Lue keskustelun säännöt.
Koulu alkoi - ekaluokkalaisille kohtuuttomia vaateita?
29.08.2018 |
Ilmeisesti uuden ops:n mukaan on tarkoitus, että lapsi vastaa yhä enemmän oppimisestaan ja läksyistään. Läksyjä tulee joka päivä, paitsi viikonlopuiksi. Katson, että lapsi tekee ne, eikä siitä ole noottia tullutkaan.
Ilmeisesti kotona pitäisi kuitenkin katsoa jo edeltä käsin koulukirjojen seuraavia asioita ja aiheita ja osata nämä seuraavalla tunnilla. Aiheeseen liittyen opettaja laittoikin Wilma-viestiä yhteisesti kaikille ekaluokkalaisten vanhemmille. Viestin mukaan vanhempien pitäisi huolehtia, että lapsi valmistautuu seuraavalle tunnille ja toisaalta lapsen pitäisi jotenkin kummallisesti älytä tehdä tämä itse.
Vähän tuntuu, että mitä koulu oikein odottaa. Ekaluokkalaisen on käyneet koulua vasta muutaman viikon ja eikö niissä läksyissä itsessään olisi jo tarpeeksi näin pienille.
Onko muilla vastaavaa?
Kommentit (77)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä edelliseen, ongelma ei ole se ettei lapsi ja vanhemmat pärjää, mutta koulu on niin sekaisin että on mahdotonta tietää mitä tehdään milloinkin ja miten asiat etenee koulussa. Myös palautteen saaminen koulusta on miltei mahdotonta
. Mutta hei, reksin mukaan tämä on Kiva koulu. Kaikkein lisäksi Unicef koulu....
Ja koulua on siis käyty nyt kolme viikkoa?
Ei ihan vielä kolmeakaan. Siksi täällä näitä mietitään.
T. Yksi ekaluokkalaisen äiti, joka kävi oman ekaluokkansa 1980-luvulla ikivanhan opettajan alaisuudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä sanoin että oli ekaluokkalisesta kysymys?
Onko se touhu nykyään tuollaista? Ekaluokkalaiset kun ovat jengiä jossa osa porukasta ei edes tiedä omaa sukunimeään. Onkohan vedetty vähän turhan akateemiseksi tuo linja? Ennen ykkös- ja kakkosluokkien tärkein funktio oli lasten ryhmäyttäminen ja opettelu olemaan osana sosiaalista ryhmää ja varsinainen totisempi oppiminen alkoi vasta kolmannella.
Vierailija kirjoitti:
Vielä edelliseen, ongelma ei ole se ettei lapsi ja vanhemmat pärjää, mutta koulu on niin sekaisin että on mahdotonta tietää mitä tehdään milloinkin ja miten asiat etenee koulussa. Myös palautteen saaminen koulusta on miltei mahdotonta
. Mutta hei, reksin mukaan tämä on Kiva koulu. Kaikkein lisäksi Unicef koulu....
Minuakin vähän hämmentää nämä tehtävänannot. Lapsi saa läksyksi tehtävät x ja y, jotka merkitään kirjaan raksilla. Tämän lisäksi minulla on vanhempainillasta tieto että lukuläksyä on joka päivä ja että vanhemmat voisivat kannustaa lapsia kykyjen ja jaksamisen mukaan tekemään kesken jääneitä tuntitehtäviä loppuun tai lukea läksyksi annetun sanalistan lisäksi myös niitä haastavampia tai tekemään matematiikan lisätehtäviä. Kotona sitten väännetään siitä kun lapsen mielestä läksyt on just ne mitä ope sanoi eikä mitään muuta joten siinäpähän kannustan, aapiseen ei ole merkitty mitään ja lapsen mukaan lukuläksyä ei tullut, ja viimeksi kun houkuttelin lapsen lukemaan niitä haastavampia sanalistoja niin se olikin seuraavan päivän läksy ja lasta (joka lukee sujuvasti kirjoja) tympi tehdä tuplana.
Ihan mielenkiinnolla menen huomiseen vanhempainvarttiin, kiinnostaa onko se lapsi tehnyt lopulta oikeita tehtäviä oikeaan aikaan 😆 Yritetty on. Kaikki raksilla kirjaan merkityt on tehty, mutta vähän on hämärän peitossa mitä muuta koulu odottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä edelliseen, ongelma ei ole se ettei lapsi ja vanhemmat pärjää, mutta koulu on niin sekaisin että on mahdotonta tietää mitä tehdään milloinkin ja miten asiat etenee koulussa. Myös palautteen saaminen koulusta on miltei mahdotonta
. Mutta hei, reksin mukaan tämä on Kiva koulu. Kaikkein lisäksi Unicef koulu....
