Sonja, 34, on päättänyt, ettei koskaan hanki lapsia – yhä useampi suomalaisnainen tekee saman ratkaisun: ”En halua vangiksi elämään, jota en halua”

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua taas ärsyttää se, että näissä keskusteluissa tulee aina se tunne kuin lapsi olisi jokin hyvin raskas ja rasittava olento, jota joko haluaa tai ei halua. Siis että ei halua sitä itse lasta, koska lapsi on käsitteenä niin hirveä.

Mutta sitten kuitenkin jokaikinen meistä on ollut itsekin lapsi. :'D

Että minua, sinua ja naapurin Pertsaa yhdistää ainakin se että me olemme kaikki olleet lapsia. Olen hirveän tyytyväinen, että olen olemassa ja että vanhempani halusivat lisääntyä. Koska muutenhan minua ei olisi. :'D

Eli ei kai niitä lapsia pelkästään lapsen takia haluta, vaan halutaan luoda uutta elämää! Muutenhan ihmiset adoptoisivat isoja koululaisiakin, pieni vauva vielä tuntuu omalta aikaansaannokselta, vaikka se olisikin jonkun toisen alkuunpanema.

Toki täytyy olla hoivaviettiä ja tunne siitä, että osaa kantaa vastuuta.

Mutta ei se oman lapsen kanssa eläminen ole sitä kuin muilla, se on jotain spesiaalia. Se karmiva lapsi on sinun elämänsä loppuun saakka. <3

Taas sama rikkinäinen levy yhdellä ihkuttelijalla. Hohhoijaa. Tiedoksesi, että koulu- ja teini-ikäisiäkin lapsia adoptoidaan.

Ja sama rikkinäinen levy on itselläsikin, toinen puoli vain. Et ilmeisesti kestä toisten onnea, mikä elämässäsi on mennyt pieleen? Kamala lapsuus?

Vierailija kirjoitti:

Tällainen on vauvapalsta nykyään 😂 velat intoilemassa, eikö ole jo kornia 😁

Kateellisten panettelua😁

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu, että monet velat eivät todellakaan tarvitse sitä lasta, vaan pikemminkin lempeän äitihahmon, koska sellainen heiltä ilmeisesti puuttuu ja sen takia he näkevät äitiyden pelkästään raskaana taakkana. Muutama onkin tunnustanut olevansa ei-toivottu lapsi ja katkaisseen kaikki siteensä vanhempiinsa. Tästä se kiihko ehkä monen kohdalla johtuukin.

Yrität vain dissata veloja asettautumalla vanhempi-terapeutin asemaan, jolloin velat olisivat ikään kuin lapsen tai potilaan asemassa sinuun nähden. Tosi läpinäkyvää. Loppuvatko oikeat argumentit?

Dissata? Minähän tunnen suurta sympatiaa veloja kohtaan! Voisin itse asiassa adoptoida itselleni muutaman velan.

Adoptoi minut! Olen hiljainen ja sisäsiisti velanainen, kaipaan vain rakkautta ja teenjuontia viltin alla.

Oi, kuulostat ihanalta! Eihän haittaa, että joudut muuttamaan ulkomaille uuteen perheeseesi? Eipä kai, koska velat pitävät yleensä matkustelusta. Saat vielä sisaruksiakin kaiken muun lisäksi! He saattavat kyllä hankkia jossain vaiheessa vauvoja, mutta yritetään järjestää jonkinlaista siedätyshoitoa, jottei se häiritse viltin alla oloasi kovin paljon. Joohan!

Vierailija kirjoitti:

Kummasti tuo pelkkä "Vauva"-sana vetää veloja puoleensa:-). Ja kovin kiukkuisesti he puolustavat kantaansa. Kannattaisikohan heidän lähteä vuorille ihan yksin (ah, sitä yksinäisyyden autuutta!) rauhoittumaan ja mietiskelemään.

Kaikki ei halua lasta. Olen lapseton ihminen, koska en usko että olisin kovin hyvä vanhempi. Liian iso vastuu minulaiselle menevälle ihmiselle. Eli ei tarvitse ajatella eskaria, koulua ja kaikkea mitä lapsen kasvatukseen tulee. Elän hyvin vapaasti.

