Lue keskustelun säännöt.
Se paras vinkkisi laihdutukseen!?
21.08.2018 |
Olen sataprosenttisen varma, että ensimmäiset viestit tulevat koskemaan "Syö enemmän kuin kulutat" fraasia, mutta silti: mikä on ollut se isoin oivallus, millä juuri sinä olet onnistunut pudottamaan painoa? Mikä herätti tai sai pysymään motivaation yllä, ja minkä uskot motivoivan muitakin? Nimittäin lueskeltuani erästä uutista aiheesta (https://www.buzzfeed.com/sallytamarkin/first-steps?utm_source=dynamic&u…) kaikki vastaukset eivät todellakaan koskeneet pelkästään sitä, että otapa itseäsi niskasta kiinni ja jätä kaikki herkut pois.
Kommentit (109)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En sano "Syö enemmän kuin kulutat" vaan Syö vähemmän kuin kulutat :D
Paras vinkkini on kuitenkin normaalit ruoat, normaaline annoskokoineen. Aamupala, lounas, välipala ja iltapala. Lounas riittävän runsas. Ei syömistä enää klo 19 jälkeen. Kaikki napostelut pois.
Ei napostelua tarvii lopettaa. Herkut kuuluu normaaliin ruokavalioon, tosin kohtuullisia määriä, