Miksi kaikki määrittelevät itsensä introverttina?
En ole juuri koskaan törmännyt ihmiseen, joka olisi kuvaillut itseään ekstroverttina. Tiimipäivässä oli tähän liittyen keskustelua ja kaikki puheliaimmat ja sosiaalisimmatkin myyjät määrittelivät itsensä introverttina. Meitä oli iso porukka, joten luulisi, että edes joku ekstrovertti olisi löytynyt.
Saman olen huomannut ystäväpiirissäni, introverteiksi itseään luonnehtivia riittää. FB:ssä kaikkein räiskyvimmät ja sosiaalisimmat ihmiset jotka juoksevat kaikki mahdolliset ompeluseurat ja kissanristiäiset läpi, jakavat artikkeleita ”Näin ymmärrät introverttia” tekstillä ”täällä yksi introvertti tunnustautuu” jne.
En tiedä, onko tämä vain oman laajan tuttavapiirin ilmiö vai ovatko muut törmänneet tällaiseen? Ikäänkuin olisi jotenkin noloa sanoa olevansa ekstrovertti ja hienompaa olla introvertti...?
Kommentit (36)
Jenkkihapatusta koko keskustelu ekstroverteistä ja introverteistä. Suomalaiset katsovat liikaa jenkkisarjoja ja kuluttavat angloamerikkalaista internetsisältöä ja luulevat että niiden hahmot olisivat meidänkin kulttuurissamme normaaleja - heihin verrattuna olemmekin 'introvertteja' kaikki.
Pidin itseäni ihan normaali ok ulospäinsuuntautuneena ennen kuin muutin etelään asumaan. Siellä ei siedetty suomalaista rauhallisuutta esim. bileissä tai ymmärretty kaipuuta olla luonnossa yksin. Siellä määriteltiin minut aivan toisin, miten ystäväni Suomessa minut määrittelisivät.. Tajusin siis asian suhteellisuuden, ja että kriteerit ekstroverttiydelle ovat Suomen ulkopuolella hyvin, hyvin erilaiset. Täytyy ymmärtää siis mihin itseään vertaa.
Koska se on muotia. Ihmiset on lampaita.
Vierailija kirjoitti:
Introvertti on ihminen, joka ei saa energiaa muista ihmisistä ja sosiaalisista tapahtumista. Introvertti voi silti olla joukon äänekkäin, se vain syö sitä ihan valtavan paljon. Itse olen sosiaalinen ja puhelias, mutta esim. juhlien jälkeen en halua nähdä ketään päivään. Olen kotona, puhelin kiinni. En todellakaan lähtenyt millekään "darrapuistoon jee" tai soita seuraavana päivänä ihmisille ruotiakseni juhlia tai lähetä edes viestiä. Takki on tyhjä, kaput. Ei ole mitään annettavaa.
Lataan itseni ja kaikki jatkuu.
Ei tuo ole introvertti, vaan ihminen, joka tarvitsee myös omaa tilaa. Joo, ehkä on joku virallinen määritelmä olemassa, mutta uskon, että suurin osa oikeista introverteistä ei tunne itseään kovin sosiaaliseksi, eikä äänekkääksi koskaan missään.
Itse vetäydyn aina kaikissa tilaisuuksissa. Vaikka haluankin olla joskus seurassa, ja kaipaan hyväksyntää muilta jne, niin aina luonteeni vetää minut pois ryhmistä ja keskusteluista. Sen sijaan kahden kesken osaan keskustella ihan hyvin. Töissä haluan tehdä aina yksin töitä ja ahdistun ryhmätyöskentelystä. Olen palaverien jälkeen ihan poikki. Tämä luonteeni ohjaa kaikkea elämääni ja kaikkia valintojani. Olen vetäytyjä.
Jos joku kaipaa välillä omaa rauhaa, ja tuntee siksi olevansa introvertti, niin sitten koko termi on ihan huuhaata.
En oo koskaa kuullu tommosesta xD
Minä en osaa olla sosiaalinen ja pitää yllä small talkia. Olen onnellisin kun saan olla itsekseni omassa rauhassa. Olenko introvertti?
