Sonja, 34, on päättänyt, ettei koskaan hanki lapsia – yhä useampi suomalaisnainen tekee saman ratkaisun: ”En halua vangiksi elämään, jota en halua”

Vierailija kirjoitti:

On tutkittu, että älykkäillä ihmisillä on vähän lapsia. Hyvinvoinnin ja koulutuksen huono puoli on se, ettei perhe-elämä kunnolla istu työhönsä kiintyneiden fiksujen ihmisten elämään. Siitä johtuu länsimaiden syntyvyyden lasku: lapsia ei yksinkertaisesti enää tarvita mihinkään.

Kunhan tila ja elinmahdollisuudet loppuvat kolmansissa maissa, Kiina ja Intia tulevat valloittamaan Euroopan.

Evoluutio voittaa aina, ja lopulta tyhmät perii maan ja lisääntyy kuin kanit ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehka tassa ketjussa kannattais muistaa, etta monet 'ei halua lasta' kun ovat 24v ja sitten ovat 30v eivatka edelleenkaan halua lasta, tai kun ovat 34v. Mina nimittain en myoskaan halunnut lasta kun olin 'nuori'. Sitten kun olin 37v, halusin lapsen ja joo, klisee, mutta paras paatos ever! Sain vahan niinku parhaat kaikesta. Pitkaan matkustelin ja bailasin ja kun olin valmis asetuin aloilleni ja mulla on ollu tosi upea elama. Ei se lapsi rajoita menemista kuin muutaman kuukauden ja kun se lapsi on 17v ni maailma on taas ihan uusi minullekin kun paasen sivusta seuraamaan hanen ihanaa nuoruuttansa. Ihan parasta!!

Kirjoitin yllaolevan eilen. Enka ymmarra alapeukutuksia. Mika tuossa nyt on niin pahaa? Se etta olen saanut kaiken minka halusin???

Just se, olet onnellinen. Täällä ei kukaan saa olla onnellinen, ei velat eikä ne, joilla on lapsia. Olisit sanonut olleesi onneton vela, josta tuli onneton saatuaan lapsen.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on maailma sekaisin, kun lapsiperhe-elämä nähdään vankilana. Todellisuudessa lapsettomat eivät ymmärrä, millaista iloa ja onnea lapset elämään tuovat. Sellaista, ettei mikään muu asia elämässä tuota vastaavanlaista ilon ja onnen tunnetta.

Ihan samalla tavalla lapsiperheellisetkään eivät ymmärrä millaista iloa ja onnea lapseton elämä voi jollekin toiselle tuoda. Ei kukaan voi tietää tai määritellä mikä kenellekin suurinta iloa elämässä tuo. Näiden "totuuksien" viljelijät eivät tunnu käsittävän, että he näkevät asiat vain omasta kokemusmaailmastaan käsin. Maailma voi näyttää hyvin erilaiselta eri ihmisille.

Vierailija kirjoitti:

Minulle on ehdotettu lasten hankkimista parannuskeinona masennukseen. Huonoina kausina en jaksa huolehtia edes omasta puhtaudestani ja ravinnostani, mutta ehdottajan mielestä lapsi pakottaisi minut ryhdistäytymään ja huolehtimaan myös itsestäni.

Huhhuh! Onpas edesvastuuton ehdotus. Vauva antidepressanttina ja stressileluna!

Hyvä, että sinulla on arvostelukykyä. Kuulostaa siltä, että ehdottaja luulee sinun vain olevan ikävystynyt ja kaipaavan merkityksellisyyttä ja ryhtiä elämällesi. Toivottavasti löydät fiksumpaa seuraa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on maailma sekaisin, kun lapsiperhe-elämä nähdään vankilana. Todellisuudessa lapsettomat eivät ymmärrä, millaista iloa ja onnea lapset elämään tuovat. Sellaista, ettei mikään muu asia elämässä tuota vastaavanlaista ilon ja onnen tunnetta.

