Lue keskustelun säännöt.
Kaverini kauhisteli 3vuotiaani harrastusmääriä.
21.08.2018 |
Kolmevuotiaani harrastaa kerran viikossa muskari ja voimistelua 2 kertaa viikossa. Mikä on teidän mielestä 3v:lle sopiva harrastusmäärä? Mielestäni lapseni jaksaa loistavasti harrastaa tämän määrän. Tarhan jälkeen ehtii kotona hetken huilahtaa ja syödä, sit harrastuksen jälkeen iltapalalle ja nukkumaan. Niinä päivinä, kun ei harrasta, niin ei tehdä mitään. Katsotaan sylikkäin telkkarii ja leikitään.
Kommentit (218)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja miten ehditte 20min tarhaan heräämisestä? Etkö pue lasta? Pese hampaita, kasvoja, pissalla käynti? Vietkö tosiaan sen 2min matkan rattailla?
Helposti. Lapseni on hyvin tottunut rytmeihin. On aamuisin pirteä. Tarhasaa saa aamupalan ja vien lapsen tarhaan autolla parin sadan metrin päähän ja jatkan siitä itse töihin samalla
Pakko olla provo. 20min miinus matkat ja autoon siirtyminen on noin 10min. Siinä ajassa sit vaatteet, hampaat ja pisut ja vielä talvella haalarit yms :D ja kiva lapselle tuollainen hoppu, että valon nopeudella toimitaan :D
pari min menee kun laitan vaatteet päälle ja autoon. Pari min menee kun ajan 200metriä ja mitä sitten jos on hoppu. Tarhassa saa sit aamulla olla kiireettömästi ennen aamupalaa ja sen jälkeen pihalla leikkiä. Olemme muutenkin aamuvirkkua porukkaa. Yleensä itsekkin menen jo 21 nukkumaan, mutta tänään tämä keskustelu vei mennessään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa paljolta, kun meidän 3 lapsen päiväkoti-ikäisenä ei ollut yhtään harrastusta, vaan nyt kouluikäisenä menevät omilla jaloillaan harrastuksiinsa. Tämä on lastenpsyatri Jari Sinkkosen ohje.
Mutta sitäkin enemmän vietimme koko perhe aikaa yhdessä musiikin, teatterin, kirjallisuuden, uimisen, metsäretkillä, pyöräillen jne. Ja lapset keksi omia leikkejään rakennellen majoja, harrastivat leikeissään musiikkia, teatteria tanssia jne.
Enkä usko heidän menettäneen mitään, päinvastoin saaneet enemmän.Hienoa, että sinulla on lapsia jotka oavr osanneet ihan omatoimisesti harrastaa musiikkia, teatteria ja tanssia. Suurin osa lapsista ei ole sellaisia vaan tarvitsevat hieman ammattilaisen opetusta esim. instrumentin soittamiseen.
Jos lapsi ei pysty luovaan leikkimiseen yksin tai kavereiden kanssa, syy löytyy meistä aikuisusta, jotka ohjaavat suoritusperusteisella lasten toimia ja leikkejä ja lapselle jää sivusta katsojan rooli.
Luova lapsi keksii omat leikkinsä ja laittaa oman luovuuden ja mielikuvituksensa valloilleen, joka on rajaton. Ei lasta tarvitse opettaa leikkimään, se lähtee lapsen omasta mielikuvituksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Apn lapsen kuviteltu päivä:
07.00 herätys
08.00 hoidossa
17.00 haku hoidosta
17.30 (aikaisintaan?) harrastus
18.15 harrastus päättyy
18.30 (aikaisintaan?) kotona
19.00 ruoka
1930 pesut, pisut, hampaat
20.00 nukkumaanMites iltapala? Vai onko jossain välissä välipala ja ruoka kotona? Mihin tuohon saa sen äiti-lapsi telkkuajan ja vapaan leikin muka?
Lapsen päivä harrastuspäivänä
Herätys. 6.40 josta suoraan tarhaan aamupalle klo 7
12-14 päikkärit
Välipala 14
Haku klo 15
Sitten 15.10- 17.45 lepoa ja ruoka.
