Mitä toistuvia painajaisia näet?
Itsellä on toistunut aika usein uni, jossa huomaan että olen täysin unohtanut mennä töihin! Mulla on siis työpaikka, mutta yhtäkkiä tajuan että hupsis, en ole muistanut kahteen kuukauteen käydä työpaikalla. Toinen on se etten olekaan valmistunut koulusta, lopputentit on tekemättä, ja varsinkin matematiikan tentit, mulla on viikko aikaa lukea ja saada ne läpi. Mitä teillä luuraa unissa?
Kommentit (343)
Täälläkin kolmikymppinen dinosauruksista uneksiva! Mulla on unissa vastuu siitä tyrannosauruksesta, mun pitää esim. vahtia, ettei se syö lapsia leikkipuistosta.
Nään myös zombie- ja maailmanloppu-unia, niissä ollaan pakomatkalla ja piilossa.
Saman tyylisiä kuin aloittajalla. Etenkin jos seuraavana päivänä on jokin tärkeä meno, näen unta että unohdan mennä sinne/nukun pommiin tai ainakin myöhästyn pahasti.
Unet: en läpäise tenttiä, ylioppilaskirjoituksia. Minulla ei ole työpaikkaa. Lapset kutistuneet. Siivoan ja koko ajan tulee lisää sotkua. Kaikki hampaat mätiä ja tippuvat.
Todellisuus: minulla on tutkinto ja työpaikka. Lapset aikuisia. Vähän kyllä pitäisi luopua ylimääräisestä roinasta. Hampaat ehjät.
Lapsena näin usein samaa ahdistavaa unta että olohuoneemme (talossa jossa asuimme vuosia aiemmin) seinästä avautui kuin näyttämö ja sen esirippuna oli läpikuultavia valkoisia kangassuikaleita joiden läpi kurkisteli iloisen värisiin asuihin pukeutuneita ihmisiä joilla oli erilaisia irvisteleviä naamioita. Olen jo 50+ mutta muistan unen aika elävästi.
Jännä miten monella ihmisellä on samankaltaisia elementtejä unissa.
Minulla usein toistuvia painajaisia:
Tämän kirjoitti joku jo aikaisemmin: Yritän irrottaa hampaan väliin jäänyttä hammaslankaa tmv. pätkää. Kiskon ja kiskon, mutta pätkä vain ei lopu. Yleensä olen näissä tilanteissa julkisella paikalla yliopsitolla , ruokalassa tms.
Olen junaratojen välissä ratapihalla ja yritän väistellä junia, jotka menevät kauheaa vauhtia ja niiden reittejä ja radanvaihdoksia on vaikea ennakoida.
Olen kylpylässä ja vesilikumäet haarautuvat. Osasta voi laskea ihan normaalisti ja osassa on vain naru esteenä, ettei niistä saa laskea. Kaikki muut onnistuvat laskuissaan kaartamaan sallituille liukumäille ja minä ajaudun aina suljetuille radoille. Nämä johtavat esim. vesivoimalan turbiiniin tai kapenevat niin, että niihin jää jumiin ja on vaikea hengittää, eikä pääse enää takaisin ylöspäin tai liukumäet ovat vielä keskeneräisiä ja niistä putoaa korkealta rakennustyömaatelineisiin.
Myös tuo muiden näkemä yleinen wc uni toistuu minullakin. Joko wc on tosi törkyinen, tai en saa syystä tai toisesta asiaani siellä toimitettua. En esim. saa wc pöntön kantta auki tms.
Lentounet ovat yleisiä ja niissä laskeutuminen on haastavaa. En löydä kunnollista laskeutumispaikkaa mistään. Tai sitten en pääse lentämällä pakoon minua uhkaavaa asiaa kun edessä on sähkölankoja. Voimat eivät riitä lentää korkeammalle, laskeutua ei voi, koska uhkaava tekijä saa silloin kiinni. On lennettävä sähkölankojen välistä ja jos lankoihin osuu saa voimakkaan sähköiskun ja se tekee kipeää. Saan usein näitä sähköiskuja.
Lueskelin näitä ja mietin että en kyllä näe mistään kokeista ja vessoista unia. Kunnes tajusin että näenpä vaan vessapainajaisia varmaan viikottain😂 en vain ole sitä koskaan "ajatellut" hereillä, vaikea selittää. Näen toistuvasti jotain unia että olen vessassa (kakalla) ja vessan seinät on jotenkin lasisia tms. ja nolostelen kun ajattelen että minua katsellaan. Tosielämässä olen mielestäni ihan mutkaton vessassa kävijä. 😁 Harvemmin toistuva ihan kamala painajainen on se että en löydä lastani mistään. Saan välillä "fiiliksiä" näistä painajaisten pelkokokemuksista tosielämässä ja meinää sydän nousta kurkkuun.
