Lue keskustelun säännöt.
Mieheni ei tajua mitään, oikeesti ei mitään.
04.09.2018 |
Olen tässä parin viime päivän aikana yrittänyt kaikin keinoin kertoa, mikä suhteesaamme mielestäni mättää. On ihan konkreettisia ongelmia. Mies kuuntelee (vai kuunteleko?😮), mutta ei sano mitään järkevää. Huokailee vaan ja toistelee, että ei tiedä mitä sanoa. Just äsken kaiken jälkeen kun olin toistanut itseäni kymmenennen kerran ja listannut asioita mitkä on pielessä niin mies oikeasti sanoi että "en tajua mikä tässä on oikeasti ongelma". Mitä helv... ? Mielenterveysongelmia?
Kommentit (86)
En oikein ymmärrä nyt noita negatiivisia kommentteja tässä ketjussa. Tällä naisella (Ap) tuntuu nyt olevan todellinen kommunikaatio-ongelma miehensä kanssa. Ja näitä samoja ongelmia on varmasti aika monilla muillakin pariskunnilla. Yleensä (jos puolisot ovat tasa-arvoisessa asemassa toisiinsa) parisuhteessa tehdään välillä toisen mielen mukaan, ja sitten välillä toisen. Ja niitä mielipiteitäkin yritetään sovitella vähän kohdalleen. Mutta jos ne mielipide-erot ovat täysin ylitsepääsemättömiä, eikä puolisot enää edes tunne toisiaan ja menevät omia menojaan, niin kyllä se ero melkein rupee jo häämöttämään.
Eli mielestäni Ap:n pitäisi kysyä itseltään ja mieheltään, onko heillä oikeasti jotain yhteistä (muuta kuin asuntolaina).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuudetta sivua mennään, enkä mä ainakaan ymmärrä vielä yhtään, mikä on vialla ja mitä pitää muuttaa. Paitsi että läheisyyttä enemmän. Toki sen tarjoamisen toivottu tapa on piilossa, enkä usko miehenkään ymmärtävän mitä halutaan. Mutta vika on kuitenkin miehessä, se on tullut selväksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viesti menee perille parhaiten niin, että pitää suunsa supussa ongelmista. Sitten joskus harvoin otetaan mies puhutteluun ja otetaan esille yksi ongelma. Mies luultavasti kuuntelee aktiivisesti koska kyseessä on sellainen harvinainen tilanne, että kumppanilla on asiaa. Hän ajattelee asiaa ja pureskelteluaan sitä mahdollisesti jopa parantaa tapojaan. Näin hitaasti edetään yksi ongelma kerrallaan.
Ei jumankauta, puhut kuin seniori-ikäisestä koirasta, jolle yritetään opettaa uusia temppuja. Joko sulla on harvinaisen tyhmä mies, tai olet itse sellainen, jos ei pysty käsittelemään kuin yhtä asiaa elämässä kerrallaan.
No mietitäänpä vaikka näin. Pomo mäkättää sulle jatkuvasti töissä joka asiasta. On yksi juttu myöhässä, toinen on tehty liian aikaisin, näytät asiakkaalle tympeää naamaa ja sanoitkin sille huonosti, työkaveritkin on muuten valittaneet että et kohtele niitä asiallisesti alapa muuttaa käytöstäsi, muista muuten tulla vähän aiemmin töihin nyt menee liian viime minuuteilla töiden aloitus ja liukumistakin muuten on ne säännöt, muistapa käydä tarkastamassa nekin että ei tarvitse kohta siitäkin sanoa, työvaatteetkin alkaa olla sulle liian pienet ootpa lihonut eikö nyt kannattaisi lounaalla vähän katsoa mitä suuhunsa pistää asiakkaatkin tykkää huonoa jos on epäsiistin näköinen, parturissakin voisit muuten jo kohta käydä, ei ole oikein kivannäköinen tuo tukka enää ja värinkin on väärä...
Muistatko nyt ihan varmasti kaiken tuosta ylläolevasta listasta ja voisitko nyt muokata toimintaasi niin että täytät kaikki vaatimukset? Jos tuo litania toistuisi useasti, voisiko kuitenkin olla että pikku hiljaa antaisit mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos jos olet yrittänyt toimintaasi muuttaa mutta se ei riitä, aina vaan sama laulu.
Samahan on yleistettävissä ihmissuhteisiin muutenkin. Eli ihan hyvä neuvo on myös parisuhdeongelmissa tuo että yksi asia kerrallaan ja ajan kanssa. Monikin kykenee suhteessa kuin suhteessa toki multitaskaamaan mutta tärkeisiin asioihin kannattaa sitten keskittyä ongelma kerrallaan. Tuollainen ylläolevan tyylinen "ongelma-oksennus" missä kaikki ärsyttävät asiat kerralla kaadetaan toisen niskaan, on vaan oman pahan olon purkua eikä pitkällä tähtäimellä hyödytä ketään vaikka valittajalla onkin hetkeksi hyvä olo kun on saanut itseä ärsyttävät asiat sanottua ääneen.
(Se seniori-ikäinen koira ei muuten oppisi näillä keinoin mitään, vanhakin koira kun vaatii uutta oppiakseen paljon toistoja ja usein :P Ihmisten kanssa toimiessa taas kannattaa vaihtaa toimintatapaa jos muutama yritys ei tuota tulosta. Eli ennen kuin AP pistää lusikat jakoon "tyhmän" ukkonsa kanssa niin kannattaa kyllä kokeilla muuttaa sitä tapaa, miten asiat esittää.)