18 voimistelu
19 kotona iltapala, hampaat ja nukkumassa jo klo 20 mennessä.Tämä 2x vkossa.
Sit sunnuntai aamuna on yhdet harkatMiten olet uraihminen jos et tee edes täyttä työpäivää?
7-15 teen harrastepäivinä. Työmatkoihin ei mene kun pari min. Teen välillä toimistohommia kotonakin.
Et kyllä ole 7.00 töissä jos lapsi on vasta silloin hoidossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja miten ehditte 20min tarhaan heräämisestä? Etkö pue lasta? Pese hampaita, kasvoja, pissalla käynti? Vietkö tosiaan sen 2min matkan rattailla?
Helposti. Lapseni on hyvin tottunut rytmeihin. On aamuisin pirteä. Tarhasaa saa aamupalan ja vien lapsen tarhaan autolla parin sadan metrin päähän ja jatkan siitä itse töihin samalla
Pakko olla provo. 20min miinus matkat ja autoon siirtyminen on noin 10min. Siinä ajassa sit vaatteet, hampaat ja pisut ja vielä talvella haalarit yms :D ja kiva lapselle tuollainen hoppu, että valon nopeudella toimitaan :D
pari min menee kun laitan vaatteet päälle ja autoon. Pari min menee kun ajan 200metriä ja mitä sitten jos on hoppu. Tarhassa saa sit aamulla olla kiireettömästi ennen aamupalaa ja sen jälkeen pihalla leikkiä. Olemme muutenkin aamuvirkkua porukkaa. Yleensä itsekkin menen jo 21 nukkumaan, mutta tänään tämä keskustelu vei mennessään.
Eli ei hammaspesua ja pissaa aamulla? Vaan vaatteet päälle ja menoksi? Itse en tuollaisista aamuista olisi nauttinut lapsena, ja uskon että suurin osa lapsista mieluiten heräileekin rauhassa kotona ja pukee ja pesee hampaat ilman kiirettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys kuuluu, että mikä on keskustelun aloittajan tavoite tälle keskustelulle?
Jos tavoitteenasi oli saada mahdollisimman paljon kannatusta omalle tavalle toimia ja pystyä kertomaan kauhistelevalle kaverille, kuinka suuri osa tuntemattomista ihmisistä on kanssasi samaa mieltä: Näin ei näyttäisi käytyjen keskustelujen perusteella olevan. Se ei ole henkilökohtainen hyökkäys, vaan jokaisen oma pohdinta esittämästäsi tilanteesta. Harvoin valtaosa ihmisistä on kuitenkaan täysin väärässä, mutta vain sinä tunnet mikä toimii teidän perheelle parhaiten.
Jos tavoitteenasi oli oikeasti mieli avoinna kuulla muiden näkökulmia perusteluineen: Ethän hyökkää tai halveksu muiden tapoja tai mielipiteitä. Ihmisellä on tapana puolustaa omia arvoja ja ajatteluja, mutta niitä ei kannata yrittää nostaa korokkeelle muita lyttäämällä (ts. kerro miksi oma tapasi on toimiva, älä spekuloi mitä toiset tekevät väärin).
Täällä oli jonkun muskariohjaajan kommentti siitä, kuinka hän on työssään kohdannut ns. ylikuormitettuja lapsia. Kyseessä on siis oikea ongelma ja huoli lasten kuormittumisesta, suorituskeskeisyydestä ja varhaisesta burn outista on se mikä tässä keskusteluketjussa nostaa rivien välistä päätään. On hienoa, että olet löytänyt sinulle ja lapsellesi yhteisen tavan harrastaa (ilmeisesti olet niissä harrastuksissa paikalla?), oli se sitten ohjattua tai ei.
Koska olen hämmentynyt, kuinka moni vanhempi on eri mieltä. Aluksi halusin nähdä miten paljon muiden lapset harrastavat. Mutta tuli selväksi, että olen huono äiti ja allw kouluikäinen ei saa harrastaa, jos käy tarhassa.
