Lue keskustelun säännöt.
Mies kehuu vain kavereitaan, ei koskaan minua
27.08.2018 |
Olemme seurustelleet muutaman vuoden. Harrastamme molemmat tosissamme samaa urheiluharrastusta. Minä kilpailen tässä lajissa kansainvälisellä tasolla. Muutama miehen hyvä ystäväkin harrastaa tätä samaa lajia. Mies viikoittain puhuu minulle hyvin ylpeästi kavereistaan, kuinka he ovat kehittyneet harrastuksessaan ja mitä saavutuksia he ovat tehneet. Tämä tuntuu minusta hyvin pahalta, sillä koen etten itse saa koskaan vastaavanlaisia kehuja tai huomiota mieheltä. Mies perustelee kehumattomuutta sillä, etten hänen mielestään ole tehnyt mitään ”yllättävää” tai saavuttanut yllättäen jotain suurta. Tämä tuntuu minusta hyvin pahalta, sillä eniten kaipaisin juuri sellaisia arkisia kehuja kuten ”olet kehittynyt tämän treenijakson aikana” tai ”mahtavaa, että saavutit tavoitteen X”.
Mainittakoon, että mies kuitenkin omien sanojensa mukaan kehuu ja puhuu minusta hyvää kavereilleen. Olen monta kertaa sanonut hänelle, että olisi mukava myös itse kuulla nämä kehut. Mitä järkeä on kehua, jos ei kehujen kohde saa koskaan kuulla siitä?
Minulla on tästä asiasta hyvin paha mieli. Itselleni toisten kehuminen on luonnollista, ja kehun usein miestäni tai ystäviäni, jos he kertovat jostain pienestäkin saavutuksesta minulle.
Kiitos jos jaksoit lukea, mitä AV raati on tästä mieltä? Pitäisikö minun vain hyväksyä, ettei kehuja ole tulossa?
Kommentit (9)
Kilpailet, kilpailet, mutta oletko saavuttanut jotakin näkyvää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jäin miettimään millä tasolla kansainvälisellä tasolla olevassa lajissa on tuo henkisenpuolenvalmennus.
Juu tommosiahan just ne miehet on. Naisen tekemistä ei arvosteta, kavereita ylistetään. Ehkäpä saat arvostusta sitten muualta. Mutta kyllä se haavoittaa kun oma rakas ei halua osoittaa arvostusta. Koettu on.
Miehenä en kyllä kehuisi ketään, varsinkaan vaimon seurassa, jotta ei vaimolle vaan tule paha mieli.
Mies varmaan näkee lähempää ne kavereiden saavutukset kuin sinun? Se, että kilpailet ei kerro mitään siitä miten paljon ihan oikeasti teet sitä työtä, joka näkyisi miehellekin asti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juu tommosiahan just ne miehet on. Naisen tekemistä ei arvosteta, kavereita ylistetään. Ehkäpä saat arvostusta sitten muualta. Mutta kyllä se haavoittaa kun oma rakas ei halua osoittaa arvostusta. Koettu on.
Kunnioitus on ansaittava. Sitä ei ansaita kerjäämällä sitä huomiota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jäin miettimään millä tasolla kansainvälisellä tasolla olevassa lajissa on tuo henkisenpuolenvalmennus.
Henkinen valmennus kuuluu minulla treeniohjelmaan, ja saan kyllä henkiseen puoleen tukea valmentajaltani ja treenitiimiltäni. Se ei kuitenkaan muuta sitä, että yksityisesti kaipaisin kovasti tukea myös puolisolta. Kuitenkin hän on se tärkein ja rakkain ihminen, ja tuntuu pahalta että hän ei ole täysillä tukemassa ja kannustamassa. Ja ei ole provo. Ap
0/5 tai 5/5?