Lue keskustelun säännöt.
Mitä mieltä olette, voiko vanhat appivanhemmat hoitaa lasta?
22.08.2018 |
Saimme esikoisen talvella, vauva on nyt 6 kk ikäinen, ja mieheni ja miehen vanhemmat haluaisi, että vauva menisi välillä miehen vanhemmille hoitoon. Mieheni äiti ja isä ovat kuitenkin jo 70-vuotiaita (mies itse 44), molemmat jääneet eläkkeelle jo kahdeksan vuotta sitten. Ovat silti ikäisekseen kai ihan hyväkuntoisia kun asuvat kotona, ajavat autoa, eivät tarvitse apua missään sellaisessa missä vanhukset nyt yleensä ja ovat periaatteessa terveitäkin mitä nyt kulumaa jaloissa ja selässä ja muuta "pientä". Mutta minun mielestä he ovat kuitenkin liian vanhoja hoitamaan vauvaa, jos olen paikalla niin saa tietenkin olla vauvan kanssa miten paljon vain haluaa, mutta en uskalla jättää vauvaa heille yhtään hoitoon yksin. Mies ei ymmärrä minua tässä, luulen, että mies ei oikein käsitä kuinka vanhoja hänen vanhemmat oikeasti jo on (luulee että pystyvät kaikkeen samaan mihin viisikymppisetkin...). Mitä mieltä arvon palstaraati? Uskaltaisitteko te jättää vauvan 70-kymppisille hoitoon?
Kommentit (307)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko vielä hormonihöyryissä vai mitä ihmettä?
Perusterveet isovanhemmat ei kelpaa! Siis ei se ikä mitään ratkaise sillä voihan vaikka 4kymppinen olla ihan sairas tai vaikka juoppo ja ei voi hoitaa lapsenlasta.
Ei se lapsen hoitaminen nyt mitään rakettitiedettä ole.
No ei esim. kolmevuotiaan hoitaminen olekaan, mutta 6 kk vauvan on vähän eriasia, kun pitää kakkavaippatilanteessa viedä vauvaa pesulle ym ym.
AP
Ne on sitä hommaa enempi tehny ku sinä. Ja aikaisemmin ku sinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko vielä hormonihöyryissä vai mitä ihmettä?
Perusterveet isovanhemmat ei kelpaa! Siis ei se ikä mitään ratkaise sillä voihan vaikka 4kymppinen olla ihan sairas tai vaikka juoppo ja ei voi hoitaa lapsenlasta.
Ei se lapsen hoitaminen nyt mitään rakettitiedettä ole.
No ei esim. kolmevuotiaan hoitaminen olekaan, mutta 6 kk vauvan on vähän eriasia, kun pitää kakkavaippatilanteessa viedä vauvaa pesulle ym ym.
AP
Ne on sitä hommaa enempi tehny ku sinä. Ja aikaisemmin ku sinä.
Itse asiassa yhtä kauan kuin ap, koska ap sanoi että miehensä on ainoa lapsi.
Hoida vaan itse ap. Et varmasti ole yhtä taitava ,kuin anoppisi,kun jo järjenjuoksu on tuota luokkaa itselläsi,että epäilet anoppisi hoitotaitoa. Vaikuttaako tod näk miehehesi siltä,että hoitajina ovat olleet apivanhempasi
Ei muuta kuin mies mäkeen ja vauva naapurin narkkarimuijalle hoitoon.Kyllä se siitä.
Vierailija kirjoitti:
Hoida vaan itse ap. Et varmasti ole yhtä taitava ,kuin anoppisi,kun jo järjenjuoksu on tuota luokkaa itselläsi,että epäilet anoppisi hoitotaitoa. Vaikuttaako tod näk miehehesi siltä,että hoitajina ovat olleet apivanhempasi
Ei muuta kuin mies mäkeen ja vauva naapurin narkkarimuijalle hoitoon.Kyllä se siitä.
Ihmetyttää miksi AP:lle ollaan täällä niin ilkeitä. Kamalaa luettavaa tämä ketju, tulee paha mieli ap:n puolesta :( .
Ei taida mieskään osata vauvasi hoitaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Esimerkiksi minun 5 kk vauvalla on muutama erikoisjuttu, joka pitää tietää, jotta hänen kanssa pärjää. Hän rauhoittuu vain tietyssä asennossa sylissä, riippumatta kenen syli se on. Bodyt ja paidat pitää pukea tietyllä tavalla, muuten hän hermostuu (ahdistuu?). Vaikka joku olisi ollut hyvä oman vauvansa kanssa, niin ei se tarkoita, että olisi hyvä kaikkien vauvojen kanssa, jos ei niiden tapoja ja tarpeita tunne.