Saa harrastaa, mutta toi on vaan aika paljon pienelle lapselle. Moni varmasti peilaa ja miettii haluaisiko/jaksaisiko/hyötyisikö oma 3v vastaavasta rytmistä. Meillä ei ainakaan, vaikka on kuinka kehittynyt ja aktiivinen lapsi. Me tykätään molemmat vapaudesta päättää illalla mennäänkö pyöräilemään, askarrellaanko, levätäänkö vai ihan vaan jutellaan ja sylitellään. Hoitopäivät ovat lapselle työtä, vaikka kuinka viihtyisi hoidossa.
Itselläni herää myös kysymys onko lapsellasi lainkaan mahdollisuutta vaikuttaa tekemisiinne? Aikataulutetun kuuloista arkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Apn lapsen kuviteltu päivä:
07.00 herätys
08.00 hoidossa
17.00 haku hoidosta
17.30 (aikaisintaan?) harrastus
18.15 harrastus päättyy
18.30 (aikaisintaan?) kotona
19.00 ruoka
1930 pesut, pisut, hampaat
20.00 nukkumaanMites iltapala? Vai onko jossain välissä välipala ja ruoka kotona? Mihin tuohon saa sen äiti-lapsi telkkuajan ja vapaan leikin muka?
Lapsen päivä harrastuspäivänä
Herätys. 6.40 josta suoraan tarhaan aamupalle klo 7
12-14 päikkärit
Välipala 14
Haku klo 15
Sitten 15.10- 17.45 lepoa ja ruoka.
18 voimistelu
19 kotona iltapala, hampaat ja nukkumassa jo klo 20 mennessä.Tämä 2x vkossa.
Sit sunnuntai aamuna on yhdet harkatMiten olet uraihminen jos et tee edes täyttä työpäivää?
7-15 teen harrastepäivinä. Työmatkoihin ei mene kun pari min. Teen välillä toimistohommia kotonakin.
Et kyllä ole 7.00 töissä jos lapsi on vasta silloin hoidossa.
Olen hyvin lähellä töissä. Saatan olla joskus 6.50 jo tarhalla tai myöhemmin. Satun olemaan sellaisessa työssä, että ei oo niin tarkkaa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä tyttö kävi tuon ikäisenä kerran viikossa puoli tuntia muskarissa, kerran viikossa 45 minuuttia luistelukoulussa ja sunnuntaisin 45 minuuttia leikinomaisessa urheiluliikkarissa. Minä kävin sillä välin yleensä kaupassa. Olisiko se lapsi nauttinut enemmän, jos olisimme luistelleet lähikentällä vajaan tunnin ja sen jälkeen lähteneet molemmat väsyneenä kauppaan?
Olimme kotona klo 16 ja sänkyyn klo 20 - kyllä siinä silti jäi aikaa vielä vapaalle leikille ja rennolle yhdessäololle, semminkin kun en käyttänyt sitä yhteistä aikaa pelkkään ruoanlaittoon ja muihin kotihommiin, ne tein lapsen nukkumaanmenon jälkeen. (Ja juu, on lapsella isäkin, mutta on työssä jossa useamman päivän putkeen.)
Samoilla linjoilla. Jos lapsi käy kahtena iltana viikossa ja kerran viikonloppuisin vajaan tunnin leikinomaisessa ”harrastuksessa”, niin kyllä siinä jää kosolti aikaa omalle leikille ja vanhempien kanssa puuhastelulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys kuuluu, että mikä on keskustelun aloittajan tavoite tälle keskustelulle?
Jos tavoitteenasi oli saada mahdollisimman paljon kannatusta omalle tavalle toimia ja pystyä kertomaan kauhistelevalle kaverille, kuinka suuri osa tuntemattomista ihmisistä on kanssasi samaa mieltä: Näin ei näyttäisi käytyjen keskustelujen perusteella olevan. Se ei ole henkilökohtainen hyökkäys, vaan jokaisen oma pohdinta esittämästäsi tilanteesta. Harvoin valtaosa ihmisistä on kuitenkaan täysin väärässä, mutta vain sinä tunnet mikä toimii teidän perheelle parhaiten.