Minuakin vähän hämmentää nämä tehtävänannot. Lapsi saa läksyksi tehtävät x ja y, jotka merkitään kirjaan raksilla. Tämän lisäksi minulla on vanhempainillasta tieto että lukuläksyä on joka päivä ja että vanhemmat voisivat kannustaa lapsia kykyjen ja jaksamisen mukaan tekemään kesken jääneitä tuntitehtäviä loppuun tai lukea läksyksi annetun sanalistan lisäksi myös niitä haastavampia tai tekemään matematiikan lisätehtäviä. Kotona sitten väännetään siitä kun lapsen mielestä läksyt on just ne mitä ope sanoi eikä mitään muuta joten siinäpähän kannustan, aapiseen ei ole merkitty mitään ja lapsen mukaan lukuläksyä ei tullut, ja viimeksi kun houkuttelin lapsen lukemaan niitä haastavampia sanalistoja niin se olikin seuraavan päivän läksy ja lasta (joka lukee sujuvasti kirjoja) tympi tehdä tuplana.
Ihan mielenkiinnolla menen huomiseen vanhempainvarttiin, kiinnostaa onko se lapsi tehnyt lopulta oikeita tehtäviä oikeaan aikaan 😆 Yritetty on. Kaikki raksilla kirjaan merkityt on tehty, mutta vähän on hämärän peitossa mitä muuta koulu odottaa.
Ja lisättäköön että jos mulla on arki-illassa 1-2 kotityötöntä hereilläolotuntia kolmen lapseni kanssa niin ei tunnu mielekkäältä käyttää siitä läksyjen lisäksi aikaa joihinkin S-leikkeihin 3 vuotta sitten lukemaan oppineen lapsen kanssa 🙄 Kyllä siinä sivussa saa hänkin kun 4-vuotiaan kanssa tavutetaan ja maistellaan alkutavuja ja riimejä jne. ihan normaalin elämän ohessa, mutta että varta vasten seuraavan päivän kirjaimeen tutustuminen...? Why?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minä ainakaan osaa oikein opettaa kirjaimia.
Kellon opetus on kai yksin vanhempien hommaa.
Meillä allekirjoitetaan, kun on kuunneltu lukuläksyn. Eli kuittaus lukukorttiin, jossa sivu mistä luetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ekaluokkalaiset ei opettele ja tankuta kirjaimia ollenkaan, mutta jos nyt lähdetään siitä, että näin tapahtuisi niin sitäkin voi etukäteen kotona opiskella. Otetaan esim kirjain S. Lapsen kanssa voi makustella, miltä se kuulostaa ja voi leikkiä esim matoa, jossa pitää vuorotellen sanoa sanoja jne. Lapsen kanssa voi vaikka kulkea kotona ja panna keltaisen huomiolapun kymmeneen sellaiseen esineeseen jonka nimessä on S.
Tajuatteko?
Tajuatko, ettei kaikilla ekaluokkalaisilla ole mahdollisuutta saada tämän kaltaista tukea kotoa? Jos koulussa edellytetään, että kaikki käyvät esittämälläsi tavalla läpi seuraavan päivän aiheet, putoaa osa lapsista kelkasta heti alkumetreillä. Minusta uusi OPS menee metsään siinä, että se sälyttää liian pienille lapsille liian ison vastuun oppimisesta, tavotteiden asettamisesta ja tulosten arvioinnista.
Tää voi tulla sulle järkytyksenä mutta meillä on aina luettu lapsille paljon, molemmat on oppineet lukemaan nelivuotiaina. Kieliä olen opettanut jo reilusti alle kouluikäisille, käytännössä joka päivä.
Sinä et nyt ymmärtänyt, etten puhunut juuri sinun perheestäsi. Myös minä osaan tukea lasteni kielenkehitystä ja koulun käyntiä. Ongelma on ne perheet, joissa - syystä tai toisesta - tällaista kykyä ja osaamista ei ole. Näiden perheiden lapset joutuvat pärjäämään yksin ja jos koulu edellyttää vanhempien osallistuvan, osa lapsista syrjäytyy ja tippuu kärryiltä ilman omaa syytään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ekaluokkalaiset harjoittelevat koulunkäynnin taitoja ja koululaiseksi kasvamista, kohtuutonta vaatia että perehtyisi seuraavalla tunnilla opetettavaan asiaan kotona, riittää kun tekee läksyt ja katsoo seuraavan päivän tavarat mukaan.
