Appivanhemmat, vauva ja tossu mies. Onko meillä toivoa? :(

hjälp kirjoitti:

Kerroin että olen menettänyt osan luottamuksesta häntä kohtaan niiden tapausten myötä jolloin appivanhemmat ovat mitätöineet minua, JULMASTI, kaikkien kuullen eikä hän ole puuttunut asiaan. Aikuinen mies ei voi toimia niin. Meidän lapsemme tulee havaitsemaan tämän kuvion. Sanoin että lapselle on hirveän tärkeää kokea "supersankari"-tunne omaan isäänsä liittyen. Isä on maailman paras, maailman vahvin, ehdoton turva lapsen elämässä. Mutta näin ei tule olemaan meidän tapauksessa! Ukki ja mummo vesittävät tämän. Lapsi huomaa ettei isää tarvitse totella mummon ja ukin kanssa. Mummo rakastaa eniten, mummon sana on se minkä mukaan toimitaan. Äitiä saa haukkua. 

Kerroin etten halua välirikkoa vaan ehdotonta rajojen vetoa. Koska välitän MEISTÄ. Välitän tuosta lapsesta, meillä on järjettömän suuri vastuu hänestä. Ja koska haluan sen yhteisen talon ja haluan lisää lapsia. Mutta tämä tilanne nyt on uppoava laiva.

Mies otti lievästi sanottuna kopin. Sanoi että näin on, tämä paska loppuu nyt. Häntä onkin ahdistanut olla riippuvainen vanhemmistaan. Minä olen aivan uskomaton äiti ja hoitanut vauvaamme paremmin kuin anoppi omiaan ikinä. Otti puhelimen käteen, ehdin estää häntä. Toistin etten halua välirikkoa, tämän voi hoitaa napakasti ja aikuismaisesti muutoinkin. Mutta olin ällikällä lyöty ja olen edelleen. Tunnen miehen, hänen kelkkansa kääntyi, tuossa hetkessä ja tilanteessa. Toki asia oli vaivannut häntä itseäänkin. Sinetöimme keskustelun makuuhuoneessa. (Ja suhteemme alku palasi siellä mieleen. Muistutimme toisiamme varsin perusteellisella tavalla.)

Mies on nyt appivanhempien luona. Tämä päivä on ollut ihana. Appiukko soitti kesken aamiaisen ja tapa, jolla mies vastasi puhelimeen, sai minut vakuuttuneeksi siitä että hän on oikeasti herännyt. Vastasi "no niiin" sellaiseen sävyyn että puhutaanpas muutama asia halki ja nousi pöydästä, meni takapihalle. Puhelun jälkeen sanoi että lähtee hakemaan peräkärryä ja vähän keskustelemaan. Sanoi että jos anoppi tai appiukko soittaa niin ei pidä vastata.

Toistaiseksi puhelua ei ole kuulunut eikä viestejä tullut! 

Olen ylpeä ja häkeltynyt ja kirjoitan aivan liian nopeasti. Ahdistus putoilee yltäni kappaleina kuin kuivunut laasti. Ilo tarttuu vauvaan ja koiriin ja kaikkeen. Tajuan vasta nyt miten huonosti olen voinut!

Ei kai kukaan oikeasti usko tätä tarinan värittelijää? Ihan liikaa maalailua ja silkkaa paskaa. Mikä saa ihmisen keksimään palstalle tarinoita

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anoppi ja appi näyttivät heidän rajoja. Sitä tässä ketjussa on kehuttu. Vai onko vain miniän oikeus? Anopin kanssa tulee toimeen mutta joka anoppi haluaa edes hieman kunnioitusta. Äiteinä kokeneita, nähneitä. Onko se pois miniältä antaa joskus "periksi"? Poikalapset valitsevat lopulta oman äidin. muista se kun nyt hurraat

Miksi miniän pitäisi antaa kenenkään kävellä ylitseen ja päästää määräilemään omasta elämästään?

