Mies omistaa kotimme ja ilmaisee sen myös
Kuinka suhtautuisitte tällaiseen tilanteeseen, joka on arkipäiväistä, ei satunnainen lipsahdus: keskustelemme esim. satunnaisten tuttavien kanssa ja avomieheni puhuu siinä että "minä laitoin mun parvekkeelle..." vaikka minä seison vieressä ja yleisesti tiedossa on, että asumme ja elämme yhdessä. Yleensä ihmisetkin vaistomaisesti näyttävät hetken hämmentyneiltä ja vilkaisevat minua. Tai mies saattaa toisinaan tokaista minulle (erilaisissa asiayhteyksissä, ilman mitään riitaa tms), että "tämä on minun asuntoni", joskus jopa jatkeena, että "minä määrään..." Minusta tuo on äärimmäisen ärsyttävää ja alentavaa. Pahoittan tilanteissa mieleni, en mahda sille mitään.
Fakta onkin, että mies omistaa asunnon. Olemme avoliitossa ja minä muutin 4v. sitten miehen luo. Tämä on kuitenkin meidän yhteinen kotimme. Toki senkin mies myöntää ja itse nimenomaan haluaakin että tunnen olevani kotona. Hän itse ehdotti aikanaan yhteenmuuttoa.
Mies ei halunnut alussa eikä vieläkään, että omistaisin osaa. Ehdotin silloin kun muutimme yhteen sitäkin vaihtoehtoa, että maksaisin asunnosta puolet /ottaisin puolet lainasta harteilleni. Se ei siis tullut kuuloonkaan ja kun asia käsiteltiin, minulle se on ollut ihan vilpittömästi fine. Aluksi hän oli myös sitä mieltä ettei minun tulisi maksaa asumisestani yhtään mitään. Sovimme kuitenkin, että jos minusta itsestäni siltä tuntuu että haluan välttämättä jotain maksaa, niin voin maksaa vastikkeen (maksan kokonaan), veden (maksan molempien) ja sähkölaskun (maksan kokonaan). Niin olen tehnytkin kun tuntuisi kummalliselta ja loismaiselta olla maksamatta mitään. Lainan hoitoon en osallistu. En myöskään remonttikuluihin. Jotain pientä laittoa kuten tapetteja ja maaleja olen halunnut maksaa, ihan vaan omaksi ilokseni. Toki päätös niiden hankinnasta on ollut yhteinen.
Järjestely on toiminut hyvin, olemme yhdessä rakentaneet tästä kotia, minun kädenjälkeni siis näkyy täällä tasavertaisesti (omin päin en ole milloinkaan mitään tehnyt, vaan yhdessä mietitty ja laitettu) eli sikäli tunnen tämän kodikseni. En ole siis aiemmin isommin uhrannut ajatuksia omistussuhteille.
Nyt kuitenkin tuo omistamisen korostaminen on alkanut yleistyessään rassaamaan, olen tullut sille suorastaan allergiseksi. Ekalla kerralla se meni jotenkin ajattelemattomuuden piikkiin, enkä tehnyt asiasta numeroa vaikka pahastuin. Toinen kerta jäi jo kaivelemaan ja nykyisin koko lause saa tosiaan jo niskavillani pystyyn ja olenkin alkanut ajattelemaan, että olisiko minun syytä ruveta katselemaan omaa asuntoa. Ei niin että eroaisimme tai että välttämättä edes muuttaisin sinne, mutta jotta minullakin olisi jotain, tulevaisuuden turva.
Tämä ei edes tunnu enää samalla tavalla kodilta, kun olen nykyisin koko ajan tietoinen siitä, että mikään irtainta lukuunottamatta ei ole minun. En ole todellakaan ollut kärkkymässä mitään omistuksia kun kerran tiedän ettei mies sitä halua, ei se ole ollut minulle ongelma. Ja jos mentäisiin naimisiinkin, MINÄ vaatisin avioehdon, vaikka olen pienituloisempi. En missään nimessä halua hyötyä tässä tms. ja mies tietää sen. Asiasta on puhuttu.
Olen joskus maininnut miehelle tosiaan, että tuollainen pahoittaa mieleni, eikä hän osannut siihen oikein mitään (syytä) sanoa.
Olemme aikuisia, ei yhteisiä lapsia. Miehellä on aikuinen lapsi.
Miten itse suhtautuisitte, mitä tekisitte?