Mutta silti, vaikka elän tätä omaa elämää näin ilman ylimääräistä vastuuta mitä en halua, niin he joilla on lapsia pyrkivät vaikuttamaan minun elämääni. Tänään töissä kysyttiin voinko vaihtaa vuoroa, koska LAPSI. No en voi vaihtaa, kun ei ole minun vastuullani sinun lapsi. On ihan omiakin menoja ja lapselliset voisivat hoidella näitä asioita perheen parissa. Kesälomaa vaativat samat naamat aina samalle kuukaudelle koska LAPSI. Aina pitäisi olla valmiina kuuntelemaan voinko lapsettomana pitää syyskuussa kesälomaa, en voi pitää, ei ole minun ongelmani. Hoitakoot perheen parissa järjestelyt.

Ymmärrän kyllä, että ihmiset haluavat lapsia ja olla perheenä, mutta tehkää ne asiat siellä omienne joukoissa. Ei ne lapset ole meidän lapsia eikä meidän lapsettomien tarvitse vaivata päätä sellasilla asioilla pääseekö joku johonkin.

Siskoni laittoi minulle tunti sitten viestin voisinko katsoa hänen lastaan perjantaina, että pääsis joskus viihteelle nollaamaan. En aio edes vastata viestiin, koska sillä lapsella varmasti isä jossain. Hoitakoot keskenään tai viekööt mutsille jos edes ottaa. Eli tossakin lapsellinen yritti vaikuttaa sellaisella asialla mikä ei kiinnosta pätkääkään. Suurin osa lapsista muutenkin kasvaa ilman toista vanhempaa ja sehän on oikein lapselle eikö..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lopeta tuo vihaaminen... Hmm... vaikea lopettaa sellaista, mitä ei tee:-). Sen sijaan voi antaa oikein hellän ja äidillisen rutistuksen kaikille tuohtuneille veloille! Se saattaisi tehdä hyvää:-).

Kiitos vaan mutta en tarvitse äidillistä rutistustasi. Saan lämpimiä halauksia läheisiltäni silloin kun sellaista kaipaan.

En minäkään halua sellaisen ihmisen "hellää" rutistusta, jonka mielestä on kolkkoa kaikki muu paitsi lisääntyminen. Mitä jos hänen omat lapset haluavat mieluumin matkustella, keskittyä lääkärin uraansa tai viettää aikaansa yksin? Kolkkojako ovat?

Paradoksaalista, että elämän tarkoitus on lapsen tekeminen, mutta lapsen elämällä ei ole mitään tarkoitusta, muuta kuin lapsen tekeminen ja niin edelleen.

Lisääntykää ja täyttäkää maa. Sanoo raamattu. Aamen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu, että monet velat eivät todellakaan tarvitse sitä lasta, vaan pikemminkin lempeän äitihahmon, koska sellainen heiltä ilmeisesti puuttuu ja sen takia he näkevät äitiyden pelkästään raskaana taakkana. Muutama onkin tunnustanut olevansa ei-toivottu lapsi ja katkaisseen kaikki siteensä vanhempiinsa. Tästä se kiihko ehkä monen kohdalla johtuukin.

Yrität vain dissata veloja asettautumalla vanhempi-terapeutin asemaan, jolloin velat olisivat ikään kuin lapsen tai potilaan asemassa sinuun nähden. Tosi läpinäkyvää. Loppuvatko oikeat argumentit?

Luepa 413.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on maailma sekaisin, kun lapsiperhe-elämä nähdään vankilana. Todellisuudessa lapsettomat eivät ymmärrä, millaista iloa ja onnea lapset elämään tuovat. Sellaista, ettei mikään muu asia elämässä tuota vastaavanlaista ilon ja onnen tunnetta.

Kiva kun tiedät paremmin mikä on minun suurin onneni. Mene julistamaan ilosanomaasi toisaalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lopeta tuo vihaaminen... Hmm... vaikea lopettaa sellaista, mitä ei tee:-). Sen sijaan voi antaa oikein hellän ja äidillisen rutistuksen kaikille tuohtuneille veloille! Se saattaisi tehdä hyvää:-).

Kiitos vaan mutta en tarvitse äidillistä rutistustasi. Saan lämpimiä halauksia läheisiltäni silloin kun sellaista kaipaan.

En minäkään halua sellaisen ihmisen "hellää" rutistusta, jonka mielestä on kolkkoa kaikki muu paitsi lisääntyminen. Mitä jos hänen omat lapset haluavat mieluumin matkustella, keskittyä lääkärin uraansa tai viettää aikaansa yksin? Kolkkojako ovat?

