Ensitreffit alttarilla OFFICIAL 2018

Mielummin Sinin hihitys kuin Rosan mutrusuu!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No kyllä me miehen kanssa ollaan oltu 19 vuotta yhdessä, kaksi lasta ja onnea ja rakkautta riittää. Ollaan ihan erilaisista yhteiskuntaluokista lähtöisin (inhoan jo tuota sanaakin!), mun vanhemmat korkeasti koulutettuja, itse myös huippuarvosanoin valmistunut ja koulujen mittapuulla "älykäs". Mun mies alkoholistiperheestä, on ollut todella vaikea nuoruus, mutta noussut sieltä kuitenkin kunnon kansalaiseksi äitinsä ja omien ponnistustensa ansiosta. Amispohjainen koulutus, mutta mieheni on todella fiksu ja pohdiskeleva ihminen. Voimme jutella mistä asioista tahansa.

Olemme perusluonteiltamme erilaisia, minä pitkäpinnainen ja mieheni kärsimättömämpi. Muitakin eroja löytyy, mutta myös paljon yhtäläisyyksiä. Intohimo ja yhteinen huumori veti meidät yhteen magneetin tavoin. Olemme myös molemmat erittäin perhekeskeisiä ja viihdymme kotona.

En ole koskaan ajatellut, että en voisi seurustella esim automekaanikon kanssa. Ihminen siellä ammattinimikkeen takana on tärkeintä. Itse karsastan ihmisiä, jotka kuvittelevat olevansa jotenkin ylempänä muita ihmisiä vain sen takia, että ovat lukeneempia. Tuntuu, että tällaisia ihmisiä on valitettavan paljon.

Huikea humblebrag! :D

Ihan ulkopuolisena, tuntuu ettei tuosta "akateemisten" ylemmyydentunnosta voi keskustella mitenkään ilman tämänkaltaisia kommentteja. Oma kokemus omasta avioliitosta ei riitä? Tuo lika barn-ajattelu on käännetty voimakkaasti koulutuskeskeiseksi, kun minä saa ähertäen valmiiksi maisterinpaperit en voi ajatellakaan muita kuin maistereita puolisoksi. Pohtikaapa tulevaisuutta, muistaakseni esim. sarjan Samuelilla, Antilla ja Jounilla oli joku AMK-tasoinen koulutus, MIkko käynyt AMKin jonka jälkeen tehnyt maisterin kauppatieteissä jota myös halveksittiin (ei mikään kunnon akateeminen). Kaikki suhteellisen kunnianhimoisia, todennäköisesti urallaan eteneviä. Kuinka kymmenen vuoden päästä, nämä av:n akateemiset naiset ovat jumahtaneet urallaan äityslomien ja pätkätöiden suohon, tekevät hanttihommia huonolla palkalla kun nämä AMK-lähtöiset miehet ovat tehneet uraa, hankkivat kolme kertaa enemmän kuin nämä naiset, ovat johtavassa asemassa, kulkevat työmatkoilla eri maissa jne. Tuossa voi ihan oikeasti pohtia kannattaako olla niin hirveän ylimielinen yliopistoon pääsemisestä - kun se ura tehdään vasta koulutuksen jälkeen, ja se koulutuksen jälkeinen elämä ja asenteet myös muokkaa eniten meidän samankaltaisuutta tai erilaisuutta ajatellen parisuhdetta, johtavassa asemassa olevilla on samanlaiset murheet ja kiinnostuksen aiheet, hanttihommat ja pelkän palkan vuoksi työssä käyminen on samaa teki niitä maisterina tai amiksena.

Pystyn allekirjoittamaan tästä suurimman osan. Mutta muistutan siitä, että "ura" ei kiinnosta kaikkia ihmisiä, ja se ei silti automaattisesti tarkoita sitä, että käy töissä pelkän palkan takia. Itse olen opettaja, rakastan erittäin paljon työtäni, mutta se ei ole mikään "ura", ja pelkkä ajatuskin sellaisesta puistattaa. 

Kunhan painotin tätäkin puolta :)

Vierailija kirjoitti:

Heikki mainitsi että entinen tyttöystävä asui siellä, eli ei varmaankaan ollut *hänen asunto*

Meinaatko, että Heikki on  seurustelun aikana asunut Helsingissä jossain teltassa, eikä yhdessä exänsä kanssa saman katon alla?