Kommentit (424)
Hyyryläinen40 (ap) kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon ne vastike ja juoksevat kulut ovat?
Yhteensä muutaman satasen. Sen verran että omaakin lyhentelisin.
Ruoka + muut sen tyyppiset talouskulut luonnollisesti tuohon päälle vielä, se nyt on tietysti päivänselvääkin.
Eikä tässä nyt mikään raha tai omistajuus ole se pääasia, vaan se, että jos yhdessä asutaan ja eletään, niin en jaksaisi alinomaa kuulla tuota "minä, minun, minulle..." kun kerran yhdessä tehdään ja ollaan. On sitä nyt ennenkin osattu.
Nyt en jaksa enää lukea tätä ketjua. Et osaa sanoa mitään muuta kuin tuota samaa fraasia. Mies ei tule tuosta muuttumaan, joten on oma asiasi mitä teet. Jatkat siellä asumista ja kuuntelet tai muutat pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyyryläinen40 (ap) kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi helvetissä maksat vastikkeen, vedet ja sähköt?
Oletko tyhmä vai tyhmä, hyväksikäytettävä hölmö vai hyväksikäytettävä hölmö?Kaikenlaisia alistuneita tossuja sitä onkin.
Koska oikeudentajuni sanoi, etten ilmaiseksi halua asua. :)
Juuri näin. Jos ilmaiseksi asuisit, se olisi avomiehen hyväksikäyttöä. Nyt te molemmat olette voittajia. Sinä voit asua hyvin edullisesti ja samalla voit laittaa rahaa säästöön.
Toki on tökeröä, että mie puhuu tyyliin minun parveke, olisi voinut vain sanoa laitoin tuo parvekkeen.
Ei siinä tarvitse mainita minun tai meidän parveketta.
Mihin nainen säästäisi? Miksi hänen pitäisi elää nyt sitku-elämää? Hän eläisi nyt jossain välitilassa, ja säästäisi tulevaisuutta varten, oikeaa elämää varten? Ihan hullua.
Koska se sitku alkaa väistämättä eräänä päivänä tulevaisuudessa.
Hyyryläinen40 (ap) kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon ne vastike ja juoksevat kulut ovat?
Yhteensä muutaman satasen. Sen verran että omaakin lyhentelisin.
Ruoka + muut sen tyyppiset talouskulut luonnollisesti tuohon päälle vielä, se nyt on tietysti päivänselvääkin.
Eikä tässä nyt mikään raha tai omistajuus ole se pääasia, vaan se, että jos yhdessä asutaan ja eletään, niin en jaksaisi alinomaa kuulla tuota "minä, minun, minulle..." kun kerran yhdessä tehdään ja ollaan. On sitä nyt ennenkin osattu.
Taloudellisestihan homma hoituisi ihan reilusti niin, että säästät sijoitusasuntoon ne rahat jotka olisit laittanut miehen asuntoon jos hän olisi puolikkaan sinulle myynyt. Mutta ongelma ei tosiaan ole siinä vaan tuossa jatkuvassa kaapin paikan osoittamisen tarpeessa. Itse olen täysin allerginen sellaiselle ja lähtisin kävelemään. Jos haluat kuitenkin suhdetta jatkaa, niin suosittelen tekemään sen eri osoitteesta käsin. Tuollainen käytös voi kuitenkin viestiä sellaisista piilevistä ajatusmalleista jotka muodostuvat kuitenkin myöhemmin ylitsepääsemättömäksi ongelmaksi, asuitte yhdessä tai ette.
Jaahas, pitänyt sitten tämä tännekin laittaa? Eikö Suomi24 riittänyt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihanko olet tapetit valinnut? Entä syysverhot ja tuikkukupit?
MIEHEN OMAISUUS ON MIEHEN OMAISUUTTA.
Piste.
Juuri näin. Se että joku random naaras asuu miehen omistamassa talossa / asunnossa, ja tönii siellä niitä kuuluisia tuikkukuppeja hyllyjen laidoilta toisille ja jotain verhoja yms. haroo, ei tarkoita että siitä miehen omaisuudesta tulee automaatiolla MEIDÄN omaisuutta. Tuohan kyllä on lähes 99% tapauksista se naaraksien ajattelu malli, että kun bunkkaa toisen tykönä niin sen omaisuudesta tulee taikaiskusta myös hänen omaa. Omaisuus on sen, jonka nimi on panttikirjoissa. Oli tuikkukuppeja & kartiineja tai ei.
