Lue keskustelun säännöt.
Inhoan seksiä, olenko ainut?
22.08.2018 |
Olen vähitellen alkanut suorastaan inhoaman seksiä ja kaikkea siihen liittyvää, en pysty vaikuttamaan tunteeseeni asian suhteen.
Sikäli hämmentävää että olin ennen jopa hieman yliseksuaalinen mieleltäni.
Jotenkin nykyään koen seksin tyhmentävänä aivot narikkaan-hommana, läheisyydestä muissa muodoissa kyllä nautin.
Kommentit (237)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ymmärtänyt iksi sitä niin ylihehkutetaan. Ei se tosiaan kovin kummonen toimenpide ole naisen kannalta, joku ähkii siinä päällä ja työntelee lihaansa sisälläni, jos se naisista olisi niin ihanaa mitä se miehistä on, naisethan kulkisivat joka paikassa makkara sisällään ja tuntisivat jatkuvaa ekstaasia. Mutta ei se tosiaan anna mitään.
Useimmat naiset sekstailevat, että mies tykkäisi heistä, varsinkin nuorena, ajatellaan että jos toi panee minua, niin sen täytyy tykätä musta. Mutta eihän se niin mene, kyllä miehet tykkää panna sen kullinsa ihan mihin reikään tahansa, koska se tuntuu niille hyvältä, naivat jopa hedelmiä ja kenkiä.
Pitkässä parisuhteessa sitten taas naiset ovat vain tottuneet siihen että sille ukolle on parempi säännöllisesti vain toimia patjana, muuten se alkaa kiukutella. Jokainen parisuhteessa ollut nainen tietää, että kun miehen kassit täyttyvät, ne alkavat kiukutella kuin pikkukakarat.Itse en elä parisuhteessa, yksi niistä syistä on seksi, en halua sitä harrastaa ja sellasessa elämäntavassa siltä ei vois välttyä.
Tuo on oikeasti totta että mies alkaa kiukutella kirjaimellisesti kun pikkukakara, jos ns. "kassit täyttyvät". Mistä tämä johtuu?
Pinna kiristyy siitä, samalla tavalla kun naisten pms. Eihän kaikki ärsyynny / kiukuttele, mutta aika iso osa.
Mun tapauksessa: 3-4 päivää ilman seksiä / runkkausta=kasseissa epämukava tunne.
Viikko ilman= Seksi mielessä jatkuvasti.
2 Viikkoa ilman=Kassit tuntuu kun olis räjähtämispisteessä, panetus 24/7.
3 Viikkoa ilman=Rupean himoitsemaan melkein jokaista vastaantulevaa naista.
4 viikkoa=Jos vastaan tulee joku erittäin kaunis / kuuma nainen, kuola rupeaa valumaan kirjaimellisesti. Tunne kasseissa sietämätön.
Jos runkkaan tässä vaiheessa, tulen varmaan 20 sekunnissa. Jos en, himot katoaa pikkuhiljaa, ja tulee vetämätön olo, itsetunto heikkenee. Testosteronitasot issiin tippuu.
Olen 35v
Miksi niin paljon alapeukkuja? Minullekin tulee kutakuinkin samanlaiset "oireet". Varsinkin kuola hävettää, tulee niin eläimellinen olo -_-
Miksi et runkkaa kuukauteen? Ei tarvitsisi hävetä kuolaamista ja pelätä, että kassit menevät ajattelussa ohi aivoista, kun näppärästi ihan omin käsin vapauttaisit itsesi paineista ja voisit jatkaa normaalia ihmiselämää.
Minulla ei ole aikaa / mahdollisuutta runkata kun harvoin, joku perheestä kotona koko ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi? Onko jotain tapahtunut tai onko mies muuttunut? Minulla oli pitkään noin lapsen syntymän jälkeen, ja en vieläkään pysty nauttimaan, kun koin mieheltä painostusta aikanaan.
"koin mieheltä painostusta aikanaan"
Voi jumalauta, eli sä oot pihdannut ja mies on halunnut SUA omaan naistaan ja sä oot ottanut siitä nyt marttyyrikortin ja et enää halua
Mä tykkään seksistä vain erittäin harvoin, ehkä kerran kuukaudessa. Saan joka kerta orgasmin ja mun puoliso on erittäin hellä sängyssä. Siitä huolimatta seksi on mulle helposti epämiellyttävää, ja usein kivuliasta. Oon käynyt vaikka kuinka montaa kartaa gynellä ja niiden mukaan mulla on vaan huomattavasti normaalia ohuemmat limakalvot, jotka ei tuota tarpeeksi sitä luonnollista liukastetta, minkä takia seksi on helposti kivuliasta. Liukkari auttaa hieman ja yleensä juuri ovulaation aikoihin mun halut nousee niin paljon että olen valmis kohtaamaan sen kivun ja panemaan.