Käsittääkseni yleisesti puhutaan vakiintuneiden pariskuntien yhteisestä kodista riippumatta siitä, kumman nimi on vuokrasopimuksessa tai osakekirjoissa.

edelleen suomalainen nainen vaan ottaa tilansa heti ja dominoi miehen hiljaiseksi. Tämä ohjelma esittelee kerta toisensa jälkeen näitä naisia, joilla on joka asiasta jotain sanottavaa, korjattavaa, valitettavaa, muutettavaa ja mies on vain muokattavaa matskua.   Nainen on ajat sitten ns.kävellyt miehen yli ja sitten on vielä se seksi, jolla kiristää.  Lisäksi nainen on siirtämässä kaikki perinteisesti naisella olleet vastuut ( miehillä omansa) miehelle. Se tulee onnistumaan myös,  ja mitään ei tule vaihtokaupassa. Lopulta mies tekee sekä ns.mieshommat että ns.naishommat ja tottelee naista kiltin koiran tapaan.  Nainen haluaa tulla kohdelluksi naisena ja ovetr avatuksi, mutta hänellä ei ole antaa mitään vastaavaa. Vain se seksi. No sen mies oppinee sentään löytämään muualta .Aika kyllästyttävää jopa. Muuttukohan tää enää ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinkuin täällä on sanottukin: alkuvaihe kestää viisi viikkoa. Kyllä se pitäisi jaksaa ja tsempata, edes ne lyhyet tunnit mitä kameraryhmä on paikalla.

Jos on työstressiä tms. niin ei olisi pitänyt hakea koko ohjelmaan. En todellakaan ymmärrä miksi Rosa on hakenut.

Ei kai niiden parien meidän katsojien takia tarvitse tsempata, vaan oman parisuhteensa takia. Ei siinä riitä, että tsemppaa ainoastaan kameratunnit. Viisi viikkoa voisi yrittää tietysti tsempata, ja sen jälkeen pistää kantapäät vastakkain, mutta aina sekään ei todella tempperamenttiseltä ihmiseltä onnistu. 

Minä ihmettelen ensisijaisesti sitä, miten niin moni täällä pitää selviönä että Rosan olisi vain haudattava vaikeat tunteensa viideksi viikoksi, jotta katsojien (tai Eetun) ei tarvitsisi olla niitä todistamassa. Siis unohtaa itsensä ja tehdä tärkeitä elämän valintoja siitä näkökulmasta, mikä olisi muiden ihmisten mieleen.

Omassa suhteessani oli vaikeita aikoja alussa, koska miehelläni oli henkilökohtaisia haasteita hieman samaan tapaan kuin Rosalla tässä ohjelmassa, vaikkakin eri syistä. Hän saattoi joskus olla käsittämättömän äksy ja ikävä minua kohtaan, vaikka en ollut tehnyt mitään väärää, ihan vain koska satuin olemaan siinä lähellä. Hän kuitenkin tajusi itsekin kohtelevansa minua huonosti ja pyyteli anteeksi käytöstään, joka hävetti häntä itseäänkin. Jaksoin uskoa siihen, että hän on aidosti välittävä ja hyvä ihminen, ja ongelmat johtuvat vain hänen henk. koht. vaikeuksistaan. Parissa vuodessa tuo vaihe olikin historiaa ja nyt minulla on maailman paras aviomies, josta en ikimaailmassa luopuisi!

Miehen haaste noina alkuaikoina oli juuri se, että jos hän olisi vain haudannut tunteensa ja piilottanut ne minulta, olisimme kasvaneet erillemme. Suhteessa läheisyys rakentuu niin, että ollaan rehellisiä ja aitoja puolisolle, myös niistä kielteisistä tunteista, ja näytetään omat ikävämmätkin puolet avoimesti. Mies kävi myös terapiassa, ja terapeuttikin pyrki vahvistamaan hänen kykyään olla oma itsensä minun seurassani. Jos ihminen kokee huonoista puolistaan huolimatta tulevansa suhteessa hyväksytyksi, hän saa myös voimia päästä itsensä kanssa tasapainoon. Jos taas joutuu omassa parisuhteessaan teeskentelemään, seurauksena on ilman muuta se että koko suhde kuihtuu kokoon.

Meillä jokaisella on omat haasteemme ja virheemme, ja me jokainen toivomme että meitä niistä huolimatta rakastettaisiin. Tunteiden peittely ja piilottelu toiselta ei ole yhtään sen jalompaa kuin Rosankaan käytös, vaikka kulttuurissamme meidät kasvatetaankin ajattelemaan niin. Tästä meille opetetusta mykkyydestä ja kivikasvoisuudesta seuraa paljon pahuutta: alkoholismia, väkivaltaa (henkistä ja fyysistä), rakkaudettomuutta ja tunnekylmyyttä.