Ja monesti juuri tällaiset äidit eivät huomaa että tekevät itse lapselle sen hermostumisen tunteen. Ja sitten syytellään jos KAS KUMMAA joku muu saisikin vauvan joskus rauhoittumaan muulla keinoin. Hoivaajan asenne, lempeys ja rauhallisuus on a ja ö on sitten äiti, pappi, ukki vai ratsumies, ekalta lapselta taas haiskahtaa ERIKOISjuttuineen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä oli jonkin aikaa sitten ketju, jossa kyseltiin että minne voisi laittaa hieman alle puolivuotiaan vauvan hoitoon hetkeksi. Siinä ketjussa se aloittaja sai melkein jokaiselta haukut siitä, että ylipäätään olisi aikeissa laittaa tuon ikäisen hoitoon muualle kuin itselleen tai lapsen isälle. Kumma kun tässä ketjussa taas suurin osa sanoo, että tottakai heti hoitoon anopille ja apelle. Taitaa olla tuo anoppi-sana aloituksessa se "taikasana" minkä vuoksi ap saa vihat niskoilleen.
Luetun ymmärtäminen. Ap. nimenomaan kysyy otsikossa "Mitä mieltä..voiko appivanhemmat hoitaa lasta".
Ja suurin osa tuntuu vastaavan kyllä. Ja näin on meilläkin. Äidilläni ja anopillani on monin verroin enemmän taitoa ja tietoa lastenhoidosta kuin minulla, kun oma osaaminen koostuu vain muutamasta vuodesta ja näillä mummoilla vuosikymmenistä.
Tämä on nyt jo todella ohi aiheen, sillä ap:n kanta on selvä eikä sinänsä siten liity ap:n asiaan, mutta minä olen saanut kolme lasta kolmen vuoden välein. Jokaikinen kerta vauvanhoito on pitänyt opetella uudestaan, ja mitä vanhemmaksi olen tullut (kuopus tuli kun olin 39v), niin sen kankeampaa se on ollut.
Isovanhemmalla voi olla vuosikymmenen kokemus vanhemmuudesta, mutta ei vauvanhoidosta, josta saattaa olla jo aikaa kolmisenkymmentä vuotta kun kevyesti.
Mitä siihen tulee, että ap:lla ei itsellään ole ollut kokemusta ennen esikoista (tämä muutamaan aiempaan viestiin), niin vastasyntynyt aina opettaa vanhempansa! Oli kyseessä konkari tai ensikertalainen. Puolivuotiasta sen sijaan pitää pystyä hoitamaan samoilla rutiineilla kuin vanhemmat hoitavat. Jos on epäilystä, että hoitaja ei siihen pysty tai halua, niin on parempi hoitaa itse tai hankkia sellaista apua joka tähän suostuu.
Joskus on kovin vaikeaa uskoa, että tänne vastaavat äidit. Joo ap:n appivanhemmilla on kokemusta enemmän kuin ap:lla, mutta ap:lla on kokemusta juuri tästä vauvasta puoli vuotta enemmän kuin heillä. Hän tuntee lapsensa paremmin kuin muut (jopa isä). Ei sitä voita mikään yleinen tietämys vanhemmuudesta ja muistot vauvanhoidosta kolmenkymmenen vuoden takaa.
Niin, mitenkäs niitä rutiineita voisi kiinnostuneet isovanhemmat opetella? Viettämällä aikaa ensin yhdessä lapsen ja perheen kanssa, pikkuhiljaa olla pieniä hetkiä yhdessä jos vanhempi ei osaa luottaa, kunnes näkevät että hei, tämähän on onnistuu kaikkia miellyttävällä tavalla. Ja jos ei, niin sitten vietetään aikaa vain yhdessä hoivaillen. Isovanhempien iästä ja kunnostakin riippumatta, se suhde on lapselle ja myös toki kiinnostuneille isovanhemmille elintärkeä, ja muistojen, rakkauden ja turvallisuuden tunne kantaa senkin yli kun aika jättää vanhimman polven alleen. Se on onni ja rikkaus, jos isovanhemmat haluavat viettää aikaa yhdessä lapsenlapsen kanssa - tarkoittaa se sitten yökyliä tai kahvihetkiä porukalla. Liian harva lapsi saa kokea sitä enää.
