Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Tulin uskoon, mutta en uskalla kertoa tapahtuneesta aviomiehelle enkä ystäville

Vierailija
02.09.2018 |

:( En uskalla olla oma itseni kenenkään heidän seurassa ja salaa rukoilen sekä luen Raamattua. Olen ollut uskossa kesän ajan ja ajatuksiini on hiipinyt ajatus avioerosta, koska mieheni on niin Jumalaa ja uskontoja vastaan. Miestä ottaa päähän ettei meillä ole ollut seksiä koko uskoon tuloni aikana, en vaan halua miestä enää millään tavalla. En kykene harrastamaan seksiä ihmisen kanssa, josta en välitä. Ero on helppo hoitaa koska meillä ei ole lapsia.

Kommentit (30)

Vierailija
1/30 |
02.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

mitä tapahtui että tulit uskoon? Ehkä voisit kuitenkin yrittää kertoa heille, jos ovat aitoja ystäviä ja aidosti välittävät niin kyllä pitäisi ymmärtää.

Vierailija
2/30 |
02.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Teet oikein.  Ajan mittaan saat rohkeutta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/30 |
02.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eroaminen olisi vastoin Raamatun sanaa.

Vierailija
4/30 |
02.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

mitä tapahtui että tulit uskoon? Ehkä voisit kuitenkin yrittää kertoa heille, jos ovat aitoja ystäviä ja aidosti välittävät niin kyllä pitäisi ymmärtää.

Tulin uskoon ja Jumala on ainoa rakkaus elämässäni. Parin vuoden ajan mieheni on sättinyt minua eri asioista, haukkunut huonoksi sängyssä ja huonoksi vaimoksi. Mies on alkanut juomaan ja ystäväpiirimme on tiivis eikä kukaan siellä usko Jumalaan eli he hylkäävät minut ja sulkevat pois joukostaan.

Vierailija
5/30 |
02.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta naimisissa oleville minä julistan, en kuitenkaan minä, vaan Herra, ettei vaimo saa erota miehestään;

mutta jos hän eroaa, niin pysyköön naimatonna tai sopikoon miehensä kanssa; eikä mies saa hyljätä vaimoansa.

Mutta muille sanon minä, eikä Herra: jos jollakin veljellä on vaimo, joka ei usko, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, niin älköön mies häntä hyljätkö;

samoin älköön vaimokaan, jos hänellä on mies, joka ei usko, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, hyljätkö miestänsä.

1. Korinttilaiskirje 7:10‭-‬13

Vierailija
6/30 |
02.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jättäisin mieheni heti jos se alkaisi puhumaan uskoontulosta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/30 |
02.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ymmärrän sinua. Jos tulisin itse voimakkaasti uskoon, en voisi kertoa siitä kenellekään sillä koko lähipiirini on uskontoja vastaan. Hulluna pitäisivät. Kaikkein tärkeintä on se, mitä tunnet sydämessäsi.

Anna miehellesi vielä mahdollisuus, mutta jos yhteiselostanne ei tule mitään, on parempi erota.

Vierailija
8/30 |
02.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hölmö. Luterilaisen ei tarvitse mitenkään erityisesti ’”tulla uskoon”, koska meidät on kasteessa otettu Jumalan lapsiksi ja synnitkin on armosta sovitettu.

Elät niin kuin ennenkin, rukoilet itseksesi, käy kirkossa ja seurakunnassa numeroa tekemättä. Ja yritä toteuttaa keskeisintä asiaa: lähimmäisenrakkautta.

Siinä se. Simple. Älä ala lahkohihhuliksi.

Noin minä

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/30 |
02.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onnittelut uskoontulosta. Et koskaan ole enää yksin, tiedät olevasi rakastettu. Ehkäpä miehesi juo siksi, että on pahaolo ja uskoontulosi antaisi toivoa hänellekin. Rohkeutta ja iloa elämääsi.

Vierailija
10/30 |
02.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Hölmö. Luterilaisen ei tarvitse mitenkään erityisesti ’”tulla uskoon”, koska meidät on kasteessa otettu Jumalan lapsiksi ja synnitkin on armosta sovitettu.

Elät niin kuin ennenkin, rukoilet itseksesi, käy kirkossa ja seurakunnassa numeroa tekemättä. Ja yritä toteuttaa keskeisintä asiaa: lähimmäisenrakkautta.

Siinä se. Simple. Älä ala lahkohihhuliksi.