Miten niin? Suurin osa täälläkin kommentpivista (tod. näk.) naisista on sitä mieltä että asuntolainat olisi hyvä olla 50/50, kun ollaan sitouduttu parisuhteeseen. Naiset tekevät yhtälailla työtä kuin miehet ja usein vielä päälle suurimman osan kotitöistä ja kantavat vastuun lapsista. Mikä tekee naissukupuolesta mielestäsi lusmun??
Miksi tämä ap:n mies on sitten ottanut tämän random naisen kotiinsa asumaan ja miksi random nainen on muuttanut, sitä en tiedä. Tämä ko miehen olisi kannattanut pysyä sinkkuna.
Siksi miehet ei suostu 50/50 pelleilyihin, koska 90% avioeroista ja miksei avoliitoistakin, päättyy naisen alullepanemaan eroon. Kun mies pitää kotinsa eli linnansa omassa hallinnassaan, niin on edes teoreettinen mahdollisuus että pystyy suomalaisten naisten kanssa asumaan / olemaan parisuhteessa. Koska jos ja kun se ero tulee, ei tarvitse miehen asumisestaan ja arkensa järkkymisestä olla huolissaan, senkun halukas nainen kantaa tavaransa sekä itsensä ulos ja menee sinne missä asiat kerran on paremmin. Mutta naisethan haluavat vessassa käynneistäänkin tehdä draama ja numeron, ja eron tulessa kysymykseen, siitä halutaan tehdä oikea sirkus ja mahdollisimman hankalaa ja kallista MIEHILLE. Siksi pitäisi muka suostua 50/50 pelleilyihin että naiset saisi kiristyksiinsä vielä yhden kädenjatkeen lisäksi, ihan kuin se seksillä kiristäminen ei jo riittäisi.
Vierailija kirjoitti:
Hyyryläinen40 (ap) kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon ne vastike ja juoksevat kulut ovat?
Yhteensä muutaman satasen. Sen verran että omaakin lyhentelisin.
Ruoka + muut sen tyyppiset talouskulut luonnollisesti tuohon päälle vielä, se nyt on tietysti päivänselvääkin.
Eikä tässä nyt mikään raha tai omistajuus ole se pääasia, vaan se, että jos yhdessä asutaan ja eletään, niin en jaksaisi alinomaa kuulla tuota "minä, minun, minulle..." kun kerran yhdessä tehdään ja ollaan. On sitä nyt ennenkin osattu.
Kerropa ihan tarkka summa. Ja mitä sinä olet asunnon eteen tehnyt? Valinnut ne tapetit?
Ja pakottanut miehen muuttamaan sisustusta ja olet heittänyt miehen omaisuutta roskiin?
Niin. Naisen pitäisi tietysti enimmäkseen pysytellä hänelle osoitetussa tilassa ja olla mieluiten hiljaa. Paitsi silloin kun siivoaa tai laittaa ruokaa. Omien asuntoon liittyvien mielipiteiden ilmaiseminen ei ole sallittua. Huonekaluja aiirrwtään vain miehen päätöksestä. Mitään vanhaa ei saa hävittää ilman miehen lupaa. Uutta ei saa tuoda taloon ilman miehen hyväksyntää. Onhan se nyt miehen oma asunto, jossa tämä random lompakkoloinen nyt tuntemattomasta syystä bunkkaa. Onnea parisuhteelle!
Erittäin ikävää ja jopa masentavaa!
Miehesi varmistaa omaa tulevaisuuttaan.
Jos eroatte niin hän on turvassa ja mikäs siinä kun koti on laitettu.
Monesti vaan sen kodin tekee kodiksi nainen.
No jos eroatte joudut muuttamaan vuokralle ja ei siinä muutamat kalusteet auta.
Antaisin kolme vaihtoehtoa:
a) mies myy puolet ap:lle
b) ostetaan yhdessä uusi koti 50/50
c) ap muuttaa yksin asumaan (ja jatketaan suhdetta eri osoitteissa).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihanko olet tapetit valinnut? Entä syysverhot ja tuikkukupit?
MIEHEN OMAISUUS ON MIEHEN OMAISUUTTA.
Piste.
