Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Sielunkumppanuutta vai mitä?

Vierailija
30.08.2018 |

Mikä tässä mättää?
Olemme miehemme kanssa tunteneet 9vuotta.
Jo alusta asti tuntu että tämä on se oikea.
Ja alusta asti toinen kävi hermoon ja oli juttuja joista tuntu et pitäisi juosta karkuun ja lujaa.

Silloin kun toinen on kaukana, häntä kaipaa.
Kun on lähellä, ahdistaa ja haluaisi kauemmaksi.

Toinen tuntuu sielunsyövereissä vieläkin oikealta, mutta oikeassa elämässä emme tule toimeen.
Tai mies tulee toimeen ja hällä 'kaikki hyvin', kunhan saa käydä töissä, pelata ja sekstailla.
Itse kaipaan paljon muutakin ja 'hellempää kosketusta'.
Mutta toista ei voi muuttaa. Asiasta olemme satoja kertoja jutelleet.

Miten voi tuntua eriltä ja arki olla niin eriä?
En elä (enää, kai) pilvilinnoissa. Olisi kivaa että elämä olisi sellaista kun sisimmässä tunnen.

Miten voi hyväksyä, että toinen ei ole samalainen kun sielussani tunnen.

Kommentit (27)

Vierailija
21/27 |
30.08.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ohis, sielunkumppanuus on ymmärretty täysin väärin, sielunkumppani ei juuri koskaan ole samaan aikaan inkarnaatiossa maan päällä kanssasi. Odottaa tuonpuoleisessa kylläkin.

Se ”tutulta” tuntuva parisuhdekumppani pn yleensä samaa ryhmäsielua ja siksi tuntuu niin tutulta ja rakkaalta.

T. Esoteerikko

Kiitän.

Onko meitä sitten tarkoitettu elämään yhdessä? Mistä sen tietää :D jos tuntemuksiinkaan ei ole luottamista.

Vai onko se sama kenen kanssa elämän viettää, kuhan on vierellä ihminen kelle voi syvällisesti asioita puhua, vaikka emme aina samaa mieltä olisikaan. Ja elämä on suht turvallista

Ketään ei ole tarkoitettu elämään toisen kanssa koska vaihtoehtoja on useita. Kohtalo ei koske sitä kuka on kumppani, vaan sitä mitkä ovat oppiläksysi. Sinun läksysi voi olla vaikka se, että epätyydyttävässä tilanteessa uskallat tehdä päätöksiä tai valintoja.

Kysy korkeammalta minältäsi (sielutasolta€ opastusta. T. Esoteerikko

Kiitos että vastailet, tykkään sun tavasta katsoa maailmaa.

Olin päättänyt aikoinaan että elän elämäni sinkkuna, sitten tapasin mieheni ja ehkä vähän petyin että jouduin parisuhteeseen :D tiesin että se ei ole aina niin herkkua.

Tämä tunne sisälläni piti huolen etten pystynyt heti miehestä kaikkoamaan. En ole koskaan tuntenut samaa kenenkään kanssa.

Ehkä siksi sain tämän parisuhteen kun minulla / meille oli ja on paljon oppimista ja tässä jos missään oppii!! Tämä liitto ei ole täydellinen, mutta sitäkin opettavaisin.

Joo, olenkin näinä vuosina opetellut itsekkyyttä ja irtautumista toisesta. Toinen vaan kokee sen loukkauksena, en olekaan toisesta niin riippuvainen.

Ap

Vierailija
22/27 |
30.08.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

age is just a number kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asiat ovat oikeasti niin, että kun mies tulee lähelle, hän tarraa joko tisseistä ja alapäästä kiinni.

Sielussani tunnen ja toivon että hän tulisi lähelle ja Vain halaisi ja olisi.

Koskisi ja puhuisi kunnioittavasti.

Hyi hemmetti...lähtisi vaihtoon tuommoinen mies vaikka muuten olisi miten "kiva". Näkee sinut pelkkänä tarpeittensa tyydyttäjänä. 

Oletko kertonut hänelle, että haluat hellempää kosketusta, ja että erogeenisille alueille sopii mennä vasta, kun olet kiihottunut? Mä luulin että jokainen mies ymmärtää tämän...

Kyllä ja kiitos kun tartuit asiaan.

Olemme sen 100krt tästäkin asiasta jutelleet, tuloksetta/ muistaa muutaman päivän ja kaikki alkaa alusta.

Nämä asiat ovat muovanneet ajatukseni kummallisiksi, en halua toista lähelle tämän takia, mut kaipaan toista silti.

Kun kaipaan, turrutan ajatukseni kun muistan miten se oikeassa elämässä meneekin.

Ymmärrän sinua hyvin. Tuommoinen lähestymistapa saisi minussakin aikaan torjuntareaktion, kokisin sen todella loukkaavaksi. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/27 |
30.08.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

age is just a number kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

age is just a number kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asiat ovat oikeasti niin, että kun mies tulee lähelle, hän tarraa joko tisseistä ja alapäästä kiinni.

Sielussani tunnen ja toivon että hän tulisi lähelle ja Vain halaisi ja olisi.

Koskisi ja puhuisi kunnioittavasti.

Hyi hemmetti...lähtisi vaihtoon tuommoinen mies vaikka muuten olisi miten "kiva". Näkee sinut pelkkänä tarpeittensa tyydyttäjänä. 

Oletko kertonut hänelle, että haluat hellempää kosketusta, ja että erogeenisille alueille sopii mennä vasta, kun olet kiihottunut? Mä luulin että jokainen mies ymmärtää tämän...

Kyllä ja kiitos kun tartuit asiaan.

Olemme sen 100krt tästäkin asiasta jutelleet, tuloksetta/ muistaa muutaman päivän ja kaikki alkaa alusta.

Nämä asiat ovat muovanneet ajatukseni kummallisiksi, en halua toista lähelle tämän takia, mut kaipaan toista silti.

Kun kaipaan, turrutan ajatukseni kun muistan miten se oikeassa elämässä meneekin.

Ymmärrän sinua hyvin. Tuommoinen lähestymistapa saisi minussakin aikaan torjuntareaktion, kokisin sen todella loukkaavaksi. 

Kuinka saisin sen miehelle kerrottua niin, että hän muistaisi loppuelämän tämän asian?

Onko jollain ollut samaa tilannetta?ja siitä korjaantunut? Mitä miehet itse sanoo?

Oma mieheni sanoo että hällä on oikeus koskea minuun milloin haluaa, olemmehan naimisissa. Voi apua.

Nämä 'pikku'asiat ottivat jo suhteen alussa hermoon. Luulin että mies oppisi, mutta ei.

Tuntuu kuin minua ei arvosteta, rakastetaan kyllä mutta ei arvosteta.

Kun arvostuksen ja kunnioituksen otan esille, saan kuulla olevani kaikinpuolin sairas ja itsekäs.

Vierailija
24/27 |
30.08.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

age is just a number kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

age is just a number kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asiat ovat oikeasti niin, että kun mies tulee lähelle, hän tarraa joko tisseistä ja alapäästä kiinni.

Sielussani tunnen ja toivon että hän tulisi lähelle ja Vain halaisi ja olisi.

Koskisi ja puhuisi kunnioittavasti.

Hyi hemmetti...lähtisi vaihtoon tuommoinen mies vaikka muuten olisi miten "kiva". Näkee sinut pelkkänä tarpeittensa tyydyttäjänä. 

Oletko kertonut hänelle, että haluat hellempää kosketusta, ja että erogeenisille alueille sopii mennä vasta, kun olet kiihottunut? Mä luulin että jokainen mies ymmärtää tämän...

Kyllä ja kiitos kun tartuit asiaan.

Olemme sen 100krt tästäkin asiasta jutelleet, tuloksetta/ muistaa muutaman päivän ja kaikki alkaa alusta.

Nämä asiat ovat muovanneet ajatukseni kummallisiksi, en halua toista lähelle tämän takia, mut kaipaan toista silti.

Kun kaipaan, turrutan ajatukseni kun muistan miten se oikeassa elämässä meneekin.

Ymmärrän sinua hyvin. Tuommoinen lähestymistapa saisi minussakin aikaan torjuntareaktion, kokisin sen todella loukkaavaksi. 

Kuinka saisin sen miehelle kerrottua niin, että hän muistaisi loppuelämän tämän asian?

Onko jollain ollut samaa tilannetta?ja siitä korjaantunut? Mitä miehet itse sanoo?

Oma mieheni sanoo että hällä on oikeus koskea minuun milloin haluaa, olemmehan naimisissa. Voi apua.

Nämä 'pikku'asiat ottivat jo suhteen alussa hermoon. Luulin että mies oppisi, mutta ei.

Tuntuu kuin minua ei arvosteta, rakastetaan kyllä mutta ei arvosteta.

Kun arvostuksen ja kunnioituksen otan esille, saan kuulla olevani kaikinpuolin sairas ja itsekäs.

Ei ole oikeutta! Avioliiton sisällä tapahtuva seksi, joka on vastoin toisen tahtoa, luokitellaan nykyään jo laissakin raiskaukseksi. Mikä tahansa seksuaalinen lähentely, joka ei tunnu itsestä hyvältä, ei ole oikeutettua vain sen takia, että olette naimisissa! 

Vierailija
25/27 |
30.08.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

age is just a number kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

age is just a number kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asiat ovat oikeasti niin, että kun mies tulee lähelle, hän tarraa joko tisseistä ja alapäästä kiinni.

Sielussani tunnen ja toivon että hän tulisi lähelle ja Vain halaisi ja olisi.

Koskisi ja puhuisi kunnioittavasti.

...

Kuinka saisin sen miehelle kerrottua niin, että hän muistaisi loppuelämän tämän asian?

Onko jollain ollut samaa tilannetta?ja siitä korjaantunut? Mitä miehet itse sanoo?

Oma mieheni sanoo että hällä on oikeus koskea minuun milloin haluaa, olemmehan naimisissa. Voi apua.

Nämä 'pikku'asiat ottivat jo suhteen alussa hermoon. Luulin että mies oppisi, mutta ei.

Tuntuu kuin minua ei arvosteta, rakastetaan kyllä mutta ei arvosteta.

Kun arvostuksen ja kunnioituksen otan esille, saan kuulla olevani kaikinpuolin sairas ja itsekäs.

Kun torjut miehen halua ja himoa sinua kohtaan, torjut miehen rakkauden. Miehen lempi on sinulle ärsyttävä, epätoivottu. Et siis rakasta miestä. Ehkä miehestä on tulossa lompakko ja työhevonen sinulle. Turva eikä rakastaja.

Vierailija
26/27 |
30.08.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

age is just a number kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

age is just a number kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

age is just a number kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asiat ovat oikeasti niin, että kun mies tulee lähelle, hän tarraa joko tisseistä ja alapäästä kiinni.

Sielussani tunnen ja toivon että hän tulisi lähelle ja Vain halaisi ja olisi.

Koskisi ja puhuisi kunnioittavasti.

Hyi hemmetti...lähtisi vaihtoon tuommoinen mies vaikka muuten olisi miten "kiva". Näkee sinut pelkkänä tarpeittensa tyydyttäjänä. 

Oletko kertonut hänelle, että haluat hellempää kosketusta, ja että erogeenisille alueille sopii mennä vasta, kun olet kiihottunut? Mä luulin että jokainen mies ymmärtää tämän...

Kyllä ja kiitos kun tartuit asiaan.

Olemme sen 100krt tästäkin asiasta jutelleet, tuloksetta/ muistaa muutaman päivän ja kaikki alkaa alusta.

Nämä asiat ovat muovanneet ajatukseni kummallisiksi, en halua toista lähelle tämän takia, mut kaipaan toista silti.

Kun kaipaan, turrutan ajatukseni kun muistan miten se oikeassa elämässä meneekin.

Ymmärrän sinua hyvin. Tuommoinen lähestymistapa saisi minussakin aikaan torjuntareaktion, kokisin sen todella loukkaavaksi. 

Kuinka saisin sen miehelle kerrottua niin, että hän muistaisi loppuelämän tämän asian?

Onko jollain ollut samaa tilannetta?ja siitä korjaantunut? Mitä miehet itse sanoo?

Oma mieheni sanoo että hällä on oikeus koskea minuun milloin haluaa, olemmehan naimisissa. Voi apua.

Nämä 'pikku'asiat ottivat jo suhteen alussa hermoon. Luulin että mies oppisi, mutta ei.

Tuntuu kuin minua ei arvosteta, rakastetaan kyllä mutta ei arvosteta.

Kun arvostuksen ja kunnioituksen otan esille, saan kuulla olevani kaikinpuolin sairas ja itsekäs.

Ei ole oikeutta! Avioliiton sisällä tapahtuva seksi, joka on vastoin toisen tahtoa, luokitellaan nykyään jo laissakin raiskaukseksi. Mikä tahansa seksuaalinen lähentely, joka ei tunnu itsestä hyvältä, ei ole oikeutettua vain sen takia, että olette naimisissa! 

Mutta miksi se ei tunnu hyvältä? Retorinen kysymys, älä vastaa siihen, koska vastauksesi olisi epäilemättä valhe.

Kristinuskossa on muuten oikeus, vaikka laissa ei ole. Vaimon keho on miehen, ja miehen keho on vaimon.

Avioliittovelvollisuus on edelleen arvokas, vaikka ei ole pakotettu, lailla tai millään muullakaan. Jos sitä ei ota tosissaan, ei pitäisi mennä naimisiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/27 |
03.09.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

age is just a number kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

age is just a number kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

age is just a number kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asiat ovat oikeasti niin, että kun mies tulee lähelle, hän tarraa joko tisseistä ja alapäästä kiinni.

Sielussani tunnen ja toivon että hän tulisi lähelle ja Vain halaisi ja olisi.

Koskisi ja puhuisi kunnioittavasti.

Hyi hemmetti...lähtisi vaihtoon tuommoinen mies vaikka muuten olisi miten "kiva". Näkee sinut pelkkänä tarpeittensa tyydyttäjänä. 

Oletko kertonut hänelle, että haluat hellempää kosketusta, ja että erogeenisille alueille sopii mennä vasta, kun olet kiihottunut? Mä luulin että jokainen mies ymmärtää tämän...

Kyllä ja kiitos kun tartuit asiaan.

Olemme sen 100krt tästäkin asiasta jutelleet, tuloksetta/ muistaa muutaman päivän ja kaikki alkaa alusta.

Nämä asiat ovat muovanneet ajatukseni kummallisiksi, en halua toista lähelle tämän takia, mut kaipaan toista silti.

Kun kaipaan, turrutan ajatukseni kun muistan miten se oikeassa elämässä meneekin.

Ymmärrän sinua hyvin. Tuommoinen lähestymistapa saisi minussakin aikaan torjuntareaktion, kokisin sen todella loukkaavaksi. 

Kuinka saisin sen miehelle kerrottua niin, että hän muistaisi loppuelämän tämän asian?

Onko jollain ollut samaa tilannetta?ja siitä korjaantunut? Mitä miehet itse sanoo?

Oma mieheni sanoo että hällä on oikeus koskea minuun milloin haluaa, olemmehan naimisissa. Voi apua.

Nämä 'pikku'asiat ottivat jo suhteen alussa hermoon. Luulin että mies oppisi, mutta ei.

Tuntuu kuin minua ei arvosteta, rakastetaan kyllä mutta ei arvosteta.

Kun arvostuksen ja kunnioituksen otan esille, saan kuulla olevani kaikinpuolin sairas ja itsekäs.

Ei ole oikeutta! Avioliiton sisällä tapahtuva seksi, joka on vastoin toisen tahtoa, luokitellaan nykyään jo laissakin raiskaukseksi. Mikä tahansa seksuaalinen lähentely, joka ei tunnu itsestä hyvältä, ei ole oikeutettua vain sen takia, että olette naimisissa! 

Mutta miksi se ei tunnu hyvältä? Retorinen kysymys, älä vastaa siihen, koska vastauksesi olisi epäilemättä valhe.

Kristinuskossa on muuten oikeus, vaikka laissa ei ole. Vaimon keho on miehen, ja miehen keho on vaimon.

Avioliittovelvollisuus on edelleen arvokas, vaikka ei ole pakotettu, lailla tai millään muullakaan. Jos sitä ei ota tosissaan, ei pitäisi mennä naimisiin.

Ei tämä ole valhe. Se ei tunnu hyvältä, koska mies hyökkää heti tissien ja p*llun kimppuun. Pitäisi ensin olla muuta läheisyyttä ja vasta naisen kiihotuttua koskea noihin alueisiin. Ei miehetkään pidä siitä että heti kynnet pitkänä kouraistaan kalusta ja kasseista kiinni ilman minkäänlaista muuta kosketusta. 

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi yhdeksän viisi