Ei ole kysymys ylitsekävelystä jos mummukin kaipaa tilaa, ja tutustua hänen lapsenlapseen. Miniä voi sen ajan tehdä muuta, levätä ym. Anopin silmä useasti tarkka vauvan mielialoille, vaan miniä ei halua kuunnella koska voi olla väärässä. Nuori äiti on liian varma ja uskoo "vaistoaan" joka ei ole viellä kehittynyt. Onpa juhlan paikka kun miniä rikkonut toisen perheen. Mummu on iloinen/ innoissaan, viettää aikaa hänen lapsenlapsen kanssa. tuskin anteeksipyytää sitä keltään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anoppi ja appi näyttivät heidän rajoja. Sitä tässä ketjussa on kehuttu. Vai onko vain miniän oikeus? Anopin kanssa tulee toimeen mutta joka anoppi haluaa edes hieman kunnioitusta. Äiteinä kokeneita, nähneitä. Onko se pois miniältä antaa joskus "periksi"? Poikalapset valitsevat lopulta oman äidin. muista se kun nyt hurraat

Miksi miniän pitäisi antaa kenenkään kävellä ylitseen ja päästää määräilemään omasta elämästään?

Ei ole kysymys ylitsekävelystä jos mummukin kaipaa tilaa, ja tutustua hänen lapsenlapseen. Miniä voi sen ajan tehdä muuta, levätä ym. Anopin silmä useasti tarkka vauvan mielialoille, vaan miniä ei halua kuunnella koska voi olla väärässä. Nuori äiti on liian varma ja uskoo "vaistoaan" joka ei ole viellä kehittynyt. Onpa juhlan paikka kun miniä rikkonut toisen perheen. Mummu on iloinen/ innoissaan, viettää aikaa hänen lapsenlapsen kanssa. tuskin anteeksipyytää sitä keltään

Miten voisi luottaa ihmiseen, joka yrittää syöttää vauvalle sieniä ja ties mitä muuta vastoin vanhempien tahtoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anoppi ja appi näyttivät heidän rajoja. Sitä tässä ketjussa on kehuttu. Vai onko vain miniän oikeus? Anopin kanssa tulee toimeen mutta joka anoppi haluaa edes hieman kunnioitusta. Äiteinä kokeneita, nähneitä. Onko se pois miniältä antaa joskus "periksi"? Poikalapset valitsevat lopulta oman äidin. muista se kun nyt hurraat

Miksi miniän pitäisi antaa kenenkään kävellä ylitseen ja päästää määräilemään omasta elämästään?

Ei ole kysymys ylitsekävelystä jos mummukin kaipaa tilaa, ja tutustua hänen lapsenlapseen. Miniä voi sen ajan tehdä muuta, levätä ym. Anopin silmä useasti tarkka vauvan mielialoille, vaan miniä ei halua kuunnella koska voi olla väärässä. Nuori äiti on liian varma ja uskoo "vaistoaan" joka ei ole viellä kehittynyt. Onpa juhlan paikka kun miniä rikkonut toisen perheen. Mummu on iloinen/ innoissaan, viettää aikaa hänen lapsenlapsen kanssa. tuskin anteeksipyytää sitä keltään

Miksi sinä parjaat ap:ta ja mitkä ihmeen kehittymättömät vaistot? Vaikutat tosi oudolta.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kysymys ylitsekävelystä jos mummukin kaipaa tilaa, ja tutustua hänen lapsenlapseen.

Sitähän mummolle on annettu, mutta ei riittänyt, vaan lisäksi aloittajan olisi pitänyt tehdä anopille tuntiraportti päivästään ja syöttää vauvalle sopimattomia, anopin valitsemia ruokia silloinkin kun ap on lapsensa kanssa kotona kahdestaan.