Noin minä

Toteutatko sinä muka lähimmäisenrakkautta kutsumalla toista hölmöksi ja lahkohihhuleiksi?

..Huoh. Eivät kaikki näe ja toteuta uskontoaan samalla tavalla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/30 |
02.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hei ap. :)

Onnittelut uskoontulosta, mahtava juttu!

Itsekin olen uskossa ja mieheni ei. Ketään ei voi pakottaa uskoon ja raamatussa kerrotaan, että jos uskomaton puoliso suostuu elämään uskovan puolisonsa kanssa, niin uskovan ei tule tätä hylätä. Toki se on ns. suositus ja kukaan ei pysty täydellisesti käskyjä noudattamaan. Meillä on myös Jumalan luoma omatunto ja järki, joita voimme käyttää oman henkilökohtaisen tilanteemme arvioimisessa.

Suosittelen, että kerrot uskostasi jotenkin hienoisesti, hienotunteisesti, vihjaillen. Kerrot vaikka että menet tänään seurakuntakeskuksella käymään, koska nykyään olet kiinnostunut hengellisistä asioista. Tai kerrot sopivalla hetkellä, että uskot nykyään Jumalaan. Ihan lyhyesti ja sitten muihin aiheisiin. Ei siitä tarvitse tehdä numeroa. Itsekään en tykkää mainostaa uskoani suurieleisesti, vaan kerron jotain siihen liittyvää sopivien tilaisuuksien tullen, tuputtamatta.

Siunausta ja kaikkea hyvää ap! Hakeudu seurakunnan yhteyteen, niin saat vahvistusta uskoosi ja uskovilta tutuilta tukea. Kun pyörit enemmän uskovaisten yhteisöissä, niin asia alkaa tuntua normaalilta eikä sitä enää niin arastele. Ja pysyt paremmin uskossakin, kun käyt seurakunnassa. Erityisesti jos puoliso ei ole uskossa, niin on tärkeää saada uskovien yhteyttä kodin  ulkopuolelta.

Vierailija
12/30 |
02.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siis uskoontulos vei seksihalut? Ei kuullosta kovin terveeltä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/30 |
02.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä tulin Askoon. En uskalla kertoa vaimolle.

Vierailija
14/30 |
02.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hölmö. Luterilaisen ei tarvitse mitenkään erityisesti ’”tulla uskoon”, koska meidät on kasteessa otettu Jumalan lapsiksi ja synnitkin on armosta sovitettu.

Elät niin kuin ennenkin, rukoilet itseksesi, käy kirkossa ja seurakunnassa numeroa tekemättä. Ja yritä toteuttaa keskeisintä asiaa: lähimmäisenrakkautta.

Siinä se. Simple. Älä ala lahkohihhuliksi.

Noin minä

Toteutatko sinä muka lähimmäisenrakkautta kutsumalla toista hölmöksi ja lahkohihhuleiksi?

..Huoh. Eivät kaikki näe ja toteuta uskontoaan samalla tavalla.

Älä nyt jeesustele.

Lahkohihhulit OVAT vaarallisia!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/30 |
02.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Hölmö. Luterilaisen ei tarvitse mitenkään erityisesti ’”tulla uskoon”, koska meidät on kasteessa otettu Jumalan lapsiksi ja synnitkin on armosta sovitettu.

Elät niin kuin ennenkin, rukoilet itseksesi, käy kirkossa ja seurakunnassa numeroa tekemättä. Ja yritä toteuttaa keskeisintä asiaa: lähimmäisenrakkautta.

Siinä se. Simple. Älä ala lahkohihhuliksi.

Noin minä

No eiköhän se uskoon tuleminen tässä tarkoita sitä että ennen ei uskonut ja nyt uskoo. Eihän nyt kaikki kastetut ole uskossa vain siksi että ne on kastettu jos ne ei usko Jumalaan.

Vierailija
16/30 |
02.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Hölmö. Luterilaisen ei tarvitse mitenkään erityisesti ’”tulla uskoon”, koska meidät on kasteessa otettu Jumalan lapsiksi ja synnitkin on armosta sovitettu.

Elät niin kuin ennenkin, rukoilet itseksesi, käy kirkossa ja seurakunnassa numeroa tekemättä. Ja yritä toteuttaa keskeisintä asiaa: lähimmäisenrakkautta.

Siinä se. Simple. Älä ala lahkohihhuliksi.