Paradoksaalista, että elämän tarkoitus on lapsen tekeminen, mutta lapsen elämällä ei ole mitään tarkoitusta, muuta kuin lapsen tekeminen ja niin edelleen.

Lisääntykää ja täyttäkää maa. Sanoo raamattu. Aamen.

Maa on täytetty. Maa on itse asiassa ylitäytetty. Kulutamme enemmän luonnonvaroja kuin maapallo pystyy tuottamaan. Käsky toteutettu. Nyt on aika lopettaa. Aamen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lopeta tuo vihaaminen... Hmm... vaikea lopettaa sellaista, mitä ei tee:-). Sen sijaan voi antaa oikein hellän ja äidillisen rutistuksen kaikille tuohtuneille veloille! Se saattaisi tehdä hyvää:-).

Kiitos vaan mutta en tarvitse äidillistä rutistustasi. Saan lämpimiä halauksia läheisiltäni silloin kun sellaista kaipaan.

En minäkään halua sellaisen ihmisen "hellää" rutistusta, jonka mielestä on kolkkoa kaikki muu paitsi lisääntyminen. Mitä jos hänen omat lapset haluavat mieluumin matkustella, keskittyä lääkärin uraansa tai viettää aikaansa yksin? Kolkkojako ovat?

Paradoksaalista, että elämän tarkoitus on lapsen tekeminen, mutta lapsen elämällä ei ole mitään tarkoitusta, muuta kuin lapsen tekeminen ja niin edelleen.

Lisääntykää ja täyttäkää maa. Sanoo raamattu. Aamen.

Maa on täytetty. Maa on itse asiassa ylitäytetty. Kulutamme enemmän luonnonvaroja kuin maapallo pystyy tuottamaan. Käsky toteutettu. Nyt on aika lopettaa. Aamen.

Aina on tilaa vielä yhdelle. Ja kaverille kanssa. Aamen

Miksi ihmeessä tekisin lapsia? Itselleni tehtiin jo ala-asteella selväksi etten ole minkään arvoinen eikä minulla ole paikkaa yhteiskunnassa. Jos et ole neurotyypillinen, joudut kiusatuksi ja syrjityksi kaikkialla.

Vierailija kirjoitti:

Sori, mutta ihan oikeasti saa ihmisen kuulostamaan hirveän yksinkertaiselta, jos ei mistään muusta saa iloa kuin oman lapsen hoitamisesta. Ei varmaan saakaan, jos elää todella pientä elämää pienessä piirissä, tapaa sukulaisia ja vanhoja koulukavereita, ei ole opiskellut eikä sivistänyt itseään, matkustellut, ottanut selvää asioista, laajentanut omaa ajatteluaan ja maailmankuvaansa, tekee jotain ankeaa duunia eikä ole mitään erityistä kiinnostuksen saati intohimon kohdetta elämässä. Ja sitten ei millään tajua, että joku muu ei tosiaan saisi iloa siitä nenänniistämisestä ja kurahousujen pesusta. Tunnetteko ylipäänsä vain yhdenlaisia ihmisiä?

Yhtä yksinkertaiselta kuulostaa lapsen vievän ilon elämästä. Velat tuntuvat elävän kovin pienissä ympyröissä ja kritisoivan sellaista, mistä heillä ei ole itsellä kokemusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu, että monet velat eivät todellakaan tarvitse sitä lasta, vaan pikemminkin lempeän äitihahmon, koska sellainen heiltä ilmeisesti puuttuu ja sen takia he näkevät äitiyden pelkästään raskaana taakkana. Muutama onkin tunnustanut olevansa ei-toivottu lapsi ja katkaisseen kaikki siteensä vanhempiinsa. Tästä se kiihko ehkä monen kohdalla johtuukin.

Yrität vain dissata veloja asettautumalla vanhempi-terapeutin asemaan, jolloin velat olisivat ikään kuin lapsen tai potilaan asemassa sinuun nähden. Tosi läpinäkyvää. Loppuvatko oikeat argumentit?

Dissata? Minähän tunnen suurta sympatiaa veloja kohtaan! Voisin itse asiassa adoptoida itselleni muutaman velan.

Adoptoi minut! Olen hiljainen ja sisäsiisti velanainen, kaipaan vain rakkautta ja teenjuontia viltin alla.