Jos mummo haluaa tutustua lapseen, niin tarvitseeko hänen samalla haukkua myös äiti tarpeettomaksi? Ja voisiko siihen vauvaan tutustua tartuttamatta kariesta? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anoppi ja appi näyttivät heidän rajoja. Sitä tässä ketjussa on kehuttu. Vai onko vain miniän oikeus? Anopin kanssa tulee toimeen mutta joka anoppi haluaa edes hieman kunnioitusta. Äiteinä kokeneita, nähneitä. Onko se pois miniältä antaa joskus "periksi"? Poikalapset valitsevat lopulta oman äidin. muista se kun nyt hurraat

Miksi miniän pitäisi antaa kenenkään kävellä ylitseen ja päästää määräilemään omasta elämästään?

Ei ole kysymys ylitsekävelystä jos mummukin kaipaa tilaa, ja tutustua hänen lapsenlapseen. Miniä voi sen ajan tehdä muuta, levätä ym. Anopin silmä useasti tarkka vauvan mielialoille, vaan miniä ei halua kuunnella koska voi olla väärässä. Nuori äiti on liian varma ja uskoo "vaistoaan" joka ei ole viellä kehittynyt. Onpa juhlan paikka kun miniä rikkonut toisen perheen. Mummu on iloinen/ innoissaan, viettää aikaa hänen lapsenlapsen kanssa. tuskin anteeksipyytää sitä keltään

Miten voisi luottaa ihmiseen, joka yrittää syöttää vauvalle sieniä ja ties mitä muuta vastoin vanhempien tahtoa?

Joka ikiseen suupalaan ja leikkiin ym. ei ole tarve pyytää "lupia". Miniä voi luottaa, huomaa itsekin että omaa päätä on sallittu käyttää. Terve, ei dementiaa ym. anoppi tietää mitä vauvoille voi antaa. (onhan hänelläkin lapsia) Kaikkeen ei ole tarve puuttua ja sanoa "viimeistä sanaa". Tulet huomaamaan, oikukas miniä on vaikea asia koko perheelle, lapsi vaistoaa pienetkin asiat ja kärsii kun "aikuiset aina riitelevät"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anoppi ja appi näyttivät heidän rajoja. Sitä tässä ketjussa on kehuttu. Vai onko vain miniän oikeus? Anopin kanssa tulee toimeen mutta joka anoppi haluaa edes hieman kunnioitusta. Äiteinä kokeneita, nähneitä. Onko se pois miniältä antaa joskus "periksi"? Poikalapset valitsevat lopulta oman äidin. muista se kun nyt hurraat

Miksi miniän pitäisi antaa kenenkään kävellä ylitseen ja päästää määräilemään omasta elämästään?

Ei ole kysymys ylitsekävelystä jos mummukin kaipaa tilaa, ja tutustua hänen lapsenlapseen. Miniä voi sen ajan tehdä muuta, levätä ym. Anopin silmä useasti tarkka vauvan mielialoille, vaan miniä ei halua kuunnella koska voi olla väärässä. Nuori äiti on liian varma ja uskoo "vaistoaan" joka ei ole viellä kehittynyt. Onpa juhlan paikka kun miniä rikkonut toisen perheen. Mummu on iloinen/ innoissaan, viettää aikaa hänen lapsenlapsen kanssa. tuskin anteeksipyytää sitä keltään

Miten voisi luottaa ihmiseen, joka yrittää syöttää vauvalle sieniä ja ties mitä muuta vastoin vanhempien tahtoa?

Joka ikiseen suupalaan ja leikkiin ym. ei ole tarve pyytää "lupia". Miniä voi luottaa, huomaa itsekin että omaa päätä on sallittu käyttää. Terve, ei dementiaa ym. anoppi tietää mitä vauvoille voi antaa. (onhan hänelläkin lapsia) Kaikkeen ei ole tarve puuttua ja sanoa "viimeistä sanaa". Tulet huomaamaan, oikukas miniä on vaikea asia koko perheelle, lapsi vaistoaa pienetkin asiat ja kärsii kun "aikuiset aina riitelevät"