Ainakin minä käyn läpi opetettavan asian ensin toiminnallisesti sen jälkeen aletaan tutustua kirjan kanssa asiaan. Lukemaanopettaessa vanhemmat usein tekevät virheen kun yrittävät kirjain kirjaimelta opettaa lukemaan,eikä äänteitä liuttaen. Myös kirjainten ja numeroiden oikeaa suuntaa ja mistä lähdetään tekemään esim pikku a-kirjainta. Nämä on opettajan asioita opettaa pienille, ei kotona.
Isompien koululaisten kohdalla voi hyvin ajatella että oppilas tutustuu opettettavaan asiaan (aineesta riippuen) jo kotona alustavasti ja tunnilla käydään asiaa läpi syvällisemmin.
Ekaluokkalainen on vielä pieni ja jos lapsi osaa jo lukea/kirjoittaa/laskea niin hyvä, sitten eriytetään ja haasteita voi olla muualla,esim kirjoituksen siisteydessä näkee yhä enenevissä määrin ongelmia, kirjamet eivät pysy viivoilla, ovat liian isoja tai pieniä jne. (hienomotoriikka/silmäkäsi koordinaatio) Vähän myöhemmin ekalla pitää alkaa muistamaan isot alkukirjaimet, pisteet ja sanavälit. Myös monesti vanhemmat sotkevat mekaanisen lukutaidon siihen,että lapsi osaisi lukea ja ymmärtäisi lukemansa, se että osaa lukea, ei tarkoita, että pystyy syvällisemmin ymmärtämään lukemaansa tai poimimaan tekstistä tietoa. Matematiikan kanssa sama mekaanisesta, apuvälinein tapahtuvasta laskemisesta on matkaa siihen, että laskeminen muuttuu automaattiseksi.
Hienoa, että opettaja on paikalla. Olisiko sinulle vinkkejä tuon käsialan kanssa?
Lapsella on vahva lukutaito (myös luetun ymmärtäminen) ja hänellä oli eskarissa pölkkykirjaimilla hieno käsiala, mutta koulussa se on muuttunut aivan syheröksi. Kuulemma koulussa on koko ajan kiire. Jotenkin kummasti se kiire on kotiläksyjäkin tehdessä.
Pikkukirjaimien suunnat ovat aivan hakusessa. Mietin, nalkutanko kotona asiasta (ja opetan ehkä väärin) vai jätänkö opettajalle.
Meilläkin omituisia koukeroita nykyään. Mutta kai koulussa vaaditaan enemmän, kuin eskarissa. Yllättäen numerot on menneet hakuseen, vaikka on ne osannut tehdä jo ennen koulua. Miksihän?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletko kysynyt opettajalta, että todella tarkoittaa, että pitää etukäteen selvittää seuraavan tunnin asiat, eli että huomenna opetellaan kirjainta S? Vai mitä tarkoittaa?
Veikkaan tuota viimeistä, ei ekalla voida enempää vaatia.
Erottakaa tasossa on varmaan huimia ekaluokkalaisella. Osa vanhemmista luulee, että vieläkin ekalla vasta opetellaan kirjaimia.
Kirjaimet opetellaan viskarissa ja eskarissa ja koulussa tekstaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opetatteko lapsillenne yhtään mitään? K-Marketin portailla istui tänään kolmasluokkalainen, joka oli eksynyt. Ei muistanut osoitettaan. Koulu kahden korttelin päässä, koti kaupasta yhden korttelin päässä. Puhelin kateissa, ilmeisesti jäänyt aamulla kotiin. Muisti kuitenkin nimensä, löysin osoitteen ja talutin lapsen kotiin.
Täydellinen ohis, mutta miten tuon ikäinen lapsi eksyy kotinurkilla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ekaluokkalaiset harjoittelevat koulunkäynnin taitoja ja koululaiseksi kasvamista, kohtuutonta vaatia että perehtyisi seuraavalla tunnilla opetettavaan asiaan kotona, riittää kun tekee läksyt ja katsoo seuraavan päivän tavarat mukaan.
Ainakin minä käyn läpi opetettavan asian ensin toiminnallisesti sen jälkeen aletaan tutustua kirjan kanssa asiaan. Lukemaanopettaessa vanhemmat usein tekevät virheen kun yrittävät kirjain kirjaimelta opettaa lukemaan,eikä äänteitä liuttaen. Myös kirjainten ja numeroiden oikeaa suuntaa ja mistä lähdetään tekemään esim pikku a-kirjainta. Nämä on opettajan asioita opettaa pienille, ei kotona.
