Lapsen valinnainen pitkä kieli, sujuuko teillä muilla?

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata kieltä ottaa jos motia ei ole. Mä ainakin olen tyytyväinen että ei houkuteltu lapsia ottamaan alakoulussa kieltä. Saivat sitten kasilla valita paljon suuremmasta kielivalikoimasta kielen, joka oikeasti on mieleinen. Ja jos silloin(kaan) ei kiinnosta, niin hyvä ettei ole pakko opetella.

Miten A2-kieli estää tämän? Siis yhtä huonosti sen kasilla aloitettavan kielen ehtii oppia, oli A2-kieltä tai ei. Lisäksi saattaa olla saksasta hyötyä ruotsin kanssa.

Mutta aloitukseen, meillä ei lapsi tykkää saksasta ollenkaan :( En itsekään siinä iässä tykännyt, mutta kun se oli ainoa A-kieleni, niin pakkohan sitä oli vain kestää. En tiedä. Ehkä lopetamme nyt viitosella, jos lapsi ei jaksa, sanokoot opettajat mitä sanovat. Lasta kiusattiin ryhmässä niin sekin teki oppiaineesta inhottavan. Nyt syksyllä ei ole onneksi (vielä) kiusattu, mutta kai niillä kiusaajillakin on vielä kesän jäljiltä "hyvä" olla. Ei ole niin paineita purkaa kaikkea toisiin.

t.pitkän saksan lukenut

Ei kieltä opita koulun penkillä vaan käytännössä.

Vierailija kirjoitti:

Siis voiko enkkuluokalla aloittaa äidinkieleltään suomenkielinen lapsi?

Missä tällaista on? Ikinä kuullutkaan.

Meillä kaikki lapset englanninkielisessä opetuksessa. Me asuimme heidän koulutiensä alussa ulkomailla jossa koulu englanniksi. Luontevaa oli jatkaa näin myös Suomessa. Luokalla on ihan suomenkielisiä lapsia jotka eivät ole asuneet muualla . Heiltä vaaditaan kielikoe. Usein näissä toinen vanhemmista on ulkomailta , ei kuitenkaan välttämättä englanninkielisestä maasta.

Poikani aloitti Ranskan a2 kielenä 4. luokalla. Sujuu hyvin. Kaksi vanhempaa olivat palstessamme jo yläkoulussa. Kumpikin aloitti ainoana vaihtoehtona saksan 8. luokalla ja kumpikin lopetti sen lukioon. Kieli ei motivoinut ja kalenteri tosi täysi. Toisaalta kumpikin on jatkanut kiinaa, jonka oppivat Kiinassa ollessamme ja puhuvat sitä sujuvasti. Itse järkätty tämä koska ryhmää ei ollut saatavilla.

Meillä kolmella lapsella on A2 saksa, joka sujuu kaikilla hyvin. A2-kielivalinta oli meillä itsestään selvyys, kun kaikkien koulunkäynti on sujunut erinomaisesti ja kielellistä lahjakkuutta löytyy. Eivät ehkä itse olisi valintaa tehneet, koska se lisää koulutunteja ja läksyjen määrää.

Kaikkien kolmen saksanryhmistä on pudonnut muutama oppilas pois matkan varrella, tyypillisimmin heti 4. luokan aikana tai viimeistään 5. luokalle siirryttäessä. Joka luokalla on ollut 1-2 oppilasta, joille saksan opiskelu olikin liian vaikeaa ja heille on annettu lupa lopettaa.

Opiskelumotivaatio riippuu todella paljon opettajasta ja ryhmästä. Saksan ryhmät ovat yleensä rauhallisempia kuin normiopetuksen ryhmät, mikä parantaa sekä opiskelumotivaatiota että -tuloksia. Meidän lähiyläkoulussa on tähän asti tehty luokkajako kielivalintojen perusteella. Keskimmäinen siirtyy yläkouluun ensi vuonna ja jos jako tehdään samoin, hän pääsee/joutuu luokalle, jossa ei ole lainkaan poikia. Tämä tieto on lisännyt merkittävästi lapsen (tyttö) opiskelumotivaatiota.