Samaa mieltä miehenä tässä muutaman kommentoijan kanssa, että aika erikoista nälvimistä on saanut aloittaja osakseen.
Itse tunnistan joltain osin tuosta omaakin parisuhdettani.
En tiedä toimiiko kaikilla, mutta itselleni voisi toimia kyllä parhaiten joku paperi, johon on merkitty muutama asia vaikka sitten niillä ranskalaisilla viivoilla, joiden suhteen vaimon mielestä pitäisi jotain tehdä.
Huonoin vaihtoehto on nimenomaan kaataa älytön kasa kaikkea niskaani kerralla, jos vaikka jokin olisikin pielessä. Kun sitä "kehitettävää" tulee kerralla liikaa, on usein mahdotonta otta oikein mihinkään kantaa, kun rupeaa jo valmiiksi vituttamaan - sitäpaitsi itse en ihan heti välttämättä osaa lopullista mielipidettäni edes muodostaa, vaan asiaa pitää mielessään vatvoa muutama päivä.
Yksi juttu on nimenomaan se, että naiset aika usein tosiaan ensin käyvät näitä "ongelmakohtia" omassa mielessään läpi ja ehkä ystävättärenkin kanssa, jolloin asia on jo hänelle tavallaan valmiiksi pureskeltu, mutta jo muuttunut jotenkin sellaiseen muotoon, josta miehen on enää vaikea saada selvää, että mikä hitto se ongelma nyt lopulta on.
Harkiten paperille merkityt keskustelunaiheet ihan oikeasti toimisivat itselleni.
Jos asioita on kerralla liikaa, palaa käämi ja tuntuu siltä, ettei kelpaa mitenkään päin, kun kaikki on näköjään pielessä. Lisäksi niihin asioihin ehtisi vähän saada tuntumaa itsekin, eikä kylmiltään tarvitsisi vetää jotain hätäpäissään keksittyjä vastauksia kehiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tässä parin viime päivän aikana yrittänyt kaikin keinoin kertoa, mikä suhteesaamme mielestäni mättää. On ihan konkreettisia ongelmia. Mies kuuntelee (vai kuunteleko?😮), mutta ei sano mitään järkevää. Huokailee vaan ja toistelee, että ei tiedä mitä sanoa. Just äsken kaiken jälkeen kun olin toistanut itseäni kymmenennen kerran ja listannut asioita mitkä on pielessä niin mies oikeasti sanoi että "en tajua mikä tässä on oikeasti ongelma". Mitä helv... ? Mielenterveysongelmia?
Sitten nainen saa tarpeeksi ja mies jää ihmettelemään että "meillähän meni niin hyvin, en ymmärrä missä meni pieleen?!"
Näin juuri. Miehen mielestä kaikki on hyvin. Aloittaja ei kai kykene tätä tajuamaan, vaan epäilee että miehellä ehkä on mielenterveysongelma, kun ei näe että jokin on pielessä. Luultavammin mies kuitenkin vain on paljon vähempään tyytyväinen kuin aloittaja.
Tod.näk. myös miehellä ei ole ratkaisua naisen ongelmiin, joten hän pitää suunsa kiinni, kun ei pysty parempaakaan ehdottamaan.
No tottahan jokainen on vastuussa omista ongelmistaan. Vähän pälli asenne jos se kenellä on ongelmia ja tyytymättömyyttä, alkaisi räyhätä muille, että muutukaa sellaiseksi kuin minä sanon ja haluan.
Niinpä! Miehen täytyy saada olla juuri sellainen muista piittaamaton ja laiska otus, mitä nyt sattuu olemaan. Jos se on naiselle ongelma, muuttakoon vaatimustasoaan ja toiveitaan. Niin se vaan menee.
No tottakai. Eihän toista voi eikä saa muuttaa. Nainen ottakoon eron jos ei kelpaa. Aivan naurettava ajatus, että naisella pitäisi olla joku oikeus alkaa "kouluttamaan" miehestä mieluistaan kuten lemmikistä.
Ei toista voi muuttaa, mutta jokaisen, joka parisuhteen solmii, pitäisi olla valmis kasvamaan siinä suhteessa johonkin yhteiseen hyvään, mitä se sitten kullakin parilla onkaan.
Jos näin ei käy, niin ero tulee varmasti, tai sitten se toinen joustaa, joustaa ja joustaa, kunnes katkeaa.
Ei kahta erilaista elämää voi yhdistää ilman, että kumpikin suostuu prosessiin. Ja ilman tätä prosessia avioliitot jäävät lyhyiksi, eivätkä kestä elämän mukanaan tuomia kuormia.
Oman kokemuksen mukaan se menee usein niin, että nainen miettii näitä asioita paljon ja keskusteleenkin aiheesta, mutta ei miehensä kanssa. Miehen kysymyksiin vastataan "ei mikään" tai "pitäisi sinunkin se tietää". Mahdollisimman pitkään nainen yrittää elää muiden toiveiden mukaan kertomatta mitä itse haluaisi. Sitten jossain vaiheessa nainen vain saa tarpeekseen ja ottaa eron kun mies ei ole "selkeästä" palautteesta huolimatta osannut muuttua hänen toiveidensa mukaiseksi.
Ja jos mies ottaa naisen mielestä yllättäen eron, niin vika ei tietenkään ole siinä, että nainen ei ole "palautetta". Silloin syy löytyy miehestä joku ei välitä suhteestaan/perheestään mitään vaan kuuntelee vain munaansa.