Jos tavoitteenasi oli oikeasti mieli avoinna kuulla muiden näkökulmia perusteluineen: Ethän hyökkää tai halveksu muiden tapoja tai mielipiteitä. Ihmisellä on tapana puolustaa omia arvoja ja ajatteluja, mutta niitä ei kannata yrittää nostaa korokkeelle muita lyttäämällä (ts. kerro miksi oma tapasi on toimiva, älä spekuloi mitä toiset tekevät väärin).
Täällä oli jonkun muskariohjaajan kommentti siitä, kuinka hän on työssään kohdannut ns. ylikuormitettuja lapsia. Kyseessä on siis oikea ongelma ja huoli lasten kuormittumisesta, suorituskeskeisyydestä ja varhaisesta burn outista on se mikä tässä keskusteluketjussa nostaa rivien välistä päätään. On hienoa, että olet löytänyt sinulle ja lapsellesi yhteisen tavan harrastaa (ilmeisesti olet niissä harrastuksissa paikalla?), oli se sitten ohjattua tai ei.
Koska olen hämmentynyt, kuinka moni vanhempi on eri mieltä. Aluksi halusin nähdä miten paljon muiden lapset harrastavat. Mutta tuli selväksi, että olen huono äiti ja allw kouluikäinen ei saa harrastaa, jos käy tarhassa.
Saa harrastaa, mutta toi on vaan aika paljon pienelle lapselle. Moni varmasti peilaa ja miettii haluaisiko/jaksaisiko/hyötyisikö oma 3v vastaavasta rytmistä. Meillä ei ainakaan, vaikka on kuinka kehittynyt ja aktiivinen lapsi. Me tykätään molemmat vapaudesta päättää illalla mennäänkö pyöräilemään, askarrellaanko, levätäänkö vai ihan vaan jutellaan ja sylitellään. Hoitopäivät ovat lapselle työtä, vaikka kuinka viihtyisi hoidossa.
Itselläni herää myös kysymys onko lapsellasi lainkaan mahdollisuutta vaikuttaa tekemisiinne? Aikataulutetun kuuloista arkea.
edelleen 2 x arkena. Toinen on muskari. Ei se muskari niin rakasta ole. Ihan samanlailla se pyöräilykin rasittaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja miten ehditte 20min tarhaan heräämisestä? Etkö pue lasta? Pese hampaita, kasvoja, pissalla käynti? Vietkö tosiaan sen 2min matkan rattailla?
Helposti. Lapseni on hyvin tottunut rytmeihin. On aamuisin pirteä. Tarhasaa saa aamupalan ja vien lapsen tarhaan autolla parin sadan metrin päähän ja jatkan siitä itse töihin samalla
Pakko olla provo. 20min miinus matkat ja autoon siirtyminen on noin 10min. Siinä ajassa sit vaatteet, hampaat ja pisut ja vielä talvella haalarit yms :D ja kiva lapselle tuollainen hoppu, että valon nopeudella toimitaan :D
pari min menee kun laitan vaatteet päälle ja autoon. Pari min menee kun ajan 200metriä ja mitä sitten jos on hoppu. Tarhassa saa sit aamulla olla kiireettömästi ennen aamupalaa ja sen jälkeen pihalla leikkiä. Olemme muutenkin aamuvirkkua porukkaa. Yleensä itsekkin menen jo 21 nukkumaan, mutta tänään tämä keskustelu vei mennessään.
Eli ei hammaspesua ja pissaa aamulla? Vaan vaatteet päälle ja menoksi? Itse en tuollaisista aamuista olisi nauttinut lapsena, ja uskon että suurin osa lapsista mieluiten heräileekin rauhassa kotona ja pukee ja pesee hampaat ilman kiirettä.
En tiedä kauan sun lapsi pissaa tai peset hampaita, mut me kyl hyvin ehditään.. Lapsi on aamivirkku ja joskus herää ennen kelloakin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa paljolta, kun meidän 3 lapsen päiväkoti-ikäisenä ei ollut yhtään harrastusta, vaan nyt kouluikäisenä menevät omilla jaloillaan harrastuksiinsa. Tämä on lastenpsyatri Jari Sinkkosen ohje.