Jos on erikseen kielletty anoppia syöttämästä vauvalle jotain tai kuolaamasta naamalle ja hän tekee sitä silti, niin ei todellakaan voi luottaa. Enkä ole ihan vakuuttunut tuon anopin terveydestäkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anoppi ja appi näyttivät heidän rajoja. Sitä tässä ketjussa on kehuttu. Vai onko vain miniän oikeus? Anopin kanssa tulee toimeen mutta joka anoppi haluaa edes hieman kunnioitusta. Äiteinä kokeneita, nähneitä. Onko se pois miniältä antaa joskus "periksi"? Poikalapset valitsevat lopulta oman äidin. muista se kun nyt hurraat

Miksi miniän pitäisi antaa kenenkään kävellä ylitseen ja päästää määräilemään omasta elämästään?

Ei ole kysymys ylitsekävelystä jos mummukin kaipaa tilaa, ja tutustua hänen lapsenlapseen. Miniä voi sen ajan tehdä muuta, levätä ym. Anopin silmä useasti tarkka vauvan mielialoille, vaan miniä ei halua kuunnella koska voi olla väärässä. Nuori äiti on liian varma ja uskoo "vaistoaan" joka ei ole viellä kehittynyt. Onpa juhlan paikka kun miniä rikkonut toisen perheen. Mummu on iloinen/ innoissaan, viettää aikaa hänen lapsenlapsen kanssa. tuskin anteeksipyytää sitä keltään

Miten voisi luottaa ihmiseen, joka yrittää syöttää vauvalle sieniä ja ties mitä muuta vastoin vanhempien tahtoa?

Joka ikiseen suupalaan ja leikkiin ym. ei ole tarve pyytää "lupia". Miniä voi luottaa, huomaa itsekin että omaa päätä on sallittu käyttää. Terve, ei dementiaa ym. anoppi tietää mitä vauvoille voi antaa. (onhan hänelläkin lapsia) Kaikkeen ei ole tarve puuttua ja sanoa "viimeistä sanaa". Tulet huomaamaan, oikukas miniä on vaikea asia koko perheelle, lapsi vaistoaa pienetkin asiat ja kärsii kun "aikuiset aina riitelevät"

Ikävää että sulla on oikukas miniä. Ootko katsonut peiliin ja etsinyt syytä sieltä?

Vierailija kirjoitti:

Joka ikiseen suupalaan ja leikkiin ym. ei ole tarve pyytää "lupia". Miniä voi luottaa, huomaa itsekin että omaa päätä on sallittu käyttää. Terve, ei dementiaa ym. anoppi tietää mitä vauvoille voi antaa. (onhan hänelläkin lapsia) Kaikkeen ei ole tarve puuttua ja sanoa "viimeistä sanaa". Tulet huomaamaan, oikukas miniä on vaikea asia koko perheelle, lapsi vaistoaa pienetkin asiat ja kärsii kun "aikuiset aina riitelevät"

Olet oikeassa, lapsi vaistoaa riidat ja kireän tunnelman, ja siksi fiksu anoppi ei ala haastaa riitaa, ettei lapsi kärsi. Äiti ja isä ovat vastuussa lapsensa terveydestä, joten totta kai heillä on velvollisuus puuttua asiaan jos kokevat, että lapselle annetaan jotakin sopimatonta. Sallittuja ruokia on todella paljon, joten anopin ei varmaan väkisin tarvitse antaa juuri niitä muutamaa, joita on pyydetty välttämään.

Mun anoppi & appi syötti omalle koiralleen kerran suklaata... Sanottiin kyllä että myrkyllistä mutta pitäähän koirankin saada maistaa :(

Tervejärkinen ihminen ymmärtää olla pusuttelematta vauvaa ihan suojellakseen lasta tartunnoilta, karies, flunssa ja infektiot. En ymmärrä myöskään lapsen viemistä pois äitinsä ulottuvilta. Alle vuoden ikäinen on liian pieni yökylään ja syömään niitä saamarin sieniä.