Kaikki tukeni Rosalle ja hänen pyrkimykselleen olla avoimesti oma itsensä, vaikka se tässä murhanhimoisessa ilmapiirissä varmasti vaikeaa onkin!

Tarkoitat siis että parisuhteessa pitää aina siis siinä alussa kestaa pari kolme vuotta kumppanin naama väärinpäin oloa,sieltähän ehkä voi kuoriutua vaikka minkälainen herkkupala...

Jos toista rakastaa, niin haluaa myös auttaa kumppaniaan hänen haasteissaan. Okei, kaikki ei halua ottaa vastaan haastetta kasvaa itsekin ihmisenä, mutta eiköhän heillekin löydy pintaliitoliitto, jossa kaikki on niin mahdottoman ihanaa koko ajan.

Vaatii siltä toiselta myös halua muuttua ja kehittyä, ottaa vastaan apua. Vaikka kuinka rakastaisi, niin harva haluaa uhrata oman elämänsä toisen tukihenkilönä olemiseen. Voin kokemuksesta sanoa että aikaa myöten tuesta tulee itsestäänselvyys ja vaatimukset kasvavat. Lopulta aluksi niin rakkaasta kumppanista on tullut liian raskas taakka ja ero on ainoa keino estää oma romahdus.

Vaimoni alkoi muutama vuosi sitten vähitellen olemaan yhä enemmän vaativa raskas taakka. Ero ei tosiaan ollut lapsiperheessä eka vaihtoehto vaan tein hänelle tavallaan rajat selviksi. Ei tarvinnut montaa kertaa itse raivostua, kun tuli hänelle täyskäännös ja nyt menee taas hyvin. Miehellä kuten Eetulla on koko ajan tämä vaihtoehto käyttöönotettavaksi. Kaikki IRL tietämäni naiset ovat reagoineet samalla hyvällä tavalla kun olen ollut jämäkkä

Vierailija kirjoitti:

Tässä jaksossa Sini ja Vesa ei oikeen vakuuttanut :( Ne ei esim. ollenkaan koske toisiaan. Tai Vesa koskee, mutta Sini ei. Tuli vähän huonot fiilarit tästä. 

Saman olen huomannut että Sini ei ole innostunut Vesasta. Munusta molemmat vaikuttavat kivoilta tyypeiltä ja olisivat toisilleen ihan sopivia. Eikö city-sinkulle riitä tavallinen mies?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heikki on kuitenkin jo 35-vuotias, eli voisi jo olettaa, että koti olisi vähän viihtyisämpi. Mielestäni tuollainen luukkuu kertoo aika paljon ihmisestä. Vähälläkin rahalla saa siistiä ja kodikasta.

Kyllähän viime kauden Markuskin tuomittiin toivottomaksi tapaukseksi ekan jakson perusteella, jossa näkyi ankea miniyksiö puutarhakalusteilla. Miehillä tuppaa olla taipumus tyytyä ainakin väliaikaisratkaisuna hyvinkin askeettisiin miesluoliin, kun suhde päättyy ja entinen yhteinen koti jää toiselle osapuolelle tai siitä luovutaan kokonaan.

Pitäisin mahdollisena, että Heikilläkin on ollut "oikea kodikas koti" siellä lahden takana, jonne Miinan luota tähyili.

Kertokaa nyt, millainen on "oikea kodikas koti"? Kenen mielestä kodikas, vai onko se jokin itsestäänselvä käsite, jota esim.minä en vain tyhmyyttäni ymmärrä?

Milelestäni homma lähtee nyt sivuraiteelle, jos aletaan jänkätä tuosta, sillä kyllähän Heikki itsekin vaikutti olevan sillä kannalla, että hänen opiskelijaboksinsa ei ole erityisen viehättävä ja viihtyisä, kun oli varoitellut asiasta Miinaa ennakkoon, jopa siihen pisteeseen asti että Miina odotti pahempaakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä jaksossa Sini ja Vesa ei oikeen vakuuttanut :( Ne ei esim. ollenkaan koske toisiaan. Tai Vesa koskee, mutta Sini ei. Tuli vähän huonot fiilarit tästä. 