Noin minä

Juuri tuon takia evankeliset on hölmöjä. Kristus antoi omalla ristinkuolemallaan meille "mahdollisuuden" pelastua, mikäli ihminen itse haluaa ja  tulee uskoon ja elää raamatun mukaista elämää.

Olisi hieman liian helppoa vain elää kuten haluaa ja silti päästä taivaaseen - kuin katollisten almut.

Vierailija
17/30 |
02.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hölmö. Luterilaisen ei tarvitse mitenkään erityisesti ’”tulla uskoon”, koska meidät on kasteessa otettu Jumalan lapsiksi ja synnitkin on armosta sovitettu.

Elät niin kuin ennenkin, rukoilet itseksesi, käy kirkossa ja seurakunnassa numeroa tekemättä. Ja yritä toteuttaa keskeisintä asiaa: lähimmäisenrakkautta.

Siinä se. Simple. Älä ala lahkohihhuliksi.

Noin minä

Toteutatko sinä muka lähimmäisenrakkautta kutsumalla toista hölmöksi ja lahkohihhuleiksi?

..Huoh. Eivät kaikki näe ja toteuta uskontoaan samalla tavalla.

Älä nyt jeesustele.

Lahkohihhulit OVAT vaarallisia!

Älä sinä yleistä, todella naurettavaa ollaan kuitenkin jo vuodessa 2018.

Vierailija
18/30 |
02.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hölmö. Luterilaisen ei tarvitse mitenkään erityisesti ’”tulla uskoon”, koska meidät on kasteessa otettu Jumalan lapsiksi ja synnitkin on armosta sovitettu.

Elät niin kuin ennenkin, rukoilet itseksesi, käy kirkossa ja seurakunnassa numeroa tekemättä. Ja yritä toteuttaa keskeisintä asiaa: lähimmäisenrakkautta.

Siinä se. Simple. Älä ala lahkohihhuliksi.

Noin minä

Juuri tuon takia evankeliset on hölmöjä. Kristus antoi omalla ristinkuolemallaan meille "mahdollisuuden" pelastua, mikäli ihminen itse haluaa ja  tulee uskoon ja elää raamatun mukaista elämää.

Olisi hieman liian helppoa vain elää kuten haluaa ja silti päästä taivaaseen - kuin katollisten almut.

Siksi useissa lahkoissa on aikuiskaste, eli ymmärrät itse minkä valinnan teet. Lapset taas pääsee automaattisesti taivaaseen mikäli kuolevat lapsena.

Vierailija
19/30 |
02.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Siis uskoontulos vei seksihalut? Ei kuullosta kovin terveeltä.

Olen oireillut henkisesti ja fyysisesti koko liiton ajan ja suostunut seksiin vain miellyttääkseni miestä. Mies ei kunnioita eikä liiemmin kuuntele toiveitani seksiin liittyvissä asioissa eikä arjessakaan. En kykene seksiin ilman rakkautta ja tunteita. Olen sanonut miehelle, että kaipaan hellyyttä ja yksinkertaisesti vain lähellä oloa ilman pelkoa että se johtaa seksuaaliseen kanssakäymiseen. Olen kokenut liikaa pahoja asioita liitossa ja mies ei tiedä, että vuosi sitten sain keskenmenon. Uskoon tulo on tehnyt minusta onnellisemman ja Jumalalle voin olla se, kuka todella olen.

Vierailija
20/30 |
02.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis uskoontulos vei seksihalut? Ei kuullosta kovin terveeltä.

Olen oireillut henkisesti ja fyysisesti koko liiton ajan ja suostunut seksiin vain miellyttääkseni miestä. Mies ei kunnioita eikä liiemmin kuuntele toiveitani seksiin liittyvissä asioissa eikä arjessakaan. En kykene seksiin ilman rakkautta ja tunteita. Olen sanonut miehelle, että kaipaan hellyyttä ja yksinkertaisesti vain lähellä oloa ilman pelkoa että se johtaa seksuaaliseen kanssakäymiseen. Olen kokenut liikaa pahoja asioita liitossa ja mies ei tiedä, että vuosi sitten sain keskenmenon. Uskoon tulo on tehnyt minusta onnellisemman ja Jumalalle voin olla se, kuka todella olen.

Sinuna nostaisin kissan pöydälle. Kyllä avioliitossa tällaisista asioista täytyy voida keskustella. Kahden kauppahan avioliitto on. Nyt jo totesit että miehesi elää tietämättömyydessä keskenmenostakin ja se kielii ettei teillä kommunikaatio pelaa. Juuri sen tähden asioista on puhuttava.