Lue keskustelun säännöt.
Miksi laihdutat/olet laihduttanut?
04.09.2018 |
JOS siis laihdutat...kaikki syyt ovat hyväksyttyjä.
Kommentit (24)
Koska haluan epäterveellisen mahamakkaran pois. Koska haluan liikkua ja toimia kevyemmin. Koska mulla on kivoja, hintavia vaatteita, jotka alkoivat kiristää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllästyin olemaan valtava läskipallo.
Koska pystyin palaamaan yhtä hyvän näköiseksi, vain paremmalla lihaskunnolla, kuin 20 vuotta sitten. Seksi on kiinteänä parempaa. Terveyskin on parempi. Minulla on mahollisuus olla kuin nuori, vain kokeneemmilla ja viisaammilla aivoilla varustettuna, joten miksi en käyttäisi tilaisuuttani tähän? Kyse oli kuitenkin vain kymmenestä kilosta eli en ole koskaan päästänyt itseäni retkahtamaan merkittävään ylipainoon. Vielä vanhempana laihduttaessa olisi voinut jäädä löysää nahkaa, nyt vielä ei onneksi. Olen esteetikko. Elän kuin esteetikko.
En ole ikinä laihduttanut enkä laihduta. Olen erittäin tyytyväinen ulkonäkööni/painooni :D Miehet kuolaa perääni, aika mukavaa olla suosittu. t. Nainen 161 cm/75 kg.
Koska haluan taas olla hoikka ja "oma itseni". En tule koskaan hyväksymään/pitämään itsestäni tässä kunnossa missä olen nyt. Haluan vähintään 15 kg pois, mieluiten 20 kg. Oli ihanaa kun pystyi pukemaan päälleen mitä tahansa ja aina kaikki näytti hyvältä. Nyt pukeudun säkkeihin etteivät läskini näy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siihen oli/on monia syitä. Kaikkien terveysasioiden yli meni varmaankin kuitenkin se, että en enää mahtunut työnantajan kustantamaan työvaatteeseen, enkä mitenkään kehdannut mennä hakemaan isompaa. Oman peilikuvan näkeminen työfysioterapeutin vastaanottohuoneen isossa kokovartalopeilissä sai melkein oksentamaan; olenko oikeasti NOIN lihava. Ei sitä jotenkin ollut huomannut oman hämärän eteisen pienessä peilissä, mikä todellisuus oli.
Laihdutusprojekti lähti käyntiin silloin, kun olin joutumassa pitkälle sairaslomalle suunnitellun leikkauksen takia. Silloin tuli mieleen, että jos koko sen sairasloman ajan vaan olen passiivisena kotona, enkä saa edes sen vertaa liikuntaa kuin mitä töissä saan ja jos vielä syön kuin liikkuva ihminen, taatusti lihon vielä lisää. Silloin lähdin ensin kunnostamaan ruokavaliota ja otin tavaksi tehdä sellaisia liikunnallisia suoritteita, mitä voin tehdä leikattunakin. Sairasloman aikana onnistuin karistamaan kiloja ja se motivoi kyllä sitten jatkamaan laihdutusta kun palasin takaisin työelämään.
Projektin aloituksesta on nyt reilu vuosi ja kiloja on karissut 12. Viime vuonna käytössä olleet vaatteet näyttävät teltoilta ja roikkuvat päällä enkä voi mitenkään tajuta, että silloin ne olivat tyköistuvia. Siitä saa hyvää lisämotivaatiota, kun näkee ihan konkreettisesti sen, mikä oli tilanne silloin ja mikä nyt.
Tulipa tästä nyt vuodatus, mutta toivottavasti joku muukin motivoituisi. Sillä siitähän siinä pitkälti onkin kyse, motivaatiosta.
Haluan näyttää hyvältä naiselleni. Kunto parani, potenssi parani, kestävyys parani. En keksi mitään huonoa. Olin 90kg kun aloitin, ja nyt 73kg. M44
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska en halua lihava. Olen aina pitänyt lihavia säälittävinä luovuttajina. Siis en millään pahalla sano, vaan oikeasti säälittää että miten paljon lihavat ihmiset elämässä menettää, hyvänolon tunnetta. Kaverini on lihava ja hän ei tee koskaan mitään, aina on jalat kipeät ja ei jaksa sitä eikä jaksa tätä. Mieheni on lihava ja hänkin aina puhuu että haluaisi olla hoikka, mutta ei tee asian eteen mitään. Ei jaksa edes lähteä kävelylle koskaan vaikka aina puhuu asiasta että huomenna mennään ja huomenna tehdään. Raskauden jälkeen mulle jäi iso mahamakkara. Nyt vielä vähän jäljellä, treenaan ja lenkkeilen. Siitä tulee niin mahtava fiilis, plus ne maisemat mitä lenkillä näkee ja muutenkin.
N 23
162cm 57kg
Tavoitepaino 54kg ja timmi vartalo.
Vierailija kirjoitti:
Koska olin ylipainoinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihastuin.. ja halusin näyttää hyvältä.
Laihdutan, koska 90 kilon jälkeen paino alkoi aiheuttaa jo käytännön ongelmia vähitellen. Nyt painoa 102 kg ja olen juuri aloittanut laihduttamisen. Ne käytännön ongelmat: raskas kävellä edes vähän matkaa, en pääse ilman tukea tai apua ylös lattialta jos sinne menen, ison mahan takia en pysty käyttämään kuukuppia tai tamponia koska kädet ei ylety mahan yli alapäähän, jatkuva tuskainen hikoilu, taiveihottumat, polvi- ja lonkkakivut...
Vielä 85-kiloisena ajattelin että e nkoskaan laihduta, kun eihän tämä lihavuus ole kuin ulkonäköhaitta ja ulkonäöstä en välitä. Mutta nyt on kyllä joka päivä tuntuva jaksamishaittakin tämä jo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parannuin "masennuksesta", joka tais olla enemmänkin kilpirauhasen vajaatoimintaa ja laihduin 80kg, ensin kilot lähti lähes huomaamatta, kun kilpparin vajaatoiminnan lääkitys kunnossa ja siitä sain inspiraation laihduttaa tai paremminkin muuttaa elämäntapojani.
"Menin eilen hölkälle ja kuulin takaani taputuksia. Tajusin, että siellä ei ollut ketään vaan persposkeni ne siellä läpsyttivät kannustus taputuksia minulle".
AP
Halusin saada tyttöystävän ja kuvittelin, että ylipainoni olisi esteenä
Vierailija kirjoitti:
Halusin saada tyttöystävän ja kuvittelin, että ylipainoni olisi esteenä
No toimiko? Oma kokemukseni on että auttaa paljon. Mä liipaisin viistoista kiloa veks, ja nyt 70 kilosena olen kuullut olevani hoikka :D Nettideiteissä alkoi mukava pöhinä, kun naamasta sai otettua kuvia joissa on muutakin kuin pulleita poskia ja leveää kaulaa. Pärstästä jopa löytyi leuka ja poskipäät.
Jojoilen 60-65 välillä. Aina kun puntari näyttää tuon 65kg oon kuukauden karkki/ roskaruoka lakossa ja juoksen sekä lataan salikortin kuukaudeksi että pääsen jumppaan.
Kuukaudessa tippuu sitten helposti tuo 5kg ja voin taas olla tekemättä mitään:)
Nyt ollaan taas puolivälissä eli 160cm/62,5kg
1. Ulkonäkö
2. Terveys
3. Itseni haastaminen ja tahdonvoiman testaus
Koska olin ylipainoinen