Olen seurustellut saman miehen kanssa jo yhdeksän vuotta, nyt ollaan 27 vuotiaita. Suhteen alkuaikoina me pantiin paljon. Olin siinä uskossa (mihin lähes kaikki tytöt opetetaan) että miehelle tulee antaa mahdollisimman usein tai muuten siltä loppuu kiinnostus ja se lähtee toisen matkaan. Kun seksi loppui niin mulla alkoi kivut, vaihdellen pienestä kirvelystä sellaiseen että itken peiton alla. Ja hitto mua hävetti. Hävetti siis naisena ja tyttöystävänä, miten voinkaan olla näin paska puoliso.
Sitten seksi loppui lähes seinään. Kumpikaan meistä ei tehnyt aloitteita. Meille kummallekin oli muodostunut traumoja seksistä sen takia, että muhun sattui. Mun mies koki satuttavansa mua, ja se ei uskaltanut tehdä enää aloitteita. Mäkin olin alkanut pelkäämään seksiä ja aloin välttelemään kaikkea muutakin kosketusta. Koin myös aivan valtavaa syyllisyyttä, koska jostain yhteiskunnasta olin oppinut, että hyvään suhteeseen kuuluu aktiivinen seksi, vähintään kaksi kertaa viikossa.
Etäännyttiin tietty myös henkisesti toisistamme. Mentiin parisuhde-ja seksuaaliterapeutille ja selvitettiin eri ongelmia puolen vuoden ajan. Käytiin läpi kaikki vaihtoehdot erosta siihen että mies saisi halutessaan hakea seksiä muualta, mutta kumpaakaan näistä mies ei halunnut. Nykyään seksiä on ehkä kerran kuukaudessa tai harvemmin ja seksi on hidasta eikä aina edes yhdyntää. Meidän suhdekin voi taas hyvin. Erityisesti sen takia, kun se raskas painostava syyllisyydentunto seksiin liittyen on kadonnut. Ehkä tää on sitten jonkun mielestä lähempänä platonista suhdetta, mutta mitä sitten. Me ollaan paljon onnellisempia nyt kun seksiä on harvoin kuin silloin kun sitä oli usein ja siitä tunsi jatkuvaa huonoa oloa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M_37 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viestien perusteella syy olemattomiin seksihaluihin on kumppaniin kyllästyminen (tai rakkauden loppuminen), masennus, traumat tai huonot seksikokemukset (=mies on surkea sängyssä). Miehet, ei nainen 'pihtaa' kiusallaan, vaan syy on aina jossain.
Sääliksi käy ihmistä joka ei saa koskaan kokea millaista seksi voi nautinnollisimmillaan olla.
Näin olen asiaa miehenä myös lukenut.
Käsittämätöntä, miten karuihin kokemuksiin jotkut ovat ajautuneet miehen takia, ei ihme, että seksihalut ovat vähäiset.
Lisäksi kummastuttaa se seikka, että täällä moni kirjoittaa edelleenkin seksistä pelkkänä yhdyntänä, mitä se ei (ainakaan meillä) missään nimessä ole. Näin hiukan vanhempana se on päin vastoin useimmiten aivan kaikkea muuta, paitsi yhdyntää.
Kosketusta, suutelua, halaamista, paljasta puhdasta ihoa paljaalla puhtaalla iholla. Mikä sen nautinnollisempaa kuin rakkaani iho omalla iholla, saunapuhtaana, ihmisen tuoksuisena. Toivoisin, että tästä asiasta emme koskaan vieraantuisi.
Ei seksi ole mielestäni likaista, epämukavaa, inhottavaa, kivuliasta tai sottaista jos siitä ei itse sellaista tee tai anna toisen tehdä.
Oletko oikeasti mies vai nainen joka kirjoittaa miehenä?
Vaikutat epätodellisen hyvältä mieheksi seksiasioissa.Kyllä tällaisia miehiä on. Omakin mieheni olisi voinut kirjoittaa tuon, paitsi että hän ei puhu suomea.