Minä olen ainakin ihan puhtaasti ekstrovertti.
Eli olen tilanteessa kuin tilanteessa sopeutuva. Sitä kai se tarkoittaa? Eli suhtaudun avoimesti muihin, sosiaalinen kanssakäyminen on mutkatonta ja mukavaa. Viihden paremmin seurassa kuin yksin kotona, joskin pystyn siihenkin ihan hyvin.
Palstan mukaan olen ärsyttävä suuna päänä hölöttävä narsisti. En ole.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ainakin ihan puhtaasti ekstrovertti.
Eli olen tilanteessa kuin tilanteessa sopeutuva. Sitä kai se tarkoittaa? Eli suhtaudun avoimesti muihin, sosiaalinen kanssakäyminen on mutkatonta ja mukavaa. Viihden paremmin seurassa kuin yksin kotona, joskin pystyn siihenkin ihan hyvin.
Palstan mukaan olen ärsyttävä suuna päänä hölöttävä narsisti. En ole.
Itse olen introvertti ja huono sosiaalisissa tilanteissa, mutta silti pidän monista ekstroverteistä. Jotkut heistä ovat ärsyttäviä hölöttäjiä, jotka katsovat oudoksuen hiljaisempia ja sulkevat heitä entisestään pois joukosta. Jotkut ekstrovertit sen sijaan hyväksyvät muut sellaisenaan ja osaavat kommunikoida kaikkien kanssa. Eli ei pelkkä ekstroverttiys/introverttiys määrittele koko ihmistä.
Eikö suomalaiset ole nimenomaan sellaista mökkihöperökansaa, että mieluiten ollaan itsekseen ja nimenomaan kammotaan kaikkia sosiaalisia tapahtumia ja kissanristiäisiä. Tällä palstallakin saa usein lukea, miten hirveä kohtalo on ollut saada hääkutsu, kun ei voi olla jokaista viikonloppua vain omassa yksinäisyydessään.
Introvertti=suomalainen kansanluonne
Olen muuttunut ekstrovertista introvertiksi. Juuri parikymppisenä olin vuosia ekstrovertti, sen jälkeen intronnut jatkuvasti enemmän. Ei ongelmaa tosin, sopii nykyiseen elämään ja työnkuvaankin. Joskus mietin, että jos en olisi naimisissa, mahtaisinkohan jatkaa erakoksi asti.
Vierailija kirjoitti:
Eikö suomalaiset ole nimenomaan sellaista mökkihöperökansaa, että mieluiten ollaan itsekseen ja nimenomaan kammotaan kaikkia sosiaalisia tapahtumia ja kissanristiäisiä. Tällä palstallakin saa usein lukea, miten hirveä kohtalo on ollut saada hääkutsu, kun ei voi olla jokaista viikonloppua vain omassa yksinäisyydessään.
Tämä! Suomessa introverttejä onkin varmasti 80% kansasta. Meidän koko suku on juuri tuollaisia ja niin on miehenkin.
Tyhmät ihmiset kuvittelevat, että introvertti on jotenkin herkempi, älykkäämpi ja syvällisempi. Vaikka kyse on vain ja ainoastaan siitä, miten ihminen suhtautuu seurassa olemiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen.
Ehkä joillekin introverttius on hyvä ja kiva selitys sille, ettei viitsi pitää yhteyttä ystäviinsä.
80- ja 90-luvuilla koulu- ja opiskeluaikoina tunsi itsensä koko ajan muita huonommaksi, koska ei ollut ekstrovertti. Todella kurjaa osallistua pakolla kaikkeen -arjessa tai juhlassa. On helpottavaa, että nykyään uskaltaa sanoa ääneen, että olen introvertti. Oli muotia tai ei.
Vierailija kirjoitti:
Tyhmät ihmiset kuvittelevat, että introvertti on jotenkin herkempi, älykkäämpi ja syvällisempi. Vaikka kyse on vain ja ainoastaan siitä, miten ihminen suhtautuu seurassa olemiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen.