Ihan samalla tavalla lapsiperheellisetkään eivät ymmärrä millaista iloa ja onnea lapseton elämä voi jollekin toiselle tuoda. Ei kukaan voi tietää tai määritellä mikä kenellekin suurinta iloa elämässä tuo. Näiden "totuuksien" viljelijät eivät tunnu käsittävän, että he näkevät asiat vain omasta kokemusmaailmastaan käsin. Maailma voi näyttää hyvin erilaiselta eri ihmisille.

Tämö nyt on hölmöintä mitä kuullut.Kyllähän lapsiperheet on eläneet lapsetonta aikaa kauankin ja tietävät myös hyviä puolia mutta päätyneet silti lasten hankintaan.Sori siitä.

SMILES kirjoitti:

Lapsissa tulevaisuus kirjoitti:

Mielestäni ilman lapsia ja lapsellisena voi elää hyvää ja onnellista elämää. Itselläni 10 v tytär, ja olen eronnut hänen isästään 9 v. sitten (yhteishuoltajuus). Olen saanut matkustella, harrastaa, opiskellaja bilettää ilman lasta yllin kyllin, kun lapsi isällään. Olen saanut myös viettää aikaa yksin, nautin hiljaisuudesta ja omatahtisesta tekemisestä. Tyttäreni on kasvatettu hyvin, elämä sujuu leppoisasti. Hän on oppinut, että teen vaikka hänen kanssaan ensin jotain yhdessä, sitten esim nukun päiväunet, jolloin minua ei häiritä.

Uuden kumppanin kanssa asuttu yhdessä jo vuosia. Meille jää hyvin myös yhteistä aikaa.

Itse näen että lapsesta jäin plussalle. Hymyilen kun katson hänen nuorta ihoaan, kaunista vartaloaan ja kuuntelen juttuja. Olen itse kasvanut lapsen kautta tosi paljon.

Yhteen lapseen voimavarat riittävät, ei enempään. Saa nähdä mitä sitten teini-ikä tuo tullessaan. Kohtelen lapsettomia aina arvokkaasti, ja pidän huolen etten kuormita lapsiasioilla, ellei kysytä.

niin ..mutta hymyiletkö kun katselet kaksoisleukaasi, silmäpussiasi ja raskauden venyttämää mahaasi?

Kaikilla ei vatsa veny tai tule raskausarpia. Vatsalihakseni palautuivat raskauden jälkeen hyvin yhteen ja vatsani on nätti urheilun jäljiltä. Ei kaksaria tai silmäpusseja, nukun viikonloppuisin aina pitkät unet ja päikyt.

Tosin, tiedostan että jossain vaiheessa 40 ikävuoden jälkeen muutokset tulevat oli laosia tai ei.

Mun mielestä lapsellisten pitäisi paremmin huolehtia ajan jakamisesta: 1. Omaan aikaan (unta, liikuntaa, ystäviä, kehittävää tekemistä) 2. Parisuhdeaikaa (treffejä, matkoja, arjen puuhia) 3. Läsnäolevaan aikaan lasten kanssa, sis. Hyvä vuorovaikutus. Jos ei taaperoita lasketa, niin kun lapselle antaa ensin huomiota ja on ystävällisen kiinnostunut, ne häipyvät pian omiin leikkeihinsä. Jos et lue lastasi, ja annat liian vähän huomiota, se roikkuu erityisesti silloin itkuisena lahkeessasi illan. Monet ei vaan tajua näitä juttuja.

Mä vihaan kiljuvia lapsia ja elämänsä uhranneita aikuisia. Pitää olla myös itsekkyyttä tehdä omia juttuja, ei tarvitse lakata elämästä lasten takia.

Fakta: Velat ei sitä henk.koht.tiedä miten ihanaa lasten saanti on. Ulistaan vaan ulkopuilisina että hui olin katsomassa siskon lasta synnärilllä ja päätin etten halua lasta ym. päätöntä.Juuri ne lapsia kyselleet sukulaiset ajatteli miten hienoa olis jos vauva saisi serkkuja ja perheet tukisi toisiaan ihsn eri tavalla..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on maailma sekaisin, kun lapsiperhe-elämä nähdään vankilana. Todellisuudessa lapsettomat eivät ymmärrä, millaista iloa ja onnea lapset elämään tuovat. Sellaista, ettei mikään muu asia elämässä tuota vastaavanlaista ilon ja onnen tunnetta.