Aiemmassa suhteessa kiinnostukseni seksiin hiipui vähitellen. Seksi oli yhdyntäkeskeistä, minun kannaltani liian hätäistä ja tunteetonta. Mies haukkui minua epäseksuaaliseksi, mikä vaikeutti tilannetta entisestään (omasta mielestäni hän itse oli meistä epäseksuaalisempi). Nykyisessä suhteessa nautin niin älyttömästi, että miehen ei tarvitse kuin katsoa minuun merkitsevästi kun pikkuhousut jo valahtavat märiksi. Tämä selittyy ihan klassisella ehdollistumisella: kun riittävän monta kertaa on kokenut, keho oppii odottamaan samaa seuraavallakin kerralla. Siis aiemmassa suhteessani totuin siihen että en saa seksistä juuri mitään, ja nykyisessä olen tottunut siihen että saan ihanaa nautintoa, rentoutumista, läheisyyttä, hyvänä pitämistä, ajantajun katoamista ja kiireetöntä yhdessäoloa, orgasmeja, käsittämättömän syvää rakkauden tunnetta jne. Totta kai haluan tätä lisää aina kun sopiva hetki tulee.
Haluaisin muuten vielä lisätä ylläolevaan seuraavaa:
Mieheni ei pidä pornosta eikä katso sitä juuri lainkaan. Hän ei kuitenkaan ole siveyden sipulikaan, vaan päin vastoin todella estoton, ja seksimme on toisinaan äärimmäisen ronskia ja irstasta, kun sille päälle satumme. Mikään fantasiani tai haaveeni ei ole sellainen, mitä en voisi miehelle kertoa. Rajut, eläimelliset panot eivät sulje pois hellää ja hidasta, tunnepitoista rakastelua. Saan samalta mieheltä molempia ja jokainen seksikerta etenee siltä pohjalta, että kummankin fiiliksien mukaan toimitaan. En ole kertaakaan tämän miehen kanssa joutunut tekemään tai sietämään mitään omalta kannaltani epämiellyttävää tai hankalaa. Joskus jos jokin asia ei tunnu kivalta, hän huomaa sen kehonkielestäni ja lopettaa/ohjaa toiminnan toisenlaiseksi kunnes näkee minun nauttivan.
Toivoisin niin kovasti, että jokainen nainen saisi kokea tällaista seksiä.
Nää kuulostaa ihan uskomattomilta näin korkealla libidolla varustetun korvaan
"Yhdyntä on yhdentekevää rassaamista" "muutaman sekunnin hurmion tähden"
Älkää yleistäkö noin hurjasti, että "kaikki naiset sitä tätä" kun meitä on moneksi. Meillä nainen (minä) haluan enemmän ja saan yhdynnästä paljon enemmän, mies tekee enempi läheisyyden ja velvollisuuden tähden. Eikö teillä tule sellaista oksitosiini-humalaa orgasmien jälkeen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole pakko tykätä, kunhan ymmärtää antaa. Perkele jos sitä pimperoa ei tipu niin tapahtuu hirveitä...!
-mies
Vierailija kirjoitti:
Nää kuulostaa ihan uskomattomilta näin korkealla libidolla varustetun korvaan
"Yhdyntä on yhdentekevää rassaamista" "muutaman sekunnin hurmion tähden"
Älkää yleistäkö noin hurjasti, että "kaikki naiset sitä tätä" kun meitä on moneksi. Meillä nainen (minä) haluan enemmän ja saan yhdynnästä paljon enemmän, mies tekee enempi läheisyyden ja velvollisuuden tähden. Eikö teillä tule sellaista oksitosiini-humalaa orgasmien jälkeen?
Seksi on mukavaa ja kyllähän siinä parhaimmillaan menee aivan toiseen galaksiin. Mutta silti se ei kiinnosta kuin todella harvoin ja tuntuu, että voisin olla lopun elämääni ilman. Maailmassa on paljon muitakin ihania asioita, joita ei vain tule tehtyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eron jälkeen oli suuri helpotus ettei enää tarvitse harrastaa seksiä. Minä myös koen sen jotenkin turhana ja ikävänä, vaikka sillä hetkellä siitä nauttisinkin. Ex-mieheni kanssa ei ollut mitään henkistä yhteyttä niin siitä ulottuvuudesta en tiedä mitään. En osaa edes kuvitella, että siinä olisi joku erikoinen syvällinen aspekti mukana. Mua ihmetyttää, sattuu ja loukkaa kun eri artikkeileissa eri asiantuntijoiden toimesta toitotetaan että ilman seksiä suhde on ystävyys-suhde, eikä mitään muuta. Ihanko totta se patukat aukkoon työntäminen ainoastaan tekee suhteesta suhteen? Entä jos sitä työntelyä on mutta muussa mielessä puolisot eivät ole edes ystäviä, eivät puhu syvällisesti asioistaan tms? Patukka ja reikä yhdessä kuitenkin ilmeisesti riittävät parisuhteeksi.
