Mitä teette teidän teinien kanssa? Tyttö on vaan huoneessaan, eikä halua osallistua mihinkään.
Olen vähän huolissani, kun yläkouluikäinen tyttäreni eristäytyy muusta perheestä. Ei halua lähteä mihinkään koko perheen kesken, ei edes tulla ruokapöytään samaan aikaan. Itsellä menee arjessa aikaa pikkusisarusten ihan perushoitamiseen, ja liian monta kertaa havahdun illalla, etten ole edes nähnyt teiniä kunnolla koko päivänä, saati jutellut, vaikka hän olisikin ollut kotona. Joskus katsellaan yhdessä leffoja ja sarjoja tai käydään yhdessä iltakävelyillä. Yksi päivä yritin miettiä, että mitä sitä tekisi yhdessä, enkä suoraan sanottuna keksinyt mitään. Yhteys omaan lapseen on vähän kadonnut. Jossain määrin niin tietty pitääkin tapahtua tuossa iässä, mutta tässä on vähän huolestuttavia piirteitäkin.
Mitä te teette teidän teinien kanssa kaksin? Entä mitä koko perheen kesken, kun lapsilla on iso ikäero?
Kommentit (51)
Vierailija kirjoitti:
Onko ne uusioperheen uudia lapsia ne pienet?
Jep. Ja teini on esikoinen. Juuri tämä uusioperhekuvio tässä varmasti hiertääkin.
Jokin aika sitten oli sellainen vaihe, että annoin hänelle luvan olla tulematta mukaan, kun mentiin esim. koko perheellä syömään. (Äitienpäivänä pakotin mukaan syömään, ja voi sitä valituksen määrää.) Huomasin, että oli virhe antaa teinin jäädä pois noista perhejutuista, koska se selvästi vahvisti ajatusta hänen päässään, että hän ei kuulu tähän perheeseen. Tajusin vasta myöhemmin, että vaikka hän teininä protestoi, että ei halua tulla, oikeasti hän olisi halunnut minun sanovan, että ei kun nyt mennään porukalla.
ap
Minulla on kaksi. Yksi lukion ekalla ja yksi seiskalla. Olen kummankin kanssa erikseen ja sitten molempien kanssa yhdessä. Usein pidetään tyttöjen iltoja jolloin teen esim manikyyrit heille. Koulujutuissa autan ja koska teen kotona töitä, tulevat usein koulun jälkeen juttelemaan. Kesällä olimme mökillä kolmisin ja lisäksi olin seiskan kanssa kaksin.
Isoin ongelma tässä on ettet sä keksi mitään yhteistä tekemistä esikoisesi kanssa. Pitäisiköhän sun miettiä sitä vähän tarkemmin...
Mun oma rakas teinini myös eristäytyy mielellään omaan huoneeseensa.
Olen pyrkinyt keksimään yhteistä tekemistä. Joskus käydään leffassa tai lenkillä. Joskus keksin yhteisen harrastuksen. Nyt kun teinillä on ikää 16v, alkaa mielestäni pahin vaihe olla vihdoin ohi.
Mulla ei ole vielä teinejä mutta teen teinien kanssa töitä, ja usein ne haaveilee aika simppelistä. Leffaan tai vaatekaupalle niin ettei äiti etsi koko ajan vaatteita pikkusisaruksille tai valitse leffaksi Ryhmä Hauta. Ruuanlaittoa yhdessä, kävelyä, kuntosalia.
Ihanaa että olet huolissasi asiasta! Voisiko niistä yhteisistä aterioista vielä jutella, tai vaikka iltapalastaa yhdessä pienempien jälkeen? Tai sopia kävelylenkistä tavan, siinä on hyvä jutella. Nuorella itsellään voi olla myös ideoita, ja vaikka hän urahtelisi vastaukseksi niin arvostaa taatusti sitä jos sanot että haluat viettää hänen kanssaan enemmän aikaa.