Että tulee tieto etten ole käynyt inttiä ja yritän soittaa ja todistella että olen käynyt jo.
Etten ole valmistunutkaan inssiksi - matikan yksi tentti puuttuu muka.
Tappelen pirun kanssa.
Niin ja: juoksen kiihtyvään vauhtiin alas kukkulaa - kunnes irtoan maasta ja alan lentää..
Sitten en yrityksistäni huolimatta pääse laskeutumaan - ja olen niin korkealla että ymmärrän että kuolen jos putoan..
Olen yövaatteet päällä tai alasti julkisella paikalla.
Takavuosina toistuva painajainen oli se, kun olin lapsuudenkodissani yksin ja "joku/jokin" oli tulossa sisään. Juoksin ovelta ovelle sulkemaan niitä ja ne aukeilivat itsestään. Mikä hätä!
Lapsena unissani minua ajoi takaa karhu tai susi.
Eivät nämä varsinaisia painajaisia ole, lähinnä tylsää toistoa semiahdistavasta unesta. Olen unessa edelleen joko yliopistossa (valmistuin jo aikoja sitten) tai joskus jopa lukiossa. Olen jäänyt pahasti jälkeen muista ja joku sikavaikea matikka tai fysiikka on vielä suorittamatta kun olen muka venynyt siellä 10 vuotta. Ei ole ollenkaan varmaa että voin edes valmistua, koska olen unessa unohtanut kaiken juuri nimenomaisesta matikasta. Ajattelen unessa että olen huijannut kaikkia ansioluetteloissani, enhän minä mikään maisteri ole.
Toinen teema on se, että olen muinaisen poikakaverini kanssa joka ei millään olisi halunnut erota ja tätä eroa vatvottiin vuositolkulla. Ei kettu olenko taas tuon kanssa? Miten tässä näin kävi.
Unet esiintyvät aina kun elämä ei oikein edisty mihinkään, vanheneminen ja olematon ura ja miesasiat ahdistavat. Olen nähnyt näitä kymmeniä kertoja. Elämä polkee paikallaan, en ole saavuttanut oikein mitään vaikka olen sinänsä tyytyväinen, en ainakaan masentunut.
Putoavat lentokoneet. Itse en ole mukana koneessa vaan yleensä näen koneen putoavan metsän taakse josta sitten nousee liekkejä ja savua. Joskus kone putoaa ihan viereeni. Nämä ei jostain syystä tunnu sillä tavalla painajaisilta kuin voisi kuvitella. Oon jotenkin ihan rauhallinen vaikka koneita putoilee.
Toinen tavallinen uni on että olen menossa lomalle mutta häslään jotain hotellihuoneessa ja lopulta havahduin siihen että pitää jo lähteä kotiin enkä ole kertaakaan edes poistunut huoneesta.
Joskus näen unta että olen korkean tornin/pylvään huipulla enkä pääse alas. Minulla ei ole mitään mistä pitää kiinni ja pylväs heiluu koko ajan hiljalleen. Tää on kamala uni.
Lapsena näin paljon unia joissa pakenin jotain mutta en päässyt eteenpäin tai yritin huutaa apua mutta ääni ei kuulunut. Joskus se paha jota yritin piileskellä tai paeta kuuli ääneni, mutta se ketä yritin kutsua apuun ei kuullut.
Vierailija kirjoitti:
Takavuosina toistuva painajainen oli se, kun olin lapsuudenkodissani yksin ja "joku/jokin" oli tulossa sisään. Juoksin ovelta ovelle sulkemaan niitä ja ne aukeilivat itsestään. Mikä hätä!
Lapsena unissani minua ajoi takaa karhu tai susi.
Mulla oli lapsena /nuorena tosi samantapaisia unia. Sudet oli tosi tavallisia. Usein näin unta että olin yksin kotona ja talossa oli jokin outo todella ahdistava ja painostava tunne. Mitään tai ketään ei näkynyt, oli kuin itse talo olisi ollut jotenkin kirottu. Yleensä pakenin kauhuissani ulos talosta ja heräsin pihalle päästessäni sydän hakaten miljoonaa.
Joskus näen unia lukioajoilta kun kirjoja löydy, kouluun pitäisi mennä ja kokeet tulossa. Töistä myös unia, joissa teen virheitä ja joku huutaa minulle. Olen sairaanhoitaja ja töissä paikassa jossa lääkehoito vaativaa.