Mutta sitäkin enemmän vietimme koko perhe aikaa yhdessä musiikin, teatterin, kirjallisuuden, uimisen, metsäretkillä, pyöräillen jne. Ja lapset keksi omia leikkejään rakennellen majoja, harrastivat leikeissään musiikkia, teatteria tanssia jne.
Enkä usko heidän menettäneen mitään, päinvastoin saaneet enemmän.Hienoa, että sinulla on lapsia jotka oavr osanneet ihan omatoimisesti harrastaa musiikkia, teatteria ja tanssia. Suurin osa lapsista ei ole sellaisia vaan tarvitsevat hieman ammattilaisen opetusta esim. instrumentin soittamiseen.
Jos lapsi ei pysty luovaan leikkimiseen yksin tai kavereiden kanssa, syy löytyy meistä aikuisusta, jotka ohjaavat suoritusperusteisella lasten toimia ja leikkejä ja lapselle jää sivusta katsojan rooli.
Luova lapsi keksii omat leikkinsä ja laittaa oman luovuuden ja mielikuvituksensa valloilleen, joka on rajaton. Ei lasta tarvitse opettaa leikkimään, se lähtee lapsen omasta mielikuvituksesta.
Totta kai lapset ovat aina luovia ja käyttävät mielikuvistustaan. Mutta miksi kerran viikossa harrastettava soitonopetus sulkisi tämän pois?
Apn lapsen arki kuulostaa tosi surullista, aamulla heitetään hoitoon pikaisesti puettuna, illalla suoritetaan, naapureita tai muita ei saa tavata kun ovat huonompaa ainesta äidin mielestä.
Lisäksi kirjoitit, että et ole päikyssä huomannut huonoa käytöstä. Miten voisit, kun et siellä paria minuuttia kauempaa ole? Normaalisti vanhemmat saattelevat lapset rauhassa hoitoon ja jäävät hetkeksi juttelemaan hoitotädeille. Ainakin iltapäivisin on normaalia "seisoskella" hetki pihassa ja jutella päivän kulusta ja toisille vanhemmille, ja miksei lasten kavereitakin moikata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Arkena 1 jumppa ja 1 muskari. Ja se vie ilmeisesti kaiken yhteisen ajan.
Vierailija kirjoitti:
18, kyllä toisinaan harrastetaankin yhdessä. Mutta itse en ole liikunnallinen, enkä musikaalisesti lahjakas. En halua, että lapseni jää mistään paitsi ja on saanut mahdollisuuden harrastaa ja oppia uusia taitoja. Esim voimistelu täytyy aloittaa jo nuorena, että pärjää. Voi itse vanhempana sitten päättä miten haluaa jatkaa harrastusten parissa. Itse olen ollut ns. Kotilapsi ja vihasin sitä. En oppinut mitään taitoja, enkä harrastanut. Siksi haluan antaa lapselleni mahdollisuuden.
Hoidin lapset kotona ja tytär aloitti juokkuevoimistelun 10 vuotiaana (ei aiempia liikunnallisia harrastusia, vain laulu ja kuvataidekerho). Niin vaan tyttö on tuplamaailmanmestari joukkuevoimistelussa. Ettei vaadi nuorena aloitusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja mainittakoon, että lapsi on neuvolankin mukaan kehitykseltään 4 vuotiaan tasolla
Et ole ikinä missään neuvolassa käynyt, eikä sinulla ole mitään lasta olemassakaan.
1. Neuvolan terveydenhoitajalla ei ole pätevyyttä että oikeutta arvioida lapsen kehitystasoa. Oman mielipiteensä voi sanoa, mutta mitään virallista diagnoosia et neuvolasta voi saada, mihinkään.
2. Lapsen kehitystason poikkeamia ei Suomessa lainkaan arvioida ikävuosissa, vaan tyyliin "ikätasoaan edellä", ikätasoaan jäljellä", heikkolahjainen, lievästi kehitysvammainen tai kehitysvammainen. Ikätasoaan edellä voi olla myös huomattavasti tai hieman.