Melkein kaksi vuotta on nyt kulunut erosta ja joka ilta olen onnellinen kun se painostava seksin odotus on ohi. Mun ei TARVITSE sitä harrastaa kaksi kertaa viikossa eikä antaa toisen mieliksi. Ei tarvi katsoa myrtsiä naamaa jos viime kerrasta on viikko tai kaksi. Mutta silti vielä joskus haluaisin kumppanin, jonka kanssa jakaa arkea, keskustella, helliä ja olla lähekkäin. Mutta seksiä saisi olla vain harvoin ja silloin kun molemmat sitä oikeasti haluaa. Jos vaikka löytäisin tällaisen ihmeen, niin sekö ei ole parisuhde, vaikka molemmat oltaisiin tyytyväisiä vähäiseen seksiin tai siihen, ettei sitä edes olisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oksettaa tämä nykypäivän pornovouhotus ja naisten seksualisointi. Säälin nuoria tyttöjä, jotka joutuvat elämään tässä ajassa. Nuoret miehet oppivat seksiasiat pornovideoista ja kuvittelevat naisten näyttävän sekä käyttäytyvän, kuten pornovideoiden palkatut näyttelijät. He eivät enää ymmärrä, miltä normaali nainen näyttää, puhumattakaan, että nainen haluaa muutakin kuin pelkkää aktia joka reikään. Tulevalla sukupolvella tulee olemaan todella paljon ongelmia suhteissaan.
Ja niitä ongelmia onkin jo paljon, erittäin surullista.
Itseäni on valitettavasti pornon takia alkaneet miehet kuvottamaan, kuvittelen aina että mitähän tuokin netistä katselee, ja kiinnostus on mennyttä.
En todellakaan halua seksiä miehen kanssa joka pornoa katsoo, ajatuskin on hirveä.
Tämä. Kaikki aikuisviihteeseen liittyvä ällöttää ja inhottaa. En pysty ihastumaan miehiin koska mietin juurikin tuota että tämäkin on katsellut tuntikausia saastaa. Ja katsoo varmaan tänäänkin illalla. Ja jos meillä olisi jotain, niin minäkin liityn siihen samaan mielikuvien tulvaan.
En kykene.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minua niin v-tuttaa, että mistään ei löydy ns. "aitoa" pornoa. Aitoja pariskuntia rakastelemassa. Kaikki heteroille suunnattu on stna sitä samaa jynkkyä ja vikiseviä akkoja, tai lesbopornoa. Ja minkä v-tun takia varsinkin tuota lesbopornoa on niin paljon pornosivustojen Straight-kategoriassa?! Myös hehkutettu Make love not porn -sivusto on pelkkää näyteltyä paskaa.
Oikeiden pariskuntien hyvinkin taitavasti tekemiä videoita voi kyllä löytää amatöörikategorioista, kun vähän kaivaa. En itsekään jaksa mitään tehotuotettua paukutusta katsoa.
Hear hear. Tyhjänpäiväinen sotkuinen toimitus, josta ei saa mitään nautintoa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 30v., pitkässä parisuhteessa ja suoraan sanoen olen todella alkanut inhoamaan seksiä suurimman osan ajasta. En vaan saa siitä mitään eikä se ole miehestä kiinni, ei vaan kiinnosta seksi missään muodossa tai kenenkään kanssa. Saan orgasmin varsin helposti, mutta mielummin hoidan sen yksin nopeasti ja siististi suihkussa silloin harvoin kun sitä kaipaa.
Mulla on miesystävä. Emme onneksi asu yhdessä,mutta hyvin lähekkäin. Sekstaamme hänen luona kerran viikossa. Nykyään otan lonkeron,siiderin tai vastaavan ennenkuin menen hänen luo. En osaa sekstata täysin selvänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä inhoan seksiä. Erosin sen takia miehestä. Joskus kännissä saatan haluta jonkin tutin miehen kanssa,mutta harvoin tapahtuu enää. Mielenkiinto aivan muissa asioissa elämässä.
Kun luen näitä kommenttejanne nelikymppisen miehen silmin niin tunnen itseni jotenkin sairaaksi ja saastaiseksi perverssiksi. Onneksi maailmassa on vielä paljonkin kauniita ja seksuaalisia naisia jotka nauttivat seksistä ja läheisyydestä. Onneksi nykyään olen varakas ja itsenäinen ihminen niin ei tarvite enää alkaa elättämään jotain ahdasmielistä ja tylsistynytttä hiekkapillua jolla juoksut on juostu.
Kokelilin sitä perinteistä parisuhdettä kahdeksan vuotta ja se kaatui tässä ketjussa mainittuihin ongelmiin. Normaali mies ei halua mitään velvollisuuspanoa kerran kuukaudessa vaan oikean naisen. Onneksi ei tehtailtu lapsia siihen sotkuun.