Mun 74-vuotias äiti on muuten mestari nukuttamaan vauvat ja vilkkaat taaperot. (Nyt ei siis ole kyse mistään erityislapsista tai jollain muulla tavalla erityisen spesiaaleista lapsista.) En tiedä, mikä siinä on, mutta keinutuoli ja tuutulaulu tainnuttavat kakaran kuin kakaran. Ollaan kokeiltu, eikä onnistu keneltä vaan, vaikka tekisi täsmälleen samalla tavalla, joten mun äitillä on tässä joku erityinen lahjakkuus ja taito.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älä pliis tee enempää lapsia.
Olen itse saanut juuri esikoiseni ja kauhulla luen näitä kommentteja ap:lle. Minusta ap:ssa ei ole mitään outoa, ymmärrän ap:ta hyvin.
Voisitko perustella miksi sanot ap:lle noin?
Itselläni on reilu 1v 1kk esikoinen ja todellakin kuvittelen ettei kukaan häntä osaa hoitaa :D
Ei kummit, ei mummit, hyvä että oman isän kanssa pärjää hetkiä kaksistaan.
Ja tosiaan ulkopuolelta kun tilannetta katsoo niin ihan mainiosti voi 70 vuotiaat lastastasi hoitaa ja varmasti pärjäävät loistavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Karmivan vihamielinen ketju, ap parka.
Vierailija kirjoitti:
setä kirjoitti:
Olisin arvannut muutenkin, että kyse on esikoisesta :)
Miten 70-kymppisten kykyyn hoitaa vauvaa vaikuttaa se, että onko vauva meidän esikoinen vai ei?
AP
Se vaikuttaa siten, että esikoisten vanhemmat ovat usein ylihuolehtivaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun 74-vuotias äiti on muuten mestari nukuttamaan vauvat ja vilkkaat taaperot. (Nyt ei siis ole kyse mistään erityislapsista tai jollain muulla tavalla erityisen spesiaaleista lapsista.) En tiedä, mikä siinä on, mutta keinutuoli ja tuutulaulu tainnuttavat kakaran kuin kakaran. Ollaan kokeiltu, eikä onnistu keneltä vaan, vaikka tekisi täsmälleen samalla tavalla, joten mun äitillä on tässä joku erityinen lahjakkuus ja taito.
Joillain on. Mun äitini on samanlainen... oli perhepäivähoitaja ennen ja sai aina hoitoonsa ne "vaikeimmaksi" koetut lapset, joiden kanssa muut ei saaneet arkea toimimaan. Joku ihmeellinen taito se on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoida vaan itse ap. Et varmasti ole yhtä taitava ,kuin anoppisi,kun jo järjenjuoksu on tuota luokkaa itselläsi,että epäilet anoppisi hoitotaitoa. Vaikuttaako tod näk miehehesi siltä,että hoitajina ovat olleet apivanhempasi
Ei muuta kuin mies mäkeen ja vauva naapurin narkkarimuijalle hoitoon.Kyllä se siitä.
Ihmetyttää miksi AP:lle ollaan täällä niin ilkeitä. Kamalaa luettavaa tämä ketju, tulee paha mieli ap:n puolesta :( .
Mä veikkaan, että tähän ketjuun on vastannut nyt enemmän lapsettomia, ja kenties mummoikäisiä, joilla kolahtaa luonnollisesti ap:n jutut.
Varmaan aika moni pikkulapsen äiti muistaa tuon ajan ja ymmärtää ap:ta.
Äitien kuuluukin ajatella vähän niin, että kukaan muu ei osaa hoitaa vauvaani. Se on biologiassa ja se on lapsen etu. Vauva tarvitsee äidin, joka tietää ja uskoo olevansa parasta mahdollista vauvalleen. Kuten joku jo tässä ketjussa sanoi, ei sen kuulukaan tuntua siltä, että kukkaruukkua veisi hoidettavaksi.
Mieluummin fiksu ja terve 80 v kuin hömelö 30 v.
Ap ei nyt tajua mistä puhuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun 74-vuotias äiti on muuten mestari nukuttamaan vauvat ja vilkkaat taaperot. (Nyt ei siis ole kyse mistään erityislapsista tai jollain muulla tavalla erityisen spesiaaleista lapsista.) En tiedä, mikä siinä on, mutta keinutuoli ja tuutulaulu tainnuttavat kakaran kuin kakaran. Ollaan kokeiltu, eikä onnistu keneltä vaan, vaikka tekisi täsmälleen samalla tavalla, joten mun äitillä on tässä joku erityinen lahjakkuus ja taito.