Meillä vähän sanaa ongelmaa teinin kanssa. Tykkää istua omassa huoneessaan ovi kiinni. Harvoin tulee muun perheen kanssa touhuamaan. Olen ajatellut, että jospa on vain joku ikävaihe. Kesälomareissuun pakotin mukaan. Loppujen lopuksi oli ihan kivaa. Ja ollaan ihan ydinperhe, teinillä yksi nuorempi sisarus.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kaksi. Yksi lukion ekalla ja yksi seiskalla. Olen kummankin kanssa erikseen ja sitten molempien kanssa yhdessä. Usein pidetään tyttöjen iltoja jolloin teen esim manikyyrit heille. Koulujutuissa autan ja koska teen kotona töitä, tulevat usein koulun jälkeen juttelemaan. Kesällä olimme mökillä kolmisin ja lisäksi olin seiskan kanssa kaksin.
Meillä samanlaista. Molempien kanssa tehdään tiettyjä juttuja erikseen, jotakin sitten porukalla. Toistaiseksi vaikuttaa sille että meillä on todella hyvät välit, vaikka luonnollisesti varsinkin tyttö selvästi alkaa irtautua minusta, on paljon itsekseen jne. eikä halua lähteä ihan joka paikkaan mukaan. Itselle oli tietoinen päätös etten eron jälkeen hankkinut lisää lapsia vaikka olin silloin nuori - en halunnut lapsilleni tunnetta, että joutuvat toisella sijalle uusien lapsien myötä.
- kahden teinin äiti -
Tuohan on kuotenkin hyvä, että katsotte sarjaa ja käytte kävelylöä. Ehkä voisitte käydä vaikka elokuvissa tai pienellä reissulla kaksin.
Jutella rauhassa, kuunnella mikä lasta kiinnostaa. Ei ne tarvitse olla isoja juttuja. Vaan se että nuori kokee sun ( aidosti) kiinnostuvan mielipiteistään ( pyydä vaikka näyttämään joku Musiikkivideo mistä tykkää, tai Youtubepätkä)
Itse muistan omasta nuoruudesta sen, että parhaita olivat kahvihetket, juotiin kahvia, höpötettiin, keitettiin lisää kahvia ja juotiin lisää. Samoista hetkistä on oma poika tykännyt. Myls yhteiset automatkat on hyviä, siinä ei toinen pääse karkuun.
Tietynlainen oman tilan hakeminenkin ja tarve tietysti kuuluu nuoruuteen. Ja jos tilanne tuntuu ratkaisemattomalta, on ihan järkevää hakea ulkopuolistakin apu.
Tsemppiä.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kaksi. Yksi lukion ekalla ja yksi seiskalla. Olen kummankin kanssa erikseen ja sitten molempien kanssa yhdessä. Usein pidetään tyttöjen iltoja jolloin teen esim manikyyrit heille. Koulujutuissa autan ja koska teen kotona töitä, tulevat usein koulun jälkeen juttelemaan. Kesällä olimme mökillä kolmisin ja lisäksi olin seiskan kanssa kaksin.
Kiitos vinkistä, olin ihan unohtanut tuollaiset kauneudenhoitojutut. Joskus tytön ollessa nuorempi teimme manikyyrejä sun muita, mutta ne on jääneet. Itse asiassa, tyttö on muutaman kerran kysynyt, voisiko letittää mun tukkaani, mutta aina on ollut "huono hetki". Ja ostin jo toukokuussa sellaiset kasvonaamiot meille, mutta niitäkään ei ole käytetty... Voi ei. Mun täytynee ruveta kirjoittamaan ihan kalenteriin näitä meidän yhteisiä juttuja.
Välillä on toki ollut kausia, että esim. miehen työreissujen takia olen oikeasti ollut noissa pienissä ja huushollauksessa kiinni, eikä oikeasti aikaa mitään kovin isoihin juttuihin silloin ole. Mutta normiarjessa PITÄISI olla. Siksipä tulin tänne kyselemään, miten muilla hommat menee ja mitä te teette, koska havahduin siihen, että se olisi minun hommani houkutella se teini kivaan yhteiseen tekemiseen.
ap
Meillä samanmoinen teini. Minä varaan matkan muutaman kerran vuoteen ja siellä jaksaa olla sosiaalinen kun käymme nähtävyyksille, ravintoloissa jne. Kotona sitten annan jumittaa jos haluaa.