Ihan samalla tavalla lapsiperheellisetkään eivät ymmärrä millaista iloa ja onnea lapseton elämä voi jollekin toiselle tuoda. Ei kukaan voi tietää tai määritellä mikä kenellekin suurinta iloa elämässä tuo. Näiden "totuuksien" viljelijät eivät tunnu käsittävän, että he näkevät asiat vain omasta kokemusmaailmastaan käsin. Maailma voi näyttää hyvin erilaiselta eri ihmisille.

Tämö nyt on hölmöintä mitä kuullut.Kyllähän lapsiperheet on eläneet lapsetonta aikaa kauankin ja tietävät myös hyviä puolia mutta päätyneet silti lasten hankintaan.Sori siitä.

Aivan, tottakai ovat eläneet lapsetonta aikaa, mutta he ovat kokeneet sen omasta kokemusmaailmastaan käsin. Yhä edelleen on kyse siitä, että samat asiat voivat merkitä eri ihmisille hyvin eri asioita. Mikä tuo iloa ja onnea toiselle voi tuoda toiselle ahdistusta ja onnettomuutta. Ihan uskomatonta, että sitä on niin vaikea ymmärtää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on maailma sekaisin, kun lapsiperhe-elämä nähdään vankilana. Todellisuudessa lapsettomat eivät ymmärrä, millaista iloa ja onnea lapset elämään tuovat. Sellaista, ettei mikään muu asia elämässä tuota vastaavanlaista ilon ja onnen tunnetta.

Ihan samalla tavalla lapsiperheellisetkään eivät ymmärrä millaista iloa ja onnea lapseton elämä voi jollekin toiselle tuoda. Ei kukaan voi tietää tai määritellä mikä kenellekin suurinta iloa elämässä tuo. Näiden "totuuksien" viljelijät eivät tunnu käsittävän, että he näkevät asiat vain omasta kokemusmaailmastaan käsin. Maailma voi näyttää hyvin erilaiselta eri ihmisille.

Tämö nyt on hölmöintä mitä kuullut.Kyllähän lapsiperheet on eläneet lapsetonta aikaa kauankin ja tietävät myös hyviä puolia mutta päätyneet silti lasten hankintaan.Sori siitä.

Aivan, tottakai ovat eläneet lapsetonta aikaa, mutta he ovat kokeneet sen omasta kokemusmaailmastaan käsin. Yhä edelleen on kyse siitä, että samat asiat voivat merkitä eri ihmisille hyvin eri asioita. Mikä tuo iloa ja onnea toiselle voi tuoda toiselle ahdistusta ja onnettomuutta. Ihan uskomatonta, että sitä on niin vaikea ymmärtää.

Minustaki on käsittämätöntä että vela "tietää" että äitiys ei tekisi häntä onnelliseksi KOKEMATTA sitä itse.

Jokainen saa tehdä omat valintansa.

Mutta ei lapseton ihminen ymmärrä oikeasti sitä onnea, mikä lapsesta tulee. Oma lapsi. Hymy, nauru, iltasadut, metsäretket, leipominen, jne.

Itse sain lapset ikähaarukassa 27-31. Sitä ennen sain bilettää ja matkustaa ihan tarpeeksi, ja siinä oli ehkä 3-5 vuotta kun olin enemmän "motissa" lasten takia. Kohta ollaan lähdössä noiden mukavien, fiksujen ja hyvinkäyttäytyvien lasten kanssa ulkomaan reissuun.

Mies päästää mut illanviettoihin ystävieni kanssa, milloin haluan. Olen töissä. Mitä vielä puuttuu elämästäni? Ei mitään.

On idioottimaista kuvitella, että lasten saaminen estää elämisen. Ok, 3-4 ekaa vuotta (terve) lapsi on vahdittavissa koko ajan ja on univelkaa, sen jälkeen helpottaa.