Vierailija kirjoitti:

Mun anoppi & appi syötti omalle koiralleen kerran suklaata... Sanottiin kyllä että myrkyllistä mutta pitäähän koirankin saada maistaa :(

Tuo on täydellinen esimerkki siitä, kun henkilö saa itse mielihyvää siitä kun voi antaa jotain toiselle, mutta häntä ei itse asiassa kiinnosta pätkääkään mitä toinen puoli on mieltä asiasta. Ihan sama vaikka koira kuolee suklaaseen, kunhan vain saa itsekkäästi tyydytettyä sen oman tarpeen, että saa antaa koiralle suklaata.

Vierailija kirjoitti:

Tervejärkinen ihminen ymmärtää olla pusuttelematta vauvaa ihan suojellakseen lasta tartunnoilta, karies, flunssa ja infektiot. En ymmärrä myöskään lapsen viemistä pois äitinsä ulottuvilta. Alle vuoden ikäinen on liian pieni yökylään ja syömään niitä saamarin sieniä.

Tässäkin on kyseessä ihan sama homma, että itse asiassa anopille vauvan tarpeet eivät ole ykkösenä vaan hänen omat tarpeensa. Kun HÄNESTÄ tuntuu hyvältä antaa vauvalle sieniä, HÄNESTÄ tuntuu hyvältä pusutella vauvaa suulle. Vauvan tarpeet jäävät taakse.

Mummu pusuttaa hänen lapsenlasta niin mummu "kuolaa" ja tartuttaa infektiota,kariesta ym. Mummu hellii rakasta lapsenlasta niin mummu "omii lasta" miten omaa lapsenlasta voi omia. Haloo. näkyy tuo asenne näistä kirjoituksista ja sitten itketään kun metsä vastaa siten kuin sinne huutaa. Ensin on hyvä tutkia omaa käytöstä, sitten muita. Piste!

Vierailija kirjoitti:

Mummu pusuttaa hänen lapsenlasta niin mummu "kuolaa" ja tartuttaa infektiota,kariesta ym. Mummu hellii rakasta lapsenlasta niin mummu "omii lasta" miten omaa lapsenlasta voi omia. Haloo. näkyy tuo asenne näistä kirjoituksista ja sitten itketään kun metsä vastaa siten kuin sinne huutaa. Ensin on hyvä tutkia omaa käytöstä, sitten muita. Piste!

Et selkeästikään ole lukenut koko ketjua...

Vierailija kirjoitti:

Mummu pusuttaa hänen lapsenlasta niin mummu "kuolaa" ja tartuttaa infektiota,kariesta ym. Mummu hellii rakasta lapsenlasta niin mummu "omii lasta" miten omaa lapsenlasta voi omia. Haloo. näkyy tuo asenne näistä kirjoituksista ja sitten itketään kun metsä vastaa siten kuin sinne huutaa. Ensin on hyvä tutkia omaa käytöstä, sitten muita. Piste!

AP:n anoppi linjoilla :D 

Vierailija kirjoitti:

Mummu pusuttaa hänen lapsenlasta niin mummu "kuolaa" ja tartuttaa infektiota,kariesta ym. Mummu hellii rakasta lapsenlasta niin mummu "omii lasta" miten omaa lapsenlasta voi omia. Haloo. näkyy tuo asenne näistä kirjoituksista ja sitten itketään kun metsä vastaa siten kuin sinne huutaa. Ensin on hyvä tutkia omaa käytöstä, sitten muita. Piste!