Juuri näin. Se että joku random naaras asuu miehen omistamassa talossa / asunnossa, ja tönii siellä niitä kuuluisia tuikkukuppeja hyllyjen laidoilta toisille ja jotain verhoja yms. haroo, ei tarkoita että siitä miehen omaisuudesta tulee automaatiolla MEIDÄN omaisuutta. Tuohan kyllä on lähes 99% tapauksista se naaraksien ajattelu malli, että kun bunkkaa toisen tykönä niin sen omaisuudesta tulee taikaiskusta myös hänen omaa. Omaisuus on sen, jonka nimi on panttikirjoissa. Oli tuikkukuppeja & kartiineja tai ei.
Miten niin? Suurin osa täälläkin kommentpivista (tod. näk.) naisista on sitä mieltä että asuntolainat olisi hyvä olla 50/50, kun ollaan sitouduttu parisuhteeseen. Naiset tekevät yhtälailla työtä kuin miehet ja usein vielä päälle suurimman osan kotitöistä ja kantavat vastuun lapsista. Mikä tekee naissukupuolesta mielestäsi lusmun??
Miksi tämä ap:n mies on sitten ottanut tämän random naisen kotiinsa asumaan ja miksi random nainen on muuttanut, sitä en tiedä. Tämä ko miehen olisi kannattanut pysyä sinkkuna.
Siksi miehet ei suostu 50/50 pelleilyihin, koska 90% avioeroista ja miksei avoliitoistakin, päättyy naisen alullepanemaan eroon. Kun mies pitää kotinsa eli linnansa omassa hallinnassaan, niin on edes teoreettinen mahdollisuus että pystyy suomalaisten naisten kanssa asumaan / olemaan parisuhteessa. Koska jos ja kun se ero tulee, ei tarvitse miehen asumisestaan ja arkensa järkkymisestä olla huolissaan, senkun halukas nainen kantaa tavaransa sekä itsensä ulos ja menee sinne missä asiat kerran on paremmin. Mutta naisethan haluavat vessassa käynneistäänkin tehdä draama ja numeron, ja eron tulessa kysymykseen, siitä halutaan tehdä oikea sirkus ja mahdollisimman hankalaa ja kallista MIEHILLE. Siksi pitäisi muka suostua 50/50 pelleilyihin että naiset saisi kiristyksiinsä vielä yhden kädenjatkeen lisäksi, ihan kuin se seksillä kiristäminen ei jo riittäisi.
Jos on tällaisia ajatuksia, niin kannattaa tosiaan pysyä sinkkuna. Ei kenenkään ole pakko muuttaa yhteiseen asuntoon naisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyyryläinen40 (ap) kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon ne vastike ja juoksevat kulut ovat?
Yhteensä muutaman satasen. Sen verran että omaakin lyhentelisin.
Ruoka + muut sen tyyppiset talouskulut luonnollisesti tuohon päälle vielä, se nyt on tietysti päivänselvääkin.
Eikä tässä nyt mikään raha tai omistajuus ole se pääasia, vaan se, että jos yhdessä asutaan ja eletään, niin en jaksaisi alinomaa kuulla tuota "minä, minun, minulle..." kun kerran yhdessä tehdään ja ollaan. On sitä nyt ennenkin osattu.
Kerropa ihan tarkka summa. Ja mitä sinä olet asunnon eteen tehnyt? Valinnut ne tapetit?
Ja pakottanut miehen muuttamaan sisustusta ja olet heittänyt miehen omaisuutta roskiin?
Niin. Naisen pitäisi tietysti enimmäkseen pysytellä hänelle osoitetussa tilassa ja olla mieluiten hiljaa. Paitsi silloin kun siivoaa tai laittaa ruokaa. Omien asuntoon liittyvien mielipiteiden ilmaiseminen ei ole sallittua. Huonekaluja aiirrwtään vain miehen päätöksestä. Mitään vanhaa ei saa hävittää ilman miehen lupaa. Uutta ei saa tuoda taloon ilman miehen hyväksyntää. Onhan se nyt miehen oma asunto, jossa tämä random lompakkoloinen nyt tuntemattomasta syystä bunkkaa. Onnea parisuhteelle!
VAU !
Sähän alat päästä pikku hiljaa jyvälle että mikä se on homman nimi, TEN POINTS !
Joku mies saa sinusta hyvän vaimon vielä itselleen.
Meillä minä omistan asunnon kokonaan ja valitettavasti joudun usein sanomaan miehelle : "mun kämppä".
Ai miksikö?