Teinipojan kanssa: Pyydän laittamaan ruokaa mun kanssa, tulee sitten lopulta mielellään ja samalla jutellaan, vaikka vastaus aina ensin on "miks, en jaksa"'. Kuskaan treeneihin, jutellaan samalla. Tulee olkkariin istuskelemaan muiden kanssa. Leikkii pikkuveljen kanssa. Perheen lomareissuille lähtee mukaan. Mummolaan "pakotan". Syksyllä lähdetään kahdestaan reissuun.
Olen eronnut, mutta uusperhettä ei ole. Kuulostaa aika hurjalta, että yhden lapsen voi unohtaa :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kaksi. Yksi lukion ekalla ja yksi seiskalla. Olen kummankin kanssa erikseen ja sitten molempien kanssa yhdessä. Usein pidetään tyttöjen iltoja jolloin teen esim manikyyrit heille. Koulujutuissa autan ja koska teen kotona töitä, tulevat usein koulun jälkeen juttelemaan. Kesällä olimme mökillä kolmisin ja lisäksi olin seiskan kanssa kaksin.
Kiitos vinkistä, olin ihan unohtanut tuollaiset kauneudenhoitojutut. Joskus tytön ollessa nuorempi teimme manikyyrejä sun muita, mutta ne on jääneet. Itse asiassa, tyttö on muutaman kerran kysynyt, voisiko letittää mun tukkaani, mutta aina on ollut "huono hetki". Ja ostin jo toukokuussa sellaiset kasvonaamiot meille, mutta niitäkään ei ole käytetty... Voi ei. Mun täytynee ruveta kirjoittamaan ihan kalenteriin näitä meidän yhteisiä juttuja.
Välillä on toki ollut kausia, että esim. miehen työreissujen takia olen oikeasti ollut noissa pienissä ja huushollauksessa kiinni, eikä oikeasti aikaa mitään kovin isoihin juttuihin silloin ole. Mutta normiarjessa PITÄISI olla. Siksipä tulin tänne kyselemään, miten muilla hommat menee ja mitä te teette, koska havahduin siihen, että se olisi minun hommani houkutella se teini kivaan yhteiseen tekemiseen.
ap
Teinin kanssa pitää olla tarkkana että on silloin käytettävissä kun hän avautuu. Koska sitten jos itse menee ”tinkkaamaan”, vastassa on muuri. Ja just toi ettei olekaan aikaa tai hänen vuoronsa ei tulekaan, ei ole hyvä.
Olen itse keskimmäinen ja jäin jotenkin kokonaan välistä. Kahdella isommalla vaikeuksia koulussa ja kamala teini-ikä. Minun annettiin ihan rauhassa vetäytyä pois perheestä, eikä kukaan perään kysellyt. Pikkusiskooni sitten taas takerruttiin. Liu’uin käytännössä täysin ulkopuoliseksi, kun muutenkin olen erilainen, kunnianhimoinen jne.
Eilen joku äiti halusi, etä lapset pysyvät leikkimässä omassa huoneessaan eivätkä sotke olohuonetta. Kun joku vinkkasi, että sinne ne lapset sitten jäävät ja sinä olet yksin, niin todettiin, että ilman muuta lapset haluaa katsoa telkkaria jne. vanhempiensa kanssa.
Epäilen.
Jos lapsi suljetaan yhteisön ulkopuolelle, ei hän näe syytä palata takaisin.
Escape room. Toni husk yhdessä tekemistä ja tiimitytötä.
Urheilu yhdessä.
Retkeily.
Meillä 15v poika joka jumittaa vaan omassa huoneessaan. Ei edes syö muun perheen kanssa, saati lähde mihinkään (pakotettuna kitinän kera). Sisaruksia ei ole.
Mitä tuon kanssa keksis? Itseäni ei kiinnosta pelit (pleikat) ja jotkut mukahauskat youtubevideot.