Kuule pistepölvästi - lapsenlasta voi rakastaa ilman, että tukehduttaa hänet tai siirtää omia pöpöjään pieneen tai kääntää selän lapsen äidille vieden lapsen pois äidin ulottuvilta. Rakkauttaan voi jakaa huomioiden toiset ihmiset. Viisas ihminen osaa erottaa mikä on hyväksi lapselle ja mikä on omaa tarpeellisuuden (äidillisyyden) tunteen tyydyttämistä. Älä ole itsekäs, ajattele lapsen parasta, toista ihmistä ennen itseäsi, älä pyöri oman napasi ympärillä. Lasta ei saa tuputtaa, murheisiinsa hukuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Mummu pusuttaa hänen lapsenlasta niin mummu "kuolaa" ja tartuttaa infektiota,kariesta ym. Mummu hellii rakasta lapsenlasta niin mummu "omii lasta" miten omaa lapsenlasta voi omia. Haloo. näkyy tuo asenne näistä kirjoituksista ja sitten itketään kun metsä vastaa siten kuin sinne huutaa. Ensin on hyvä tutkia omaa käytöstä, sitten muita. Piste!

Nimenomaan niin metsä vastaa kun sinne huutaa. Anopin käytös on ollut sopimatonta ja miniä puuttuu siihen.

Oon sanonu tän jo kertaalleen tässä ketjussa mutta sanonpa uudelleen, miniä on sen lapsen äiti ja päättää miten lapsen kanssa toimitaan. Siinä ei ole anopille yhtään mitään sananvaltaa. Jos ÄITI päättää että lasta ei pusutella niin sitä ei pusutella. PISTE

Meillä anoppi yritti syöttää munapasteijaa väkisin muna-allergiselle, kun "saa se maistaa". Ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun ärähdin anopille ja kaikkien kuullen, että "Uskallappas antaa, niin sä oit sitten se, joka valvoo lapsen kanssa yön, kun koko kroppa on täynnä kutisevaa ihottumaa ja silmät muurautuu umpeen, sä myös saat soittaa ambulanssin, mikäli allergia pahenee hengitysteihin". Loukkaantui, mutta ei antanut pasteijaa ja sen jälkeen on uskonut ilman ärähtelyjä. Että niin tietäviä nuo anopit on, kun "on mulla omiakin lapsia ollut ja hyvä mun pojasta tuli" mantraa jaksetaan hokea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anoppi ja appi näyttivät heidän rajoja. Sitä tässä ketjussa on kehuttu. Vai onko vain miniän oikeus? Anopin kanssa tulee toimeen mutta joka anoppi haluaa edes hieman kunnioitusta. Äiteinä kokeneita, nähneitä. Onko se pois miniältä antaa joskus "periksi"? Poikalapset valitsevat lopulta oman äidin. muista se kun nyt hurraat

Miksi miniän pitäisi antaa kenenkään kävellä ylitseen ja päästää määräilemään omasta elämästään?

Ei ole kysymys ylitsekävelystä jos mummukin kaipaa tilaa, ja tutustua hänen lapsenlapseen. Miniä voi sen ajan tehdä muuta, levätä ym. Anopin silmä useasti tarkka vauvan mielialoille, vaan miniä ei halua kuunnella koska voi olla väärässä. Nuori äiti on liian varma ja uskoo "vaistoaan" joka ei ole viellä kehittynyt. Onpa juhlan paikka kun miniä rikkonut toisen perheen. Mummu on iloinen/ innoissaan, viettää aikaa hänen lapsenlapsen kanssa. tuskin anteeksipyytää sitä keltään

Miten voisi luottaa ihmiseen, joka yrittää syöttää vauvalle sieniä ja ties mitä muuta vastoin vanhempien tahtoa?

Joka ikiseen suupalaan ja leikkiin ym. ei ole tarve pyytää "lupia". Miniä voi luottaa, huomaa itsekin että omaa päätä on sallittu käyttää. Terve, ei dementiaa ym. anoppi tietää mitä vauvoille voi antaa. (onhan hänelläkin lapsia) Kaikkeen ei ole tarve puuttua ja sanoa "viimeistä sanaa". Tulet huomaamaan, oikukas miniä on vaikea asia koko perheelle, lapsi vaistoaa pienetkin asiat ja kärsii kun "aikuiset aina riitelevät"

Koko ajan pitää kunnioittaa lapsen äitiä. Jos ei tähän pysty niin voi, voi.