3. Ikätasotesteissä testataan eri osa-alueet erikseen, kts. kohta viisi.
4. Kolmivuotiaille ei yleensä anneta näitä mainittuja diagnooseja muuta kuin silloin, kun epäillään jotain neurologista poikkeamaa.
5. On ihan normaalia, että kolmivuotaiden kehitys poikkeaa suuntaan ja toiseen ihan normaalilla lapsella eri osa-alueilla. Sen vuoksi kehitystasoa ei arvioida kokonaisuutena eikä pienten lasten kohdalla koskaan määritellä minkä ikätasoisia he ovat.
Terveydenhoitaja ei siis anna diagnooseja eikä osaa arvioida vaikka paljon erilaisia lapsia näkeekin, joten mielipiteetkin heillä on arvottomia. Tiedän montakin tapausta, että vanhemmat ovat epäilleet, että lapsi on ALLE ikätason jossain osa-alueella ja terveydenhoitaja on ollut eri mieltä, mutta neurologisissa tutkimuksissa on saattanut löytyä huomattavakin poikkeamia, jopa kehitysvamma.
Vierailija kirjoitti:
Arkena 1 jumppa ja 1 muskari. Ja se vie ilmeisesti kaiken yhteisen ajan.
Koko viikkona vain yksi ainoa päivä jolloin ei aikaista ylösnousua ja kellotettua aikataulua.
Jokainen vanhempi tuntee oman lapsensa parhaiten - jos on reippaasti ja iloisesti lähdössä harrastuksiinsa - niin en tajua miksi ympärillä oleville ihmetteleville aikuisille ei vain voi todeta: että jääkää te kotiin ja me mennään!
Vierailija kirjoitti:
Apn lapsen arki kuulostaa tosi surullista, aamulla heitetään hoitoon pikaisesti puettuna, illalla suoritetaan, naapureita tai muita ei saa tavata kun ovat huonompaa ainesta äidin mielestä.
Lisäksi kirjoitit, että et ole päikyssä huomannut huonoa käytöstä. Miten voisit, kun et siellä paria minuuttia kauempaa ole? Normaalisti vanhemmat saattelevat lapset rauhassa hoitoon ja jäävät hetkeksi juttelemaan hoitotädeille. Ainakin iltapäivisin on normaalia "seisoskella" hetki pihassa ja jutella päivän kulusta ja toisille vanhemmille, ja miksei lasten kavereitakin moikata.
En jää aamulla löpisee. Tarhan työntekijöilläkin kiire, kun lapsia tulee sisään. Iltapäivällä sitten. Ja lapseni ei tarvitse sääliäsi, enemmän säälisin omaa lastasi, jos muskari ja jumppa on liian raskasta
On liian rankka ohjelma.
Lapsi kaipaa rauhaa, vapaata leikkiä ja omaa tahtia. Vaikka jumppa, muskari jne kuinka olisi leikinomaista, ne ovat kuitenkin aikataulutettuja toimintoja, joissa aikuinen ohjaa.
On aivan eri asia esim viedä lapsi luistelukouluun kuin luistelemaan. Jälkimmäinen tehdään lapsen kanssa lapsen ehdoilla.
Vierailija kirjoitti:
On liian rankka ohjelma.
Lapsi kaipaa rauhaa, vapaata leikkiä ja omaa tahtia. Vaikka jumppa, muskari jne kuinka olisi leikinomaista, ne ovat kuitenkin aikataulutettuja toimintoja, joissa aikuinen ohjaa.
On aivan eri asia esim viedä lapsi luistelukouluun kuin luistelemaan. Jälkimmäinen tehdään lapsen kanssa lapsen ehdoilla.
Olisiko tästä jotain tutkimusta tai näyttöä, että näin olisi? Yhtälailla aikuinen joutuu ohjaamaan jäällä luistelua, vai osaako 3veesi luistella itse ilman ohjusta
Olet kyllä tosi lapsellinen tyyppi. Täällä monet sanoo että yksi harrastus menee ihan hyvin.