Ei lähde mun kanssa kävelylle. Muuta urheilua minä en voi vamman takia harrastaa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä 15v poika joka jumittaa vaan omassa huoneessaan. Ei edes syö muun perheen kanssa, saati lähde mihinkään (pakotettuna kitinän kera). Sisaruksia ei ole.
Mitä tuon kanssa keksis? Itseäni ei kiinnosta pelit (pleikat) ja jotkut mukahauskat youtubevideot.
Ei lähde mun kanssa kävelylle. Muuta urheilua minä en voi vamman takia harrastaa.
meillä kanssa samaa, 13 ja 15v ikäisten kanssa. Tyttö sekä poika, kumpaakaan ei näe kun ovat huoneissaan, eivät halua tehdä mitään yhdessä jne..
Paljon hyviä vinkkejä ja kommentteja, kiitos!
Jäi erityisen hyvin mieleen se ajatus, että tuskinpa se teini edes kaipaa mitään isoa ja ihmeellistä. Melkein joka ilta syön teinin kanssa iltapalan kaksin, ja samalla katsotaan läppäriltä jotain ohjelmaa. Ne kävelyt on kanssa tosi tärkeitä. Aina, kun kävelemään mennään, tyttö papattaa koko matkan, en saa samalla tavalla häntä juttelemaan kotona. Pitäisi käydä kävelyllä useammin.
Escape room kuulostaa kokeilemisen arvoiselta! Pulmana tosin on vähän se, että rahatilanne on nyt aivan surkea. Se vähän rajoittaa, kun itsellekin mieleen tulevat hyvät ideat tuppaa olemaan liian kalliita. Me on aiemmin esim. käyty kahdestaan Tukholmassa ja Tallinnassa, mutta nyt ei voi rahan takia ajatella sellaista reissua. Ehkä sen vuoksi on kaventunut omassa päässä ihan täysin ne vaihtoehdot, mitä voisi tehdä. Muutama vuosi takaperin ongelmaksi muodostui meidän perheessä se, että aina minä olin tyttären kanssa ja mies pienten kanssa. Emme toimineet perheenä yhdessä, vaan aina osina. Tästä on nyt jo aikaa, ja hetkeen ei ole tyttären kanssa niin tiiviisti oltu kaksin. Teini viihtyy nykyään omassa huoneessaan, ja tietty kavereiden kanssa.
Koko perheen yhteiset jutut on erittäin haastavia. Ymmärrän teiniä oikein hyvin, että ei kuulosta houkuttelevalta lähteä tappelevien pikkusisarusten kanssa mihinkään tai edes istua niiden kanssa samassa pöydässä syömässä. Olen yrittänyt miettiä, että mikä voisi olla sellainen juttu, missä teini voisi olla vähän niin kuin vastuullisen isosiskon roolissa. Viime keväänä ilmoittauduin perhesirkukseen sillä ajatuksella, että olisin mennyt sinne kaikkien lasten kanssa ja teini olisi saanut kokea olevansa siinä vähän mallina pikkusisaruksilleen, mutta emme mahtuneet ryhmään. Kesällä puhuttiin jo teinin kanssa, mentäisiinkö yhdessä jollekin kansalaisopiston kurssille tms., mutta teini itse aloitti uuden harrastuksen ja hänen kalenterinsa onkin melko täynnä, joten mitään säännöllistä juttua ei voitu aloittaa. Siihen otan vastaan vinkkejä, minkälaista tekemistä voisi kokeillaa koko perheelle, kun vanhin lapsi on yläasteella ja kaksi nuorempaa päiväkodissa.
ap
Älä tee teinistä pikkusisaruksille varaäitiä. Ei ja ei.
Vierailija kirjoitti:
Meillä samanmoinen teini. Minä varaan matkan muutaman kerran vuoteen ja siellä jaksaa olla sosiaalinen kun käymme nähtävyyksille, ravintoloissa jne. Kotona sitten annan jumittaa jos haluaa.
Tämä. Miksi pitäisi olla aina sosiaalinen? Matkustaminen on hyvää yhteistä tekemistä.
Onko ne uusioperheen uudia lapsia ne pienet?