Sen sijaan, velat on usein ärsyttäviä hifistelijöitä jotka väsyvät pienestä (se on nähty työpaikalla, kovimmat saikuttajat ovat lapsettomia), ja joilla ei ole suhteellisuudentajua.

Lapsia tehneet taas ei ikinä voi käsittää sitä iloa ja onnea joka tulee osaksi kun saa sinkkuna vapaana toteuttaa niitä uskomattomia hurjia unelmia joita ei olisi ikinä uskonut saavansa. Aivan samoin kun lapset tuo suurta onnea jota ei muualta saa niin myös elämän muut asiat voi tuoda vieläkin suurempaa onnea jota ei ikinä olisi voinut saada jos olisi tehnyt lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on maailma sekaisin, kun lapsiperhe-elämä nähdään vankilana. Todellisuudessa lapsettomat eivät ymmärrä, millaista iloa ja onnea lapset elämään tuovat. Sellaista, ettei mikään muu asia elämässä tuota vastaavanlaista ilon ja onnen tunnetta.

Ihan samalla tavalla lapsiperheellisetkään eivät ymmärrä millaista iloa ja onnea lapseton elämä voi jollekin toiselle tuoda. Ei kukaan voi tietää tai määritellä mikä kenellekin suurinta iloa elämässä tuo. Näiden "totuuksien" viljelijät eivät tunnu käsittävän, että he näkevät asiat vain omasta kokemusmaailmastaan käsin. Maailma voi näyttää hyvin erilaiselta eri ihmisille.

Tämö nyt on hölmöintä mitä kuullut.Kyllähän lapsiperheet on eläneet lapsetonta aikaa kauankin ja tietävät myös hyviä puolia mutta päätyneet silti lasten hankintaan.Sori siitä.

Aivan, tottakai ovat eläneet lapsetonta aikaa, mutta he ovat kokeneet sen omasta kokemusmaailmastaan käsin. Yhä edelleen on kyse siitä, että samat asiat voivat merkitä eri ihmisille hyvin eri asioita. Mikä tuo iloa ja onnea toiselle voi tuoda toiselle ahdistusta ja onnettomuutta. Ihan uskomatonta, että sitä on niin vaikea ymmärtää.

Minustaki on käsittämätöntä että vela "tietää" että äitiys ei tekisi häntä onnelliseksi KOKEMATTA sitä itse.

Lasten hankinta ei ole asia jota kannattaa lähteä kokeilemaan josko se olisi oma juttu vai josko ei. Jos on onnellinen ilman lapsia eikä niitä halua, niin on pelkästään järkevää olla silloin lapsia tekemättä.

Koskaan ei pidä luottaa naiseen kun puhutaan lapsista ja niiden tekemisestä. Mieli muuttuu parissa päivässä kun kolmenkymmenen vuoden iän jälkeen rupee hormonit jylläämään.

Puolisoni vihasi lapsia, pelkäsi vastuuta ja aina oli uhonnut ettei ikinä..... No nyt on tullut kolme lasta neljän vuoden sisään. Tunnen muitakin äitejä jotka ei halua lapsia ja paljon tunnen sellasiakin +40 jotka on eronneet ja sen myötä tullut yksinäisyyden pelko ja harmittelevat kun ei ole lapsiakaan.

Vierailija kirjoitti:

Yhä useampi nainen on aivan sekaisin. Persoonallisuushäiriöt ja muut mielenterveysongelmat saavat alitajunnan sanomaan, ettei lapsia kannata hankkia, koska noin huono äiti on todellinen kärsimysnäytelmä lapselle. Siksi se muotoillaan, ettei muka halua lapsia. Useimmiten tuon tasoisilla naisilla poikkiskin on samanlainen elämäntapaluuseri.

Sinun kannattaa katsoa niitä oman tuttavapiirisi ulkopuolisia vela pariskuntia. Harvemmin näkyy "elämäntapa luusereita" ennemmin menestyviä, joiden omaisuutta odotetaan kielipitkällä.