Isompien koululaisten kohdalla voi hyvin ajatella että oppilas tutustuu opettettavaan asiaan (aineesta riippuen) jo kotona alustavasti ja tunnilla käydään asiaa läpi syvällisemmin.
Ekaluokkalainen on vielä pieni ja jos lapsi osaa jo lukea/kirjoittaa/laskea niin hyvä, sitten eriytetään ja haasteita voi olla muualla,esim kirjoituksen siisteydessä näkee yhä enenevissä määrin ongelmia, kirjamet eivät pysy viivoilla, ovat liian isoja tai pieniä jne. (hienomotoriikka/silmäkäsi koordinaatio) Vähän myöhemmin ekalla pitää alkaa muistamaan isot alkukirjaimet, pisteet ja sanavälit. Myös monesti vanhemmat sotkevat mekaanisen lukutaidon siihen,että lapsi osaisi lukea ja ymmärtäisi lukemansa, se että osaa lukea, ei tarkoita, että pystyy syvällisemmin ymmärtämään lukemaansa tai poimimaan tekstistä tietoa. Matematiikan kanssa sama mekaanisesta, apuvälinein tapahtuvasta laskemisesta on matkaa siihen, että laskeminen muuttuu automaattiseksi.
Hienoa, että opettaja on paikalla. Olisiko sinulle vinkkejä tuon käsialan kanssa?
Lapsella on vahva lukutaito (myös luetun ymmärtäminen) ja hänellä oli eskarissa pölkkykirjaimilla hieno käsiala, mutta koulussa se on muuttunut aivan syheröksi. Kuulemma koulussa on koko ajan kiire. Jotenkin kummasti se kiire on kotiläksyjäkin tehdessä.
Pikkukirjaimien suunnat ovat aivan hakusessa. Mietin, nalkutanko kotona asiasta (ja opetan ehkä väärin) vai jätänkö opettajalle.
Käsialasta, itse sanon pikkukoululaisille, että tärkeintä on tehdä oikein ja huolellisesti kirjaimet, tässä vähemmän on enemmän :) Vaikka niin että tehdään yksi rivi, sitten ope tarkistaa ja kumipoliisi pyyhkii hutiloiden tehdyt kirjaimet, kirjainten suunnat löytyvät meidän käyttämästä harjoitusvihkosta, nuoli havainnollistaa mihin suuntaan kirjain tehdään, vanhempi voi hyvin kotona opettaa jo läpikäytyjen kirjainten suuntaa tai oikeammin katsoa että lapsi tekee oikein kirjaimet ja tarkastaa että on huolella tehty, pyytää pyyhkimään hutiloiden tehdyt, jos haluaa. Suunta pitäisi opettajan opettaa, kun kirjainta koulussa harjoitellaan. Itse korjautan läksyjä tarkistaessa jos tarvetta on, tämä riippuu opettajasta toki.
Joskus luokkaan muokkautuu kilpailuasetelma, että mitä enemmän tekee sen parempi, lapset keskenään vertailevat. Tällaisen tilanteen rauhoittaminen on mielestäni opettajan tehtävä, mutta jos kotona näkyy kova kiire tehdä läksyjä ja ne tehdään hutiloiden, puuttuisin siihen vanhempana ja vaatisin korjaamaan. Alkuun lapset valittavat, että tylsää, mutta mielestäni on hyvä oppia tekemään tylsiäkin juttuja ja kun vaatii huolellista työtä, niin se kantaa myöhemmin hedelmää, eikä tarvitse enää pyytää korjaamaan. Toki voi motivoida lasta myös vaikka sillä että hienoin kirjain ympyröidään/siistein rivi saa hymynaaman jne.
Toivottavasti sait tästä jotain irti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ekaluokkalaiset ei opettele ja tankuta kirjaimia ollenkaan, mutta jos nyt lähdetään siitä, että näin tapahtuisi niin sitäkin voi etukäteen kotona opiskella. Otetaan esim kirjain S. Lapsen kanssa voi makustella, miltä se kuulostaa ja voi leikkiä esim matoa, jossa pitää vuorotellen sanoa sanoja jne. Lapsen kanssa voi vaikka kulkea kotona ja panna keltaisen huomiolapun kymmeneen sellaiseen esineeseen jonka nimessä on S.
Tajuatteko?