Usein myös pakoon pitäisi päästä jotain hirviötä joka muuten tappaa.
Vierailija kirjoitti:
Takavuosina toistuva painajainen oli se, kun olin lapsuudenkodissani yksin ja "joku/jokin" oli tulossa sisään. Juoksin ovelta ovelle sulkemaan niitä ja ne aukeilivat itsestään. Mikä hätä!
Lapsena unissani minua ajoi takaa karhu tai susi.
Minua ajoi lapsena kaivinkone takaa - vaikka rakastin niitä pikkupoikana.
Parikin.
Istun hiljaa vanhassa sairaalan kylpytiloissa, hiukseni pikku hiljaa putoavat päästäni.
Kuljen läpi hylättyjä talleja, joissa on hevosten luurankoja. Joku väijyy minua unen taustalla.
Vanha parrakas mies, aurinkoisessa syysmaisemassa lähestyy minua puista siltaa pitkin ja katoaa ilmaan oudolla tavalla. Jotenkin aistin, että hän on haamu. Ei sinänsä pelottava mutta ahdistava.
Näen useinkin unta siitä että olen armeijassa, ihmettelen aina sitä miksi olen vieläkin armeijassa jonka kävin jo vuonna 1999. Siitä unesta on helpottavaa herätä. M37L
Että miehellä on varmaan toinen.
Vierailija kirjoitti:
Sitten harvemmin tässä ketjussa esiintynyt, mutta minun toistuva painajaiseni ainakin silloin kuin lapsuuden traumat vaikuttivat enemmän. Eli jotain outoa rappukäytävässä, kierreportaissa; ei kaiteita, suuret välit.. itsellä myös rappuset putoilevat välistä kun menen.
Toistuva painajaisuneni, jota ei ollut vielä mainittu ketjussa, on hissiuni.. sikäli liittyy myös rappukäytäväään. Eli hissi ei pysähdykään siinä kerroksessa, mihin olen painanut. Joskus saan stop-näppäimellä painettua oikein kerroksen kohdalle, joskus en ja pitää yrittää kiivetä isosta kynnykestä kerrokseen. Tai sitten hissiin mennessä kerroksia on ihan jumalattomasti, enkä tiedä mihin pitää painaa.
Itseasiassa tuo rappu-uni ja hissiuni liittyvät molemmat tuohon lapsuuteeni, olin aina mummon ja ukin luova väkivaltaista perhettäni paossa. He asuivat kerrostalossa, jossa asui myös kaverini ja kaveri aina laittoi hissin menemään kolmoseen, mutta jäi stopilla kakkoseen. Sitten talossa yläkerrassa asui myös ilkeä ja pelottava poika, joka potkaisi aina hissiin. Lisäksi näen toistuvasti ihmeellistä unta tuosta rappukäytävästä. Menen hissillä ylös ja sitten sieltä rappuja pitkin on todella vaikeaa päästä alas. Alasmennessä pitää taitavasti likua kaiteita pitkin tai hyppiä kaiteita alas menemällä kerroksesta toiseen. Tai aluksi meneminen voi sujua, mutta sitten tuleekin ihan ihmeellinen kerros, jossa pitää temppuilla.
Minulla on ihan samantapaisia ja toistuvia painajaisia rappukäytävistä ja hisseistä! Rapuissa on ihan liian isot välit, niistä näkyy ahdistavasti pudotus alas, ne ovat huterat tms, en millään uskaltaisi mennä niitä ylös tai alas mutta on pakko. Koko rappukäytävän kaiteet ovat puutteelliset ja jatkuvasti on pelko että horjahdan ja tipun. Saatan mahallani ryömiä rappuja ahdistuneena. Usein lopulta päädyn hissiin, joka menee tyyliin 90 kerrosta ylös tai alas maailman nopeiten, vaikka talo on esim. kuusikerroksinen. Unissa on todella painostava tunnelma. Olen vuosia miettinyt, mistä tämä kertoo.
Aika monella tuntuu olevan samantyylisiä painajaisia kuin minullakin. Yleensä osun ensimmäisenä onnettomuuspaikalle, joskus näen onnettomuuden tapahtuvankin. Yritän hälyttää apua mutta kännykkä ei toimi, ei ole kenttää, näppäilen numeron väärin tai soitan väärään paikkaan tai sitten minua ei uskota kun selitän mitä on tapahtunut. Aina jokin onnettomuus tai sairauskohtaus. Pitelen kuolevaa sylissäni ja muitakin ihmisiä on paikalla mutta minä olen ainoa joka yrittää apua hälyttää siinä onnistumatta.