Ehkä joillekin introverttius on hyvä ja kiva selitys sille, ettei viitsi pitää yhteyttä ystäviinsä.
Ei ihan noinkaan. Tutkimusten mukaan introvertit ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin ekstrovertit, tai sitten älykkäissä ihmisissä on enemmän introverttejä. Kysymys ei ole myöskään aivan siitä, miten ihminen suhtautuu seurassa olemiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Kyllä introverttikin voi tykätä sosiaalisesta kanssakäymisestä. Introvertin ja ekstrovertin perimmäinen ero on siinä, että ekstrovertti lataa akkujaan sosiaalisessa kanssakäymisessä, introvertti yksinäisyydessä. Introverttikin voi kokea etenkin antoisan sosiaalisen kanssakäymisen virkistävänä, mutta siltikin se syö energiaa, niin hullulta kuin se tuntuukin. Sen jälkeen kaipaa yksinäisyyttä, jotta voi ladata energiaansa.
Jos joku ei viitsi pitää yhteyttä "ystäviin", ei kyseessä taida olla todelliset ystävät, vaan tylsää seuraa. Ekstroverttien ei tarvitse olla niin kranttuja seuran suhteen, koska monille riittää, että pääsee viettämään aikaa toisten seurassa, puhumaan omia juttujaan ja ehkä siinä sivussa kuuntelemaan vähän muitakin, sisällöllä ei ole niin paljon väliä kuin introverteillä, koska sosiaalinen kanssakäyminen itsessään on virkistävää. Introvertti väsyy vielä herkemmin puheenaiheista, jotka eivät kiinnosta tai siitä, että toinen kaataa koko sosiaalisuutensa niskaan, puhua pälättää eikä usein ole oikeasti kiinnostunut keskustelemaan mistään, vaan höpöttää vain niitä mediassa esillä olevia ja muuten kansalle syötettyjä ajankohtaisia teemoja, joista kansan sillä hetkellä näköjään "kuuluu" keskustella. Introvertit taas keskustelevat mieluummin intohimonsa ja kiinnostustensa kohteista, riippumatta siitä ovatko ne ajankohtaisia teemoja tai ei.
Tottakai introverti ovat keskimäärin syvällisempiä, koska he käyttävät paljon enemmän aikaa ajatteluun ja pohdiskeluun. Kuten aiemmin totesin, ekstroverteille sosiaalinen kanssakäyminen sellaisenaan on jo ravitsevaa ja arvo, toki heillekin monille sisällöllä on merkitystä, muttei niin paljon. Small talk höpöttely ja päivän uutisaiheiden ruotiminenkin on monille heille oikein kivaa. Ihan rehellisesti, kuunnelkaapa äänekkäimpien höpöttäjien juttujen sisältöä. Hehän vain toistavat sitä, mikä milloinkin mediassa velloo. Todellinen introvertti ei sellaista paljon jaksa, eikä myöskään harrasta kovin suuressa määrin turhaa small talkia.
Todellisiin ystäviin, jossa on molempia tyydyttävä vuorovaikutus, kyllä pidetään yhteyttä.
Suomalaisista noin puolet on tutkimusten mukaan enemmän introversioon taipuvaisia.
Itse olen ekstrovertti. Työpaikkani on täynnä introverttejä. Myös tällä palstalla kaikki tuntuvat julistautuvan introverteiksi. Kuten jotkut tässä ketjussa jo kirjoittivatkin, niin ilmeisesti introverttius on nyt jokin "muoti-ilmiö" ja siihen myös liitetään sellaisia hyviä ominaisuuksia, joilla henkilö voi kokea olevansa muita parempi; älykäs, syvällinen, hyvä ihmistuntija, muita kunnioittava, herkkä jne. Jostain syystä ekstroverttien taas kuvitellaan olevan kovaäänisiä päällepuhujia, jotka eivät huomioi muita ihmisiä / muiden ihmisten tunteita ollenkaan, vaan ajattelevat vain itseään.
Ei taaskaan viitsittäisi käyttää sanaa sosialisointi, kun se ei kuulu tähän aiheeseen yhtään.