Saman olen huomannut että Sini ei ole innostunut Vesasta. Munusta molemmat vaikuttavat kivoilta tyypeiltä ja olisivat toisilleen ihan sopivia. Eikö city-sinkulle riitä tavallinen mies?

Kyl meistä jokainen tietää miltä tuntuu kun löytyy sopiva kumppani. Sen tuntee suht pian ja Vesalla tai Sinillä ei ole "sitä kemiaa ja tunnetta edes kipinään josta alkais kunnon roihu. Voi olla että molemmat tuntevat samoin ja aistivat toisistaan toisen " tunteet ".

Ei se pakkoliitto tuo pakolla esiin mitään kun kipinää ei synny eikä voi syntyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä jaksossa Sini ja Vesa ei oikeen vakuuttanut :( Ne ei esim. ollenkaan koske toisiaan. Tai Vesa koskee, mutta Sini ei. Tuli vähän huonot fiilarit tästä. 

Saman olen huomannut että Sini ei ole innostunut Vesasta. Munusta molemmat vaikuttavat kivoilta tyypeiltä ja olisivat toisilleen ihan sopivia. Eikö city-sinkulle riitä tavallinen mies?

Kyl meistä jokainen tietää miltä tuntuu kun löytyy sopiva kumppani. Sen tuntee suht pian ja Vesalla tai Sinillä ei ole "sitä kemiaa ja tunnetta edes kipinään josta alkais kunnon roihu. Voi olla että molemmat tuntevat samoin ja aistivat toisistaan toisen " tunteet ".

Ei se pakkoliitto tuo pakolla esiin mitään kun kipinää ei synny eikä voi syntyä.

Siis miten niin jokainen tietää? Ei itselläni ainakaan ole mitään tuollaista kokemusta molemminpuolisesta hurahduksesta. Joskus 10-20v sitten olen yksipuolisesti kuvitellut jotain kemioita, mutta vääriksi nekin harhat osoittautuivat. Nykyään en enää tuollaisen aivokemian häiriötilan perusteella ratkaisujani tekisi.

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä jaksossa Sini ja Vesa ei oikeen vakuuttanut :( Ne ei esim. ollenkaan koske toisiaan. Tai Vesa koskee, mutta Sini ei. Tuli vähän huonot fiilarit tästä. 

Saman olen huomannut että Sini ei ole innostunut Vesasta. Munusta molemmat vaikuttavat kivoilta tyypeiltä ja olisivat toisilleen ihan sopivia. Eikö city-sinkulle riitä tavallinen mies?

Katsokaa jakso 5, missä Sini ja Vesa ovat Marianna Stolbownin luona. Siinä selviää, miksi Sinin ei ole helppo koskettaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä jaksossa Sini ja Vesa ei oikeen vakuuttanut :( Ne ei esim. ollenkaan koske toisiaan. Tai Vesa koskee, mutta Sini ei. Tuli vähän huonot fiilarit tästä. 

Saman olen huomannut että Sini ei ole innostunut Vesasta. Munusta molemmat vaikuttavat kivoilta tyypeiltä ja olisivat toisilleen ihan sopivia. Eikö city-sinkulle riitä tavallinen mies?

Katsokaa jakso 5, missä Sini ja Vesa ovat Marianna Stolbownin luona. Siinä selviää, miksi Sinin ei ole helppo koskettaa.

Mä en jaksa katsoa enää uudestaan. Mitä se sanoikaan syyksi? En enää muista.

Tulipa erään toisen kauden mieshenkilö vastaan tinderissä, kehoitti sinkkunaisia liittymään pyöräilysinkut ryhmään. Kyseinen henkilö painotti myös keskustelutaidon ja huumorintajun tärkeyttä. Kuka arvaa kenestä on kyse? 

rea listinen kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä me yksin viihtyvätkin voidaan asua kimpassa, hankkia lapsia yms. Outo käsitys, et vaan jatkuvasti kyhnäävistä yhteiseloon

Jaa no en minä ainakaan introverttina vois, olisin ärsyyntynyt kokoajan jos eläisin toisen aikuisen kanssa, en tarvitse toista aikuista, vaan haluan tehdä asiat omalla tavalla ja rentoutua jne.

Miksei seurustelu muka riitä, jos haluaa vastakkaisen sukupuolen seuraa.

En ymmärrä mitä toi jo valmiiksi stressinen ja kiireinen Rosa on tunkenut itsensä ohjelmaan. Selvästi ei viihdy edes itsensä kanssa, kokoajan vaan miettii mitä pitäs suorittaa.