No siitä syystä, että mies yrittää tehdä tästä jonku mancaven. Tietokoneita (kyllä, monikko), pelivehkeitä, auton/tietokoneen yms osia, helvetin rumia huonekaluja (jotka näyttävät siltä, että kuuluvat 14v Jonnen huoneeseen) jnejne... Mies kiukuttelee että kyllä hän nyt vaan hankkii tälläisen asian x ja tuo sen keskelle olohuonetta. Silloin on pakko sanoa, että joo et tuo. KOSKA mun maksama asunto.
Olen ollut vastaavassa tilanteessa eikä minua häirinnyt yhtään, että mies omisti asunnon. Se oli oikein mukava ja tilava kolmio, sisustus oli meille molemmille sopiva. Tunsin oloni kotoisaksi siellä. Oman kaksioni laitoin vuokralle. Emme edes harkinneet yhteisen asunnon ostamista. Ei avomies kuitenkaan koskaan puhunut tyyliin minun parveke ylipäätänsä mistään omistamastaan asiasta, joten ymmärrän ettei kuulosta mukavalle.
Muutaman satasen joutuu maksamaan yhtiövastikettakin. Lainanmaksun lisäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyyryläinen40 (ap) kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon ne vastike ja juoksevat kulut ovat?
Yhteensä muutaman satasen. Sen verran että omaakin lyhentelisin.
Ruoka + muut sen tyyppiset talouskulut luonnollisesti tuohon päälle vielä, se nyt on tietysti päivänselvääkin.
Eikä tässä nyt mikään raha tai omistajuus ole se pääasia, vaan se, että jos yhdessä asutaan ja eletään, niin en jaksaisi alinomaa kuulla tuota "minä, minun, minulle..." kun kerran yhdessä tehdään ja ollaan. On sitä nyt ennenkin osattu.
Kerropa ihan tarkka summa. Ja mitä sinä olet asunnon eteen tehnyt? Valinnut ne tapetit?
Ja pakottanut miehen muuttamaan sisustusta ja olet heittänyt miehen omaisuutta roskiin?
Niin. Naisen pitäisi tietysti enimmäkseen pysytellä hänelle osoitetussa tilassa ja olla mieluiten hiljaa. Paitsi silloin kun siivoaa tai laittaa ruokaa. Omien asuntoon liittyvien mielipiteiden ilmaiseminen ei ole sallittua. Huonekaluja aiirrwtään vain miehen päätöksestä. Mitään vanhaa ei saa hävittää ilman miehen lupaa. Uutta ei saa tuoda taloon ilman miehen hyväksyntää. Onhan se nyt miehen oma asunto, jossa tämä random lompakkoloinen nyt tuntemattomasta syystä bunkkaa. Onnea parisuhteelle!
VAU !
Sähän alat päästä pikku hiljaa jyvälle että mikä se on homman nimi, TEN POINTS !
Joku mies saa sinusta hyvän vaimon vielä itselleen.
Kiitos tästä kommentista, se kertoi kaiken. Näihin meidän tarvii vain hymähtää...
Vierailija kirjoitti:
Meillä minä omistan asunnon kokonaan ja valitettavasti joudun usein sanomaan miehelle : "mun kämppä".
Ai miksikö?
No siitä syystä, että mies yrittää tehdä tästä jonku mancaven. Tietokoneita (kyllä, monikko), pelivehkeitä, auton/tietokoneen yms osia, helvetin rumia huonekaluja (jotka näyttävät siltä, että kuuluvat 14v Jonnen huoneeseen) jnejne... Mies kiukuttelee että kyllä hän nyt vaan hankkii tälläisen asian x ja tuo sen keskelle olohuonetta. Silloin on pakko sanoa, että joo et tuo. KOSKA mun maksama asunto.
Onko hyvä pohja parisuhteelle? Miksi ette osta yhteistä tai sitten mies muuttaa omaan kotiin? Ei tuosta hyvää tule noin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihanko olet tapetit valinnut? Entä syysverhot ja tuikkukupit?
MIEHEN OMAISUUS ON MIEHEN OMAISUUTTA.
Piste.
Juuri näin. Se että joku random naaras asuu miehen omistamassa talossa / asunnossa, ja tönii siellä niitä kuuluisia tuikkukuppeja hyllyjen laidoilta toisille ja jotain verhoja yms. haroo, ei tarkoita että siitä miehen omaisuudesta tulee automaatiolla MEIDÄN omaisuutta. Tuohan kyllä on lähes 99% tapauksista se naaraksien ajattelu malli, että kun bunkkaa toisen tykönä niin sen omaisuudesta tulee taikaiskusta myös hänen omaa. Omaisuus on sen, jonka nimi on panttikirjoissa. Oli tuikkukuppeja & kartiineja tai ei.