En. Inhoan teetä. Meillä juodaan vain kahvia.

Ehka tassa ketjussa kannattais muistaa, etta monet 'ei halua lasta' kun ovat 24v ja sitten ovat 30v eivatka edelleenkaan halua lasta, tai kun ovat 34v. Mina nimittain en myoskaan halunnut lasta kun olin 'nuori'. Sitten kun olin 37v, halusin lapsen ja joo, klisee, mutta paras paatos ever! Sain vahan niinku parhaat kaikesta. Pitkaan matkustelin ja bailasin ja kun olin valmis asetuin aloilleni ja mulla on ollu tosi upea elama. Ei se lapsi rajoita menemista kuin muutaman kuukauden ja kun se lapsi on 17v ni maailma on taas ihan uusi minullekin kun paasen sivusta seuraamaan hanen ihanaa nuoruuttansa. Ihan parasta!!

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miksi ketään kiinnostaa, ”hankkiiko” joku toinen lapsia vai ei.

Tuntuu typerältä tällaiset julkiset ”minä en halua lapsia”-julistukset kuin myös joidenkin vouhotus siitä, miten kaikkien pitäisi perustaa perhe eikä mistään muusta saa samanlaista iloa elämään.

Joo sinän et ymmärrä.Sinäsinäsinä.

Katsos lapsettomuutta pyritään mainostamaan nuorille jotta kukaan ei enää lisääntyisi länsimaissa. Silloin maailman rikkaiden suunnitelmat nwo:stä vasta saavat tuulta allensa. Jos länsimaat lisääntyisivät kuten ennen ja olisivat isänmaallisia he pistäisivät hanttiin varmasti näille suunnitelmille mitä selkämme takana rikkaat puuhaavat. ota selvää.Älä aina niele ensimmäistä syöttiä.

Vierailija kirjoitti:

Sori, mutta ihan oikeasti saa ihmisen kuulostamaan hirveän yksinkertaiselta, jos ei mistään muusta saa iloa kuin oman lapsen hoitamisesta. Ei varmaan saakaan, jos elää todella pientä elämää pienessä piirissä, tapaa sukulaisia ja vanhoja koulukavereita, ei ole opiskellut eikä sivistänyt itseään, matkustellut, ottanut selvää asioista, laajentanut omaa ajatteluaan ja maailmankuvaansa, tekee jotain ankeaa duunia eikä ole mitään erityistä kiinnostuksen saati intohimon kohdetta elämässä. Ja sitten ei millään tajua, että joku muu ei tosiaan saisi iloa siitä nenänniistämisestä ja kurahousujen pesusta. Tunnetteko ylipäänsä vain yhdenlaisia ihmisiä?

Mistä näitä faktoja tulee 😂 En ole aikoihin näin nauranut

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on maailma sekaisin, kun lapsiperhe-elämä nähdään vankilana. Todellisuudessa lapsettomat eivät ymmärrä, millaista iloa ja onnea lapset elämään tuovat. Sellaista, ettei mikään muu asia elämässä tuota vastaavanlaista ilon ja onnen tunnetta.

Voivoi. Siinä missä ymmärrän lasten tuoman ilon - on minulla kuitenkin useita läheisiä lapsiperheitä, joiden lapsista huolehdin toisinaan kuin omistani - ymmärrän myös lasten tuoman vastuun. Ja tiedän vallan hyvin, että minusta ei tällä hetkellä olisi kasvattamaan lapsesta omassa elämässään pärjäävää aikuista.

Mitäs sitten? Kasvatanko vastuuttomasti lapsen, joka tulee jatkossa olemaan onneton elämässään? Vai jätänkö kasvattamatta lapsen?