Itsellä halut on alkaneet hiipumaan miehen käyttäytymisen takia. Seksin vonkaaminen vie halut täysin. Enkä halua joka päivä nähdä kuinka muna heiluu silmien edessä koska se ei saa haluja heräämään yhtään, päinvastoin. Tunnen itseni pelkäksi pilluksi tai panoksi vaikka pitkässä parisuhteessa ollaankin.
Kuten tavallista alkuun seksiä oli ja se hyvää, nautinnollista. En todellakaan saanut kuin muulla keinoin. Mutta seksin aikana oli jokin henkinen yhteys. Se oli yhteistä kivaa eikä vain toisen tarpeiden tyydyttämistä.
Ehkä tuohon haluttomuuteen on syynä sekin että koenko olevani arvostettu muulloinkin kuin seksin kohteena.
En tykkää alistamisesta ja munan heiluttelun silmien edessä koen juuri sellaiseksi. Samoin että kättä viedään väkisin vehkeelle. Ihan kuin se saisi automaattisesti haluamaan.
Olen asiasta maininnut miehelle mutta mikään ei muutu.
Välillä annan vaikka ei haluttaisi yhtään. En vaan jaksa kuunnella seksi sävytteisiä vihjailuja ja vitsailua.
Ehkä kumppani on väärä tai sitten olen vähemmän seksuaalinen ihminen, jolle muunlainen läheisyys on tärkeää.
Varon nykyään tavallistakin läheisyyttä, halaamista, suutelua koska kaikki tilanteet johtaa tuohon että pitäisi olla antamassa.
Miksi aseksuaalit^ notkuvat täällä seksipalstalla?
Tätä ihmettelen aidosti :-o
Vierailija kirjoitti:
Eron jälkeen oli suuri helpotus ettei enää tarvitse harrastaa seksiä. Minä myös koen sen jotenkin turhana ja ikävänä, vaikka sillä hetkellä siitä nauttisinkin. Ex-mieheni kanssa ei ollut mitään henkistä yhteyttä niin siitä ulottuvuudesta en tiedä mitään. En osaa edes kuvitella, että siinä olisi joku erikoinen syvällinen aspekti mukana. Mua ihmetyttää, sattuu ja loukkaa kun eri artikkeileissa eri asiantuntijoiden toimesta toitotetaan että ilman seksiä suhde on ystävyys-suhde, eikä mitään muuta. Ihanko totta se patukat aukkoon työntäminen ainoastaan tekee suhteesta suhteen? Entä jos sitä työntelyä on mutta muussa mielessä puolisot eivät ole edes ystäviä, eivät puhu syvällisesti asioistaan tms? Patukka ja reikä yhdessä kuitenkin ilmeisesti riittävät parisuhteeksi.
Melkein kaksi vuotta on nyt kulunut erosta ja joka ilta olen onnellinen kun se painostava seksin odotus on ohi. Mun ei TARVITSE sitä harrastaa kaksi kertaa viikossa eikä antaa toisen mieliksi. Ei tarvi katsoa myrtsiä naamaa jos viime kerrasta on viikko tai kaksi. Mutta silti vielä joskus haluaisin kumppanin, jonka kanssa jakaa arkea, keskustella, helliä ja olla lähekkäin. Mutta seksiä saisi olla vain harvoin ja silloin kun molemmat sitä oikeasti haluaa. Jos vaikka löytäisin tällaisen ihmeen, niin sekö ei ole parisuhde, vaikka molemmat oltaisiin tyytyväisiä vähäiseen seksiin tai siihen, ettei sitä edes olisi?
Hanki koira.
Et ole ainut. Mun viha seksiä kohtaan on aiheutettua: olin ennen (ja luultavasti vieläkin) hyvin seksuaalinen nainen, mutta seksikokemukset miesten kanssa ovat aiheuttaneet mittavan kolhun tälle alueelle. Hyviä miehiä on liian vähän. Odotan sitä päivää, kun omaa kehoani koskettaessani yksikään todellisesta elämästä peräisin oleva mies ei tule mieleeni. Silloin tiedän olevani jälleen oman naiseuteni omistaja ja sitä ei tule yksikään mies enää ikinä muuttamaan.
Miksi et runkkaa kuukauteen? Ei tarvitsisi hävetä kuolaamista ja pelätä, että kassit menevät ajattelussa ohi aivoista, kun näppärästi ihan omin käsin vapauttaisit itsesi paineista ja voisit jatkaa normaalia ihmiselämää.