Vierailija kirjoitti:

Fakta: Velat ei sitä henk.koht.tiedä miten ihanaa lasten saanti on. Ulistaan vaan ulkopuilisina että hui olin katsomassa siskon lasta synnärilllä ja päätin etten halua lasta ym. päätöntä.Juuri ne lapsia kyselleet sukulaiset ajatteli miten hienoa olis jos vauva saisi serkkuja ja perheet tukisi toisiaan ihsn eri tavalla..

Velat ei haluakaan tietää "miten ihanaa lasten saanti on" kun ei se kaikille lapsen tehneillekään sitä ole. Sä voit kysyä josko se vela luovuttaisi munasoluja. Voisit itse kypsyttää ja synnyttää Ne serkut. Ongelma ratkaistu.

Vierailija kirjoitti:

Lapsia tehneet taas ei ikinä voi käsittää sitä iloa ja onnea joka tulee osaksi kun saa sinkkuna vapaana toteuttaa niitä uskomattomia hurjia unelmia joita ei olisi ikinä uskonut saavansa. Aivan samoin kun lapset tuo suurta onnea jota ei muualta saa niin myös elämän muut asiat voi tuoda vieläkin suurempaa onnea jota ei ikinä olisi voinut saada jos olisi tehnyt lapsia.

Tiedäthän, että ihmisikä on pitkä. Jos elää esim. 90 vuotta ja tekee lapsen, jää silti 70 vuotta ja enemmänkin toteuttaa niitä hurjia juttujaan. Jos vielä tekee sen lapsen esim. nelikymppisenä, jaksaa olla nuori ja hurja parisen kymment vuotta. T: Sekä nuori ja hurja ollut että myös upean äitiyden kokenut

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on maailma sekaisin, kun lapsiperhe-elämä nähdään vankilana. Todellisuudessa lapsettomat eivät ymmärrä, millaista iloa ja onnea lapset elämään tuovat. Sellaista, ettei mikään muu asia elämässä tuota vastaavanlaista ilon ja onnen tunnetta.

Ihan samalla tavalla lapsiperheellisetkään eivät ymmärrä millaista iloa ja onnea lapseton elämä voi jollekin toiselle tuoda. Ei kukaan voi tietää tai määritellä mikä kenellekin suurinta iloa elämässä tuo. Näiden "totuuksien" viljelijät eivät tunnu käsittävän, että he näkevät asiat vain omasta kokemusmaailmastaan käsin. Maailma voi näyttää hyvin erilaiselta eri ihmisille.

Tämö nyt on hölmöintä mitä kuullut.Kyllähän lapsiperheet on eläneet lapsetonta aikaa kauankin ja tietävät myös hyviä puolia mutta päätyneet silti lasten hankintaan.Sori siitä.

Aivan, tottakai ovat eläneet lapsetonta aikaa, mutta he ovat kokeneet sen omasta kokemusmaailmastaan käsin. Yhä edelleen on kyse siitä, että samat asiat voivat merkitä eri ihmisille hyvin eri asioita. Mikä tuo iloa ja onnea toiselle voi tuoda toiselle ahdistusta ja onnettomuutta. Ihan uskomatonta, että sitä on niin vaikea ymmärtää.

Minustaki on käsittämätöntä että vela "tietää" että äitiys ei tekisi häntä onnelliseksi KOKEMATTA sitä itse.

Voiko sen lapsen palauttaa, jos ei nautikkaan äitiydestä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on maailma sekaisin, kun lapsiperhe-elämä nähdään vankilana. Todellisuudessa lapsettomat eivät ymmärrä, millaista iloa ja onnea lapset elämään tuovat. Sellaista, ettei mikään muu asia elämässä tuota vastaavanlaista ilon ja onnen tunnetta.

Ihan samalla tavalla lapsiperheellisetkään eivät ymmärrä millaista iloa ja onnea lapseton elämä voi jollekin toiselle tuoda. Ei kukaan voi tietää tai määritellä mikä kenellekin suurinta iloa elämässä tuo. Näiden "totuuksien" viljelijät eivät tunnu käsittävän, että he näkevät asiat vain omasta kokemusmaailmastaan käsin. Maailma voi näyttää hyvin erilaiselta eri ihmisille.