Molemmilla nykyisillä lukioilaisilla oli 4lk lähtien saksa. Molemmilla numeroina 9-10. Nyt menee tyttärellä pitkänä lukiossa ja pojalla (kaksoistutkinto) on saksa myös. Nykyiselle tokaluokkalaiselle se ei tule edes mahdollisuutena valita koska ruotsi alkaa kutosella, murmur 😳.

Lapsi halusi kielen itse, vaikka minä olin sitä vastaan (en itse osaa ko. kieltä ja arvasin, että en pysty kovin hyvin tukemaan oppimista). On jo aika paljon kaikkea muutenkin hänellä arjessa, minusta se oli turha ylimääräinen painolasti tässä vaiheessa. Kaksi vuotta opiskeli ja oli itse ihan kypsä. Tosin oppimateriaalit oli huonoja, ilman googlea läksyjen teosta ei olisi tullut ikinä mitään. Nyt vaihtoi yläasteelle toiseen kouluun, jossa ko. kieltä ei ole tarjolla, joten homma loppui siihen. Ei ole lapsi kovin suruissaan asiasta...

Vierailija kirjoitti:

Ei kieltä opita koulun penkillä vaan käytännössä.

Käytännön kielitaidon oppii käytännössä ja koulusta on mahdollista saada hyvät pohjat. Ei haittaa, vaikka olisi seiskan oppilas, kun lähtiessään ulkomaille oppii siellä yhtä lailla käytönnön kielitaidon kuin kympin oppilaat.

Ehkei näitä kannata liikaa vatvoa, kun ei niillä koulun lyhyitten kielten taidoilla käytännössä paljoa tee. Osaat tilata ruokaa matkustellessa. Jos et osaa kieltä lähes täydellisesti, ei sillä oikein ekstraakaan tienaamaan pääse. Siltikin mielestäni on avartavaa ja sivistävää osata suomen lisäksi muuta kuin enkkua ja muutama fraasi toista kotimaista. Oikaiskaa, jos on muita kokemuksia tai jos joku kielialan asiantuntija on täällä lukemassa.

Mamma vaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kieltä opita koulun penkillä vaan käytännössä.

Käytännön kielitaidon oppii käytännössä ja koulusta on mahdollista saada hyvät pohjat. Ei haittaa, vaikka olisi seiskan oppilas, kun lähtiessään ulkomaille oppii siellä yhtä lailla käytönnön kielitaidon kuin kympin oppilaat.

Ehkei näitä kannata liikaa vatvoa, kun ei niillä koulun lyhyitten kielten taidoilla käytännössä paljoa tee. Osaat tilata ruokaa matkustellessa. Jos et osaa kieltä lähes täydellisesti, ei sillä oikein ekstraakaan tienaamaan pääse. Siltikin mielestäni on avartavaa ja sivistävää osata suomen lisäksi muuta kuin enkkua ja muutama fraasi toista kotimaista. Oikaiskaa, jos on muita kokemuksia tai jos joku kielialan asiantuntija on täällä lukemassa.

Mamma vaan

Jos hakeutuu opiskelemaan kieliä, on hyötyä siitä, että osaa toisia kieliä (kielitieteellisestä näkökulmasta). Esim. kääntäjänä ei tarvitse osata kieliä mitenkään täydellisesti (toki kohdekieli pitää osata täydellisesti tai lähes täydellisesti), ja aikuisella iälläkin voi oppia kielen niin hyvin, että sillä pärjää erinomaisesti. 

Te joiden lapsi aloitti ranskan ala asteella miten se sujuu. Koen se on todella  vaikea kieli jonka oppii vain asumalla Ranskassa