on vaimon joustamisen ansiota. Kun vaimo sitten toivoo jotakin myös itselleen, vaikka sitten vain kuuntelevaa korvaa, se on heti liioittelua ja kontrollointia.

Vierailija kirjoitti:

Tämä ketju sai itkemään kun valmiiksi oli jo huono mieli. Ainoa ongelma on ilmeisesti se, että olen ollut huono vaimo eikä mieheni vain välitä minusta. En vain haluaisi hyväksyä sitä ja rehellisesti en tiedä mitä olisin voinut tehdä paremmin. Oli tyhmää avautuakin tänne. Suututtaa ja surettaa vuorotellen tämä tilanne. Ap

Itsehän sanoit, ettei mies tajua mitään. Tilasit ja sait. Jos kommunikoit hänen kanssaan näin, ei ole ihme, että on hiljainen ja tuppisuu.

Kirjoituksesi ei saa juurikaan myötätuntoa. Ja nyt vielä kiepautit marttyyrinviitan. Palsta on toki julma, mutta itse kerjäsit, sori vaan! Mielelläni en pyttyilisi, vaan nyt on pakko sanoa suoraan.

Onneksi ei tarvitse kuunnella jäkätystäsi - mies parka

Miehesi on oikeassa, edelleen.

Zinkkumies

Vierailija kirjoitti:

Tämä ketju sai itkemään kun valmiiksi oli jo huono mieli. Ainoa ongelma on ilmeisesti se, että olen ollut huono vaimo eikä mieheni vain välitä minusta. En vain haluaisi hyväksyä sitä ja rehellisesti en tiedä mitä olisin voinut tehdä paremmin. Oli tyhmää avautuakin tänne. Suututtaa ja surettaa vuorotellen tämä tilanne. Ap

Tehkää jotain pieniä asioita yhdessä (1-4 krt/kk). Esim. käytte syömässä ulkona, elokuvissa tai museossa/näyttelyssä. Niistä pienistä asioista homma lähtee. Näin ainakin meillä.

Miksi, voi miksi naiset jatkavat itsensä kiduttamista olemalla suhteessa jonkun tomppelin kanssa?

Miksi, voi miksi miehet eivät opettele mitään ihmisten kieltä?

Vierailija kirjoitti:

Miksi, voi miksi naiset jatkavat itsensä kiduttamista olemalla suhteessa jonkun tomppelin kanssa?

Miksi, voi miksi miehet eivät opettele mitään ihmisten kieltä?

Miksei naiset osaa puhua suoraan ja ymmärrettävästi?

Kirjoita kirje, johon listaan lyhyesti ja ranskalaisilla viivoilla, miten toivoisit asioiden olevan.

Aloita ja lopeta kiittämällä miestäsi hänen hyvistä puolistaan ja kerro, että rakastat häntä.

Ole hyvä.

Miehesi kärsii todennäköisesti skitsofreniasta. Itse olisin varuillani.