Aikana, jolloin puhutaan hirveästi äitien ja vanhempien väsymyksestä, vaativasta työelämästä ja arjen läpi raahautumisesta, on lähinnä outoa, että jonkun mielestä on jotenkin kummallista, ettei yritä lapsia. Olen itse 35 ja myös tiennyt jo ihan parikymppisenä etten halua lapsia. En ole äitityyppi. Lisäksi väsyn helposti ja pelkkä työelämä vie välillä (usein) kaiken energian. Miksi haluaisin, että kukaan lapsi joutuu kasvamaan minun arjessani? Ei olisi reilua antaa kenellekään vapaaehtoisesti tällaista arkea. Ehkä ennen oli toisin ja sieltä ke vanhat asenteet tulevatkin. Oli normaalia että nainen oli kotona ja mies elätti. Tänä päivänä naiset elää samaa arkea kun miehet, koulutuksineen ja töineen. Jos mieheni voisi olla se osapuoli joka tulee raskaaksi ja jää lapsen kanssa kotiin niin mietin asiaa ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sori, mutta ihan oikeasti saa ihmisen kuulostamaan hirveän yksinkertaiselta, jos ei mistään muusta saa iloa kuin oman lapsen hoitamisesta. Ei varmaan saakaan, jos elää todella pientä elämää pienessä piirissä, tapaa sukulaisia ja vanhoja koulukavereita, ei ole opiskellut eikä sivistänyt itseään, matkustellut, ottanut selvää asioista, laajentanut omaa ajatteluaan ja maailmankuvaansa, tekee jotain ankeaa duunia eikä ole mitään erityistä kiinnostuksen saati intohimon kohdetta elämässä. Ja sitten ei millään tajua, että joku muu ei tosiaan saisi iloa siitä nenänniistämisestä ja kurahousujen pesusta. Tunnetteko ylipäänsä vain yhdenlaisia ihmisiä?

Yhtä yksinkertaiselta kuulostaa lapsen vievän ilon elämästä. Velat tuntuvat elävän kovin pienissä ympyröissä ja kritisoivan sellaista, mistä heillä ei ole itsellä kokemusta.

Tuo on todella paha ja yleinen ajattelun harha lapsia hankkineiden kohdalla. Oletko ikinä tullut ajatelleeksi että aivan yhtä vähän sinä tiedät vaikka lapsettoman 50- tai 60-vuotiaan elämästä? Jos olet 17-vuotiaana ollut lapseton, et tiedä pas...kaan keski-ikäisen lapsettoman elämästä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on maailma sekaisin, kun lapsiperhe-elämä nähdään vankilana. Todellisuudessa lapsettomat eivät ymmärrä, millaista iloa ja onnea lapset elämään tuovat. Sellaista, ettei mikään muu asia elämässä tuota vastaavanlaista ilon ja onnen tunnetta.

Mitä iloa ne tuovat sellaisen henkilön elämään, joka ei niitä aidosti halua? Sehän tässä on ongelman ydin, te lapsia haluavat ette kykene näkemään sen oman kokemus -ja ajatusmaailmanne ulkopuolelle. Ette ymmärrä sitä, että on olemassa ihmisiä jotka eivät halua samoja asioita kuin te. Lapsessa on iso vastuu, ei se ole mikään lelu, josta voi hankkiutua eroon tai irtisanoutua siitä silloin kuin siltä tuntuu. Ei lapsiperhe-elämää voi etukäteen harjoitella kokeilumielessä. Kun lapsi on jo syntynyt tähän maailmaan ja huomaa ettei perhe-elämä ole itseä varten, niin mitä sitten? Pitääkö hankkiutua siitä lapsesta eroon? Parempi että jättää ne/sen kokonaan tekemättä. Ei kaikista naisista edes ole äideiksi, tämä on asia jota ei usein haluta myöntää.

Vierailija kirjoitti:

Aikana, jolloin puhutaan hirveästi äitien ja vanhempien väsymyksestä, vaativasta työelämästä ja arjen läpi raahautumisesta, on lähinnä outoa, että jonkun mielestä on jotenkin kummallista, ettei yritä lapsia. Olen itse 35 ja myös tiennyt jo ihan parikymppisenä etten halua lapsia. En ole äitityyppi. Lisäksi väsyn helposti ja pelkkä työelämä vie välillä (usein) kaiken energian. Miksi haluaisin, että kukaan lapsi joutuu kasvamaan minun arjessani? Ei olisi reilua antaa kenellekään vapaaehtoisesti tällaista arkea. Ehkä ennen oli toisin ja sieltä ke vanhat asenteet tulevatkin. Oli normaalia että nainen oli kotona ja mies elätti. Tänä päivänä naiset elää samaa arkea kun miehet, koulutuksineen ja töineen. Jos mieheni voisi olla se osapuoli joka tulee raskaaksi ja jää lapsen kanssa kotiin niin mietin asiaa ;)

Jos työ väsyttää, niin pitäisikö vaihtaa työtä/käydä lääkärissä/harrastaa liikuntaa? Ei kuulosta normaalilta.