Miten niin? Suurin osa täälläkin kommentpivista (tod. näk.) naisista on sitä mieltä että asuntolainat olisi hyvä olla 50/50, kun ollaan sitouduttu parisuhteeseen. Naiset tekevät yhtälailla työtä kuin miehet ja usein vielä päälle suurimman osan kotitöistä ja kantavat vastuun lapsista. Mikä tekee naissukupuolesta mielestäsi lusmun??
Miksi tämä ap:n mies on sitten ottanut tämän random naisen kotiinsa asumaan ja miksi random nainen on muuttanut, sitä en tiedä. Tämä ko miehen olisi kannattanut pysyä sinkkuna.
Siksi miehet ei suostu 50/50 pelleilyihin, koska 90% avioeroista ja miksei avoliitoistakin, päättyy naisen alullepanemaan eroon. Kun mies pitää kotinsa eli linnansa omassa hallinnassaan, niin on edes teoreettinen mahdollisuus että pystyy suomalaisten naisten kanssa asumaan / olemaan parisuhteessa. Koska jos ja kun se ero tulee, ei tarvitse miehen asumisestaan ja arkensa järkkymisestä olla huolissaan, senkun halukas nainen kantaa tavaransa sekä itsensä ulos ja menee sinne missä asiat kerran on paremmin. Mutta naisethan haluavat vessassa käynneistäänkin tehdä draama ja numeron, ja eron tulessa kysymykseen, siitä halutaan tehdä oikea sirkus ja mahdollisimman hankalaa ja kallista MIEHILLE. Siksi pitäisi muka suostua 50/50 pelleilyihin että naiset saisi kiristyksiinsä vielä yhden kädenjatkeen lisäksi, ihan kuin se seksillä kiristäminen ei jo riittäisi.
Eiköhän noin syvällä naisvihalla kannata jättäytyä ihan suosiolla yksin. Jos joku muu sen sijaan sattuu naisista tykkäämään ja haluaa sellaisen kanssa parisuhteenkin aloittaa, niin lähtökohdat lienee sellaisella miehellä hieman erilaiset. Useimmat minun tuntemani parit ainakin asuvat 50-50 omisteisessa asunnossa ja vieläpä ihan sulassa sovussa.
Mutta tämä oli oikeastaan aika hyvä esimerkki siitä mahdollisesta piilevästä asenteesta josta kirjoitin ap:lle aiemmin. Ap, luepa hyvin tarkkaan ne viestit, joissa hanakimmin puolustetaan ja ymmärretään miehesi kantaa, ja mieti hyvin tarkkaan haluatko jakaa elämäsi ihmisen kanssa joka saattaa ainakin alitajuisesti samaistua näihin ajatuksiin. Tuskin nämäkään miehet omalle emännälleen päin naamaa tällä tavoin puhuvat. Oletko kysynyt, miksi sinun kumppanisi ei halua myydä puolikasta talostaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyyryläinen40 (ap) kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi helvetissä maksat vastikkeen, vedet ja sähköt?
Oletko tyhmä vai tyhmä, hyväksikäytettävä hölmö vai hyväksikäytettävä hölmö?Kaikenlaisia alistuneita tossuja sitä onkin.
Koska oikeudentajuni sanoi, etten ilmaiseksi halua asua. :)
Juuri näin. Jos ilmaiseksi asuisit, se olisi avomiehen hyväksikäyttöä. Nyt te molemmat olette voittajia. Sinä voit asua hyvin edullisesti ja samalla voit laittaa rahaa säästöön.
Toki on tökeröä, että mie puhuu tyyliin minun parveke, olisi voinut vain sanoa laitoin tuo parvekkeen.
Ei siinä tarvitse mainita minun tai meidän parveketta.
Mihin nainen säästäisi? Miksi hänen pitäisi elää nyt sitku-elämää? Hän eläisi nyt jossain välitilassa, ja säästäisi tulevaisuutta varten, oikeaa elämää varten? Ihan hullua.