Täys pönttöjä noi "asiantuntijat" tossa ohjelmassa.

Ei oo pakko jos ei taho. Itse asuin 10 vuotta yhden miehen kanssa ja pari vuotta sinkkuiltuani muutin nyt toisen kanssa yhteen. Miehet myös vähän introvertimpejä, joten hyvin on saanut rauhassakin olla. Perhekin olisi toiveissa, ei sekään mahdoton introverteille. Toki jonkun sellaisen kanssa ois mahdotonta olla, joka koko ajan vaatii huomiota.

Tuntuu ihan uskomattomalta, että joku edes ajattelisi, että parisuhde ja perhe olisi mahdotonta tai edes hankalaa introverteille. Itse olen erittäin introvertti, joka ei muuten ole synonyymi eristäytyneelle ja ujolle, ja olen aviossa ja perheellinen. Kyllä parisuhteessa ja lapsiperheessäkin saa omaa tilaa, se on järjestelykysymys.

Joo tuo on huvittavaa, miten introverttiyttä pidetään nykyään melkein vammana, joka estää parisuhteen ja perheen hankkimisen, työelämän ja kaiken. Monet introvertit panostavat vähempään määrään ihmissuhteita, mutta panostavat sitten niihin kunnolla! Väitän, että ovat myös uskollisempia kumppaneita, kun eivät ole aina hakemassa virikkeitä ja uusia sosiaalisia kokemuksia muista ihmisistä.

Oikeat introvertit eivät todellakaan hingu parisuhde-elämää itselleen.

Nykyään kaikki sanovat itseään introverteiksi, koska se on muodikasta, ei ihminen ole introverttiyttä nähnytkään jos se haluaa elää parisuhteessa yhteisessä taloudessa toisen aikuisen kanssa. Introvertti voi seurustella korkeintaan, ei asua toisen aikuisen kanssa kimpassa, koska se ärsyttäisi joka päivä.

Oikea erakkotyyppi ei jaksa mitään iilimatoelämää jossa pitää kaikesta tehdä selvitys toiselle aikuiselle, ei niin millään.

Oikealle  ​​​​​​introvertille naimisiin meno on painajainen.

Höpöhöpö! Erakot tai asosiaaliset on eri asia kuin introvertit. Olen luonteeltani ja myös kaikissa testeissä aina ääri-introvertti, mutta silti olen onnellisesti naimisissa, on ihanat lapset ja nautin muutenkin täysillä rauhallisesta perhe-elämästä. Nautin ja haluan erittäin paljon olla ihmisten kanssa, mutta introvertilla tavalla. En halua olla huomion keskipiste ja sosiaalista päivää seuraavana päivänä pitää ottaa aikaa yksin.

Vierailija kirjoitti:

rea listinen kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä me yksin viihtyvätkin voidaan asua kimpassa, hankkia lapsia yms. Outo käsitys, et vaan jatkuvasti kyhnäävistä yhteiseloon

Jaa no en minä ainakaan introverttina vois, olisin ärsyyntynyt kokoajan jos eläisin toisen aikuisen kanssa, en tarvitse toista aikuista, vaan haluan tehdä asiat omalla tavalla ja rentoutua jne.

Miksei seurustelu muka riitä, jos haluaa vastakkaisen sukupuolen seuraa.

En ymmärrä mitä toi jo valmiiksi stressinen ja kiireinen Rosa on tunkenut itsensä ohjelmaan. Selvästi ei viihdy edes itsensä kanssa, kokoajan vaan miettii mitä pitäs suorittaa.

Täys pönttöjä noi "asiantuntijat" tossa ohjelmassa.

Ei oo pakko jos ei taho. Itse asuin 10 vuotta yhden miehen kanssa ja pari vuotta sinkkuiltuani muutin nyt toisen kanssa yhteen. Miehet myös vähän introvertimpejä, joten hyvin on saanut rauhassakin olla. Perhekin olisi toiveissa, ei sekään mahdoton introverteille. Toki jonkun sellaisen kanssa ois mahdotonta olla, joka koko ajan vaatii huomiota.

Tuntuu ihan uskomattomalta, että joku edes ajattelisi, että parisuhde ja perhe olisi mahdotonta tai edes hankalaa introverteille. Itse olen erittäin introvertti, joka ei muuten ole synonyymi eristäytyneelle ja ujolle, ja olen aviossa ja perheellinen. Kyllä parisuhteessa ja lapsiperheessäkin saa omaa tilaa, se on järjestelykysymys.