Joillain on. Mun äitini on samanlainen... oli perhepäivähoitaja ennen ja sai aina hoitoonsa ne "vaikeimmaksi" koetut lapset, joiden kanssa muut ei saaneet arkea toimimaan. Joku ihmeellinen taito se on.
Se on ääni - rauhallinen, matala ääni. Olen käynyt hoitamassa lapsia, kun vanhemmat ovat olleet väsyneitä ja olen huomannut, että kun otan lapset kainaloon ja kiedon viltin ympärille ja alan kertomaan satua esim. "kolme karhua", niin hiljaisuus laskeutuu heti. Ja kun satu on kerrottu ja vastattu lasten kysymyksiin, niin siirrytään sänkyyn ja alan laulamaan tuu, tuu, tupakkirulla... tai muita tuutulauluja. Laulan monotoonisella, rauhallisella äänellä monta kertaa peräkkäin ja lapset nukahtavat siihen.
Ajattelin ensin etten jaksa kommentoida mutta pakko se on.
Yhdyn täysin ap:n näkemykseen. En itsekään pidä ikää sinänsä ongelmana, vaan asennetta.
Omat appivanhempani ovat 70v ylittäneitä, ihan skarppeja tyyppejä mutta asenteeltaan hyvin huolettomia.
Heidän mielestään 1v voi juoksennella tilassa jossa on jyrkät portaat kellariin. Kun säntäilin lapsen perässä he naureskelivat että kyllä lapsi osaa varoa, ihan turhaan huolehdin.
Toinen tapaus oli kun lapseni juoksi talon toisessa päässä olevaan olohuoneeseen. Normaalisti on saanut mennä ja olen vähän ajan päästä käynyt katsomassa mitä puuhaa. Jokin vaisto kai sanoi niin että lähdin melko pian lapsen mentyä tarkastamaan tilannetta ja tajusin että lasta ei näy ja ulko-ovi on auki. Juoksin pihalle ja sieltähän se lapsi löytyi. Ei muuta pelkoa ollut kuin pari puutarhaan tehtyä lampea siinä 30m ovesta.. Anoppi totesi tämän kuultuaan että vahingossa jäi ovi auki, eikä siinä mitään, mutta ei hän näyttänyt miettineen mitä olisi voinut käydä, jos olisin tapani mukaisesti odotellut tovin ennen tilanteen tarkistamista.
Tästä meni puoli tuntia, lapsi juoksi taas olohuoneeseen, ja kas kun menin perässä, ovi oli taas auki säpissä..
En siis lainkaan ihmettele, että aloittaja on huolissaan appivanhempiensa kyvystä hoitaa lastaan. Moni samanikäinen hoitaa hyvin ja saa mielelläänkin hoitaa, mutta tälläisellä Hannu-hanhi asenteella omaa lastani ainakaan tässä vilkkaimmassa iässä eivät hoida.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoida vaan itse ap. Et varmasti ole yhtä taitava ,kuin anoppisi,kun jo järjenjuoksu on tuota luokkaa itselläsi,että epäilet anoppisi hoitotaitoa. Vaikuttaako tod näk miehehesi siltä,että hoitajina ovat olleet apivanhempasi
Ei muuta kuin mies mäkeen ja vauva naapurin narkkarimuijalle hoitoon.Kyllä se siitä.
Ihmetyttää miksi AP:lle ollaan täällä niin ilkeitä. Kamalaa luettavaa tämä ketju, tulee paha mieli ap:n puolesta :( .
Mä veikkaan, että tähän ketjuun on vastannut nyt enemmän lapsettomia, ja kenties mummoikäisiä, joilla kolahtaa luonnollisesti ap:n jutut.
Varmaan aika moni pikkulapsen äiti muistaa tuon ajan ja ymmärtää ap:ta.
Äitien kuuluukin ajatella vähän niin, että kukaan muu ei osaa hoitaa vauvaani. Se on biologiassa ja se on lapsen etu. Vauva tarvitsee äidin, joka tietää ja uskoo olevansa parasta mahdollista vauvalleen. Kuten joku jo tässä ketjussa sanoi, ei sen kuulukaan tuntua siltä, että kukkaruukkua veisi hoidettavaksi.
Sitten pitää rehellisesti sanoa mistä on kyse,
Eikä alkaa säveltää ja valehdella jotain polvivaivoista ja liian isosta talosta jne.
Ei ikä ratkaise vaan kunto. Anoppi kävi tänään meillä pyörällä kylässä kun oli kaupungille menossa. Pyörälenkille taisi tulla mittaa 6-10 km ja anopilla on ikää yli 80 v.