Mitä olette oppineet työelämässä kantapään kautta?
Mitä olette oppineet työelämässä kantapään kautta? Mitä ei voinut tietää ennen kuin käytäntö sen opetti?
Kommentit (174)
Omat ideaalit ja haaveet vs. todellisuus, omat rajat
sekä omasta käytöksestä ja että muiden
En opi mitään kantapäänkautta vaan järjren kautta. Minuun esi isä oli suomessa ensimmäisiä jokaa keksi lentokoneen että lähdeetään siitä.
Että ei riitä, että on hyvä työssään vaan ne, jotka ovat sosiaalisesti lahjakkaita etenevät paremmin.
- esimiehiksi hakeutuvat henkilöt, jotka eivät käytännössä halua toimia esimiehinä, mutta joille kelpaa titteli ja liksa
- työkaverit keskustelevat keskenään kollegoiden yksityiselämästä
- miespuolinen työtoveri ei voi olla kaveri naispuolisen työtoverin kanssa, ei voi! sutinaa on!!
- ulkopuolelta työyhteisöön tullut paatuu ihailtavan nopeasti samalla kyynisyyden tasolle leipiintyneiden työkavereiden kanssa
- kahvimaito tai omat eväät katoavat yhteisjääkaapista huomaamattomasti
Vierailija kirjoitti:
Että ei riitä, että on hyvä työssään vaan ne, jotka ovat sosiaalisesti lahjakkaita etenevät paremmin.
Tarkentaisin tuota, että ei tarvitse olla hyvä työssään, riittää että on sosiaalisesti lahjakas.
Tämän olisi voinut tietää muutenkin, mutta kantapään kautta tuli opittua, että normaalissa päivätyössä juhannusaatto on vapaa. (Ja jos silloin menee työpaikalle, niin vartija tulee katsomaan millä asialla ollaan. Ja tästä tulee iso lasku firmalle.)
Ei kannata totella työpaikan sääntöjä ihan pilkuntarkasti vaan ensin katsella ympärilleen, mitkä ovat työpaikan käytäntöjä. Tämä oli itselleni ensialkuun vaikea hahmottaa, kun tietenkin ajattelin, että sääntöjä pitää noudattaa.
just se että jos pädet joka paikassa kaikki pitää sua mulkkuna. Pitää valita taistelunsa joskus vaan sanoa paskalle idealle että siistiä. Isossa organiosaatiossa ainakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että ei riitä, että on hyvä työssään vaan ne, jotka ovat sosiaalisesti lahjakkaita etenevät paremmin.
Tarkentaisin tuota, että ei tarvitse olla hyvä työssään, riittää että on sosiaalisesti lahjakas.
Kiitos viestini tarkennuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Tämän olisi voinut tietää muutenkin, mutta kantapään kautta tuli opittua, että normaalissa päivätyössä juhannusaatto on vapaa. (Ja jos silloin menee työpaikalle, niin vartija tulee katsomaan millä asialla ollaan. Ja tästä tulee iso lasku firmalle.)
Haha. :D
Olen oppinut kantapään kautta että työelämä on reilua ja se ollaan iskoistettu minuun vaikka se ei ole reilua.
En ole saanut tasa-arvoista kohtelua yhdessäkään työpaikassa minun työntekijän arvon mukaan enkä ole saanut arvoa yhtään sellaiseen työtehtävään jossa olisin pätevä koska jollain tapaa töissäni ollaan aina kiusattu. Eiköhän kaikki voi oppia tästä ihan silmien kautta.
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata totella työpaikan sääntöjä ihan pilkuntarkasti vaan ensin katsella ympärilleen, mitkä ovat työpaikan käytäntöjä. Tämä oli itselleni ensialkuun vaikea hahmottaa, kun tietenkin ajattelin, että sääntöjä pitää noudattaa.
Näin. Ja ei kannata kysyä, vaan tekee vaan yleisen käytännön mukaan. (Esim. voiko työajalla käydä neuvolassa. Voi, jos menee vaan. Ei, jos menee kysymään luvan esimieheltä.)
Vierailija kirjoitti:
En opi mitään kantapäänkautta vaan järjren kautta. Minuun esi isä oli suomessa ensimmäisiä jokaa keksi lentokoneen että lähdeetään siitä.
Jos puhutaan esim kokin ammatista (koskien myöös muita duunareita) niin ihmisen luontaiseen käyttäytymiseen rinnastettava piirre on luovuus ja nykyisellään ketjumeiningillä (joka siis myös autioittaa kaupungit ja keskustat) niin sitä luovuuttta, kokemussta ja paikallisuutta ei noteerata ja palkita tässä ketjusysteemissä sillä tavoiin että se motivoisi ja innbovoisi tarpeeksi niin että se loisi mm työpaikkoja ja kasvavaa sekä innostavaa yrittäjyyyttä tänne suomeen niin paikallisestii kuin kansainvälisesti vientivetoisutta ja hyviinvointiyhteiskuntaaa, koulutustaa ja vanhustenhoitoaa ajatellen.
Liikaa ei kannata saikuttaa, vaikka kuinka olisi oikeasti migreeni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En opi mitään kantapäänkautta vaan järjren kautta. Minuun esi isä oli suomessa ensimmäisiä jokaa keksi lentokoneen että lähdeetään siitä.
Jos puhutaan esim kokin ammatista (koskien myöös muita duunareita) niin ihmisen luontaiseen käyttäytymiseen rinnastettava piirre on luovuus ja nykyisellään ketjumeiningillä (joka siis myös autioittaa kaupungit ja keskustat) niin sitä luovuuttta, kokemussta ja paikallisuutta ei noteerata ja palkita tässä ketjusysteemissä sillä tavoiin että se motivoisi ja innbovoisi tarpeeksi niin että se loisi mm työpaikkoja ja kasvavaa sekä innostavaa yrittäjyyyttä tänne suomeen niin paikallisestii kuin kansainvälisesti vientivetoisutta ja hyviinvointiyhteiskuntaaa, koulutustaa ja vanhustenhoitoaa ajatellen.
Ja myöös se siinä että naiset paahtaa julkisella ja mieheet yksityisellä. Esiim astioiden kuivausta niin voisi tehostaa föönein ja tarjota 6h n iviää jotta naisett pääsisivät aikaisemmin kotiin lastensaa pariin.
Mitään ei kannata kritisoida tai antaa parannusehdotuksia toimintatavoista, vaikka pomot niitä pyytäisivät. Pyytämättä ei ainakaan kannata puuttua mihinkään epäkohtaan. Tällä tavoin hankit itsellesi vain potkut, joko yt-neuvotteluiden kautta tai työsopimusta ei enää jatketa.
Vanhemmilta kollegoilta voi oppia paitsi kullanarvoista hiljaista tietoa, myös erittäin haitallisia asenteita ja työtapoja. Kokemusvuodet eivät aina kerro osaamisesta.
Sen, että valta nousee ihmisillä helposti päähän.