Joo tuo on huvittavaa, miten introverttiyttä pidetään nykyään melkein vammana, joka estää parisuhteen ja perheen hankkimisen, työelämän ja kaiken. Monet introvertit panostavat vähempään määrään ihmissuhteita, mutta panostavat sitten niihin kunnolla! Väitän, että ovat myös uskollisempia kumppaneita, kun eivät ole aina hakemassa virikkeitä ja uusia sosiaalisia kokemuksia muista ihmisistä.

Oikeat introvertit eivät todellakaan hingu parisuhde-elämää itselleen.

Nykyään kaikki sanovat itseään introverteiksi, koska se on muodikasta, ei ihminen ole introverttiyttä nähnytkään jos se haluaa elää parisuhteessa yhteisessä taloudessa toisen aikuisen kanssa. Introvertti voi seurustella korkeintaan, ei asua toisen aikuisen kanssa kimpassa, koska se ärsyttäisi joka päivä.

Oikea erakkotyyppi ei jaksa mitään iilimatoelämää jossa pitää kaikesta tehdä selvitys toiselle aikuiselle, ei niin millään.

Oikealle  ​​​​​​introvertille naimisiin meno on painajainen.

Höpöhöpö! Erakot tai asosiaaliset on eri asia kuin introvertit. Olen luonteeltani ja myös kaikissa testeissä aina ääri-introvertti, mutta silti olen onnellisesti naimisissa, on ihanat lapset ja nautin muutenkin täysillä rauhallisesta perhe-elämästä. Nautin ja haluan erittäin paljon olla ihmisten kanssa, mutta introvertilla tavalla. En halua olla huomion keskipiste ja sosiaalista päivää seuraavana päivänä pitää ottaa aikaa yksin.

Joo, siis eihän introvertti ole välttämättä ollenkaan epäsosiaalinen eikä mikään erakkoluonne! Se, että tarvitsee aikaa ladata akkuja sosiaalisten tilanteiden jälkeen, ei todellakaan ole sama asia minkään erakkotaipumksen kanssa! Sitä vaan menettää virtaa muiden kanssa seurustellessa, ei muuta. Menetetyn saa takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Tulipa erään toisen kauden mieshenkilö vastaan tinderissä, kehoitti sinkkunaisia liittymään pyöräilysinkut ryhmään. Kyseinen henkilö painotti myös keskustelutaidon ja huumorintajun tärkeyttä. Kuka arvaa kenestä on kyse? 

Petri!!!

Nämä parit on vihitty jo toukokuussa, mutta ohjelma junnaa näin myöhässä. 5 viikkoa on tullut jo kesällä täyteen. Miten näille pareille on käynyt ?

Ottakaa huomioon TV:ssä esiintyminen, kuinka paljon jännittää ? Luonnossa voi olla erilainen.612

Seksi, seksi, seksi... Näkeekö sen naamasta ? Ei joka paikkaan tätä seksiä tuoda !!!449

Hei, nyt kun kaikki täällä puhuu siitä "kemiasta" ja käyttää lainausmerkkejä, koska tietää että se on niin hömppää ettei halua itseään sanojensa puhujaksi, niin ketä lainaatte ja mitä se kemia nyt sitten on?

Vierailija kirjoitti:

Hei, nyt kun kaikki täällä puhuu siitä "kemiasta" ja käyttää lainausmerkkejä, koska tietää että se on niin hömppää ettei halua itseään sanojensa puhujaksi, niin ketä lainaatte ja mitä se kemia nyt sitten on?

Kemia ei ole hömppää. Feromonit on ihan tutkittu asia. Ei sitä tietenkään tiedä jos ei ole kokenut. Ja sitten kun on, ei vähempään toisessa sukupuolessa osaa tyytyä.

En tiedä mitä tekisin jos menettäisin mieheni. Hullaannumme ihan toistemme tuoksusta ja se on keskeinen asia välillämme. Mikään ei rauhoita meitä niin kuin se että olemme vain kiinni toisissamme, kasvotkin, vain hengitämme toisiamme ja olemme siinä. Sitä ei voi selittää enkä ole kenenkään muun kanssa kokenut lähellekään mitään tällaista. Kemiaa oli ensi katseesta. Monet sanovat että näkevät valtavan rakkauden meidän välillä, jonkun kerran tuntemattomatkin ovat tulleet sanomaan asiasta mikä on jopa outoa.