Kyllä minä sijoittaisin ne rahat mitkä säästyisivät kun ei tarvitse maksaa vuokraa ja eläisin ihan normaalia elämää kuin ennenkin. Paljon edullisemmin ap varmaan nyt elää kuin yksin vuokraa maksaessa. Kait hän ennen käytti muutenkin rahaa elämiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihanko olet tapetit valinnut? Entä syysverhot ja tuikkukupit?
MIEHEN OMAISUUS ON MIEHEN OMAISUUTTA.
Piste.
Juuri näin. Se että joku random naaras asuu miehen omistamassa talossa / asunnossa, ja tönii siellä niitä kuuluisia tuikkukuppeja hyllyjen laidoilta toisille ja jotain verhoja yms. haroo, ei tarkoita että siitä miehen omaisuudesta tulee automaatiolla MEIDÄN omaisuutta. Tuohan kyllä on lähes 99% tapauksista se naaraksien ajattelu malli, että kun bunkkaa toisen tykönä niin sen omaisuudesta tulee taikaiskusta myös hänen omaa. Omaisuus on sen, jonka nimi on panttikirjoissa. Oli tuikkukuppeja & kartiineja tai ei.
Miten niin? Suurin osa täälläkin kommentpivista (tod. näk.) naisista on sitä mieltä että asuntolainat olisi hyvä olla 50/50, kun ollaan sitouduttu parisuhteeseen. Naiset tekevät yhtälailla työtä kuin miehet ja usein vielä päälle suurimman osan kotitöistä ja kantavat vastuun lapsista. Mikä tekee naissukupuolesta mielestäsi lusmun??
Miksi tämä ap:n mies on sitten ottanut tämän random naisen kotiinsa asumaan ja miksi random nainen on muuttanut, sitä en tiedä. Tämä ko miehen olisi kannattanut pysyä sinkkuna.
Siksi miehet ei suostu 50/50 pelleilyihin, koska 90% avioeroista ja miksei avoliitoistakin, päättyy naisen alullepanemaan eroon. Kun mies pitää kotinsa eli linnansa omassa hallinnassaan, niin on edes teoreettinen mahdollisuus että pystyy suomalaisten naisten kanssa asumaan / olemaan parisuhteessa. Koska jos ja kun se ero tulee, ei tarvitse miehen asumisestaan ja arkensa järkkymisestä olla huolissaan, senkun halukas nainen kantaa tavaransa sekä itsensä ulos ja menee sinne missä asiat kerran on paremmin. Mutta naisethan haluavat vessassa käynneistäänkin tehdä draama ja numeron, ja eron tulessa kysymykseen, siitä halutaan tehdä oikea sirkus ja mahdollisimman hankalaa ja kallista MIEHILLE. Siksi pitäisi muka suostua 50/50 pelleilyihin että naiset saisi kiristyksiinsä vielä yhden kädenjatkeen lisäksi, ihan kuin se seksillä kiristäminen ei jo riittäisi.
Eiköhän noin syvällä naisvihalla kannata jättäytyä ihan suosiolla yksin. Jos joku muu sen sijaan sattuu naisista tykkäämään ja haluaa sellaisen kanssa parisuhteenkin aloittaa, niin lähtökohdat lienee sellaisella miehellä hieman erilaiset. Useimmat minun tuntemani parit ainakin asuvat 50-50 omisteisessa asunnossa ja vieläpä ihan sulassa sovussa.
Mutta tämä oli oikeastaan aika hyvä esimerkki siitä mahdollisesta piilevästä asenteesta josta kirjoitin ap:lle aiemmin. Ap, luepa hyvin tarkkaan ne viestit, joissa hanakimmin puolustetaan ja ymmärretään miehesi kantaa, ja mieti hyvin tarkkaan haluatko jakaa elämäsi ihmisen kanssa joka saattaa ainakin alitajuisesti samaistua näihin ajatuksiin. Tuskin nämäkään miehet omalle emännälleen päin naamaa tällä tavoin puhuvat. Oletko kysynyt, miksi sinun kumppanisi ei halua myydä puolikasta talostaan?
Erittäin hyvä huomio, kiitos.
Ei kuulosta terveeltä parisuhteelta. Vuosien myötä asia alkaa hiertämään yhä enemmän ja he tekevät toisistaan kamalia ihmisiä. Valtasuhteet ovat parisuhteessa vinksallaan ja perustukset vinossa. Ei kukaan, eikä ap halua sellaista elämää. Miehen kannattaa asua yksin valtakunnassaan ja seukkailla vain.