Tämö nyt on hölmöintä mitä kuullut.Kyllähän lapsiperheet on eläneet lapsetonta aikaa kauankin ja tietävät myös hyviä puolia mutta päätyneet silti lasten hankintaan.Sori siitä.

Aivan, tottakai ovat eläneet lapsetonta aikaa, mutta he ovat kokeneet sen omasta kokemusmaailmastaan käsin. Yhä edelleen on kyse siitä, että samat asiat voivat merkitä eri ihmisille hyvin eri asioita. Mikä tuo iloa ja onnea toiselle voi tuoda toiselle ahdistusta ja onnettomuutta. Ihan uskomatonta, että sitä on niin vaikea ymmärtää.

Tämähän toistuu kaikessa. Ekstrovertit eivät ymmärrä, että hiljaisuus ei ole tylyyttä, introvertit ei ymmärrä miten jotkut jaksavat puhua. Vanhat ei ymmärrä nykynuoriso, nuoriso ei ymmärrä sodan aikaa. Kunnianhimoiset ei ymmärrä, miten joku ei priorisoi rahaa ja valtaa, muut ei ymmärrä ahneutta. Miehet ei ymmärrä naisia ja toisinpäin. Lopulta hyvin harvalla on kyky ja halu katsoa sen oman oman kokemuspiirin ympärille ja välttää vastakkainasettelua.

Meillä on olemassa laki ja järjestelmä, jonka puitteisssa lapsiperheet ovat tarkan valvonnan alaisena, koko yhteiskunta on valjastettu vahtimaan heitä. Sosiaaliviranomainen voi vangita lapsen pelkän "huolen" perusteella 18 vuotiaaksi asti oman harkintansa perusteella ilman, että hän joutuu todistamaan vanhempien syyllisyyden puolueettomassa oikeudenistunnossa. 

Tästä syystä ei missään nimessä kannata hankkia lapsia Suomessa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen keski-ikäinen nainen, enkä ole kokenut vauvakuumetta koskaan. Ystävät hankkivat lapsia jo nuorina, mutta itse en kokenut halua hankkia lapsia edes silloin. Tunnen nyt iloa ratkaisustani. Sukulaislapset ovat ihania ja olen heitä hoitanut. Minulle lapseton elämäntapa on ihanteellinen. Olen välttynyt isolta stressiltä, kun ei ole tarvinnut huolehtia lapsista. Voin lähteä ulkomaille milloin haluan. Töistä kotiin tullessa saan rentoutua, ottaa päikkärit yms. Ei kenelläkään ole oikeutta tuputtaa perhe-elämän olevan ainoa oikea vaihtoehto. Moni hankkii lapsia painostuksesta, että nainen on oikea nainen vasta saatuaan lapsia. Annetaan toisillemme mahdollisuus valita oma elämäntapa ja kunnioitetaan toistemme elämää.

Tiivistelmä: Minä-minä-minä-MINÄ-minä!

Joku tuolla aiemmin samaa kysyi ja minä jatkan: mikä sitten on vika itseensä keskittymisessä? Keneltä se on pois tai ketää se haittaa? Vai onko tuo joku muinainen luterilainen nöyryyden ja uhrautuvaisuuden eprinne, joka sanoo ettei ihminen saisi elää kuten itse haluaa vaan pitäisi uhrautua toisten eteen.

Ei siinä olekaan mitään pahaa mutta ihmiskuntaa nyt vaan ei olisi eikä se jatkuisi jos kaikki päättäisivät olla lisääntymättä ja keskittyisivät vaan omaan elämään. Kyllä lisääntyminen on evoluution näkökulmasta lajille pakollinen. Tämähän on fakta. Siinä mielessä velat kyllä ovat itsekkäitä mutta ymmärrän kyllä miksi lapseton elämä saattaa houkuttaa, enkä halua ketään sen vuoksi tuomita. Mutta faktat faktoina :D