Tajuatko, ettei kaikilla ekaluokkalaisilla ole mahdollisuutta saada tämän kaltaista tukea kotoa? Jos koulussa edellytetään, että kaikki käyvät esittämälläsi tavalla läpi seuraavan päivän aiheet, putoaa osa lapsista kelkasta heti alkumetreillä. Minusta uusi OPS menee metsään siinä, että se sälyttää liian pienille lapsille liian ison vastuun oppimisesta, tavotteiden asettamisesta ja tulosten arvioinnista.
Tää voi tulla sulle järkytyksenä mutta meillä on aina luettu lapsille paljon, molemmat on oppineet lukemaan nelivuotiaina. Kieliä olen opettanut jo reilusti alle kouluikäisille, käytännössä joka päivä.
Sinä et nyt ymmärtänyt, etten puhunut juuri sinun perheestäsi. Myös minä osaan tukea lasteni kielenkehitystä ja koulun käyntiä. Ongelma on ne perheet, joissa - syystä tai toisesta - tällaista kykyä ja osaamista ei ole. Näiden perheiden lapset joutuvat pärjäämään yksin ja jos koulu edellyttää vanhempien osallistuvan, osa lapsista syrjäytyy ja tippuu kärryiltä ilman omaa syytään.
Kyllä ymmärsin. Se on sitten jokaisen vanhemman oma valinta kumpaan päähän asettuu. Meillä on lapset huippulukiossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä edelliseen, ongelma ei ole se ettei lapsi ja vanhemmat pärjää, mutta koulu on niin sekaisin että on mahdotonta tietää mitä tehdään milloinkin ja miten asiat etenee koulussa. Myös palautteen saaminen koulusta on miltei mahdotonta
. Mutta hei, reksin mukaan tämä on Kiva koulu. Kaikkein lisäksi Unicef koulu....
Minuakin vähän hämmentää nämä tehtävänannot. Lapsi saa läksyksi tehtävät x ja y, jotka merkitään kirjaan raksilla. Tämän lisäksi minulla on vanhempainillasta tieto että lukuläksyä on joka päivä ja että vanhemmat voisivat kannustaa lapsia kykyjen ja jaksamisen mukaan tekemään kesken jääneitä tuntitehtäviä loppuun tai lukea läksyksi annetun sanalistan lisäksi myös niitä haastavampia tai tekemään matematiikan lisätehtäviä. Kotona sitten väännetään siitä kun lapsen mielestä läksyt on just ne mitä ope sanoi eikä mitään muuta joten siinäpähän kannustan, aapiseen ei ole merkitty mitään ja lapsen mukaan lukuläksyä ei tullut, ja viimeksi kun houkuttelin lapsen lukemaan niitä haastavampia sanalistoja niin se olikin seuraavan päivän läksy ja lasta (joka lukee sujuvasti kirjoja) tympi tehdä tuplana.
Ihan mielenkiinnolla menen huomiseen vanhempainvarttiin, kiinnostaa onko se lapsi tehnyt lopulta oikeita tehtäviä oikeaan aikaan 😆 Yritetty on. Kaikki raksilla kirjaan merkityt on tehty, mutta vähän on hämärän peitossa mitä muuta koulu odottaa.
Miksi ihmeessä pitäisi tehdä keskenjääneitä tehtäviä jne vielä kotona? Jo koulupäivä on raskas myös taitavalle oppilaalle, kaikkine sosiaalisine kuvioneen jne. Mahdollinen ip kerho ja harrastukset lisäksi niin musta läksyt riittää, opettaja antaa sen määrän läkyjä minkä katsoo tarpeelliseksi, leikille/olemiselle/kevereille jne pitää antaa tilaa
T: Jo aikaisemmin vastannut ope
Vierailija kirjoitti:
[
Uusi OPS on siitä huono, että se suurentaa entisestään eroja heikompien ja vahvempien oppilaitten välillä siksi, että enemmän vastuuta tulee kodille ja oppilaalle itselleen.
Uusi ops velvoittamaa sovittamaan opetuksen kunkin oppilaan taitotasoon sekä osaamisen että työskentelytaitojen osalta. Vastuuta tulisi siis antaa niille jotka sitä pystyvät kantamaan ja pois niiltä jotka eivät.
Enempi ongelma on minusta toteutuksessa. Median myymä ajatus että säkkituolilla tabletin kanssa loikoillen tehdään porukalla pari viikkoa itsenäistä projektia jossa joka kolmasluokkalainen taplaa tyylillään.
Ja koulua on siis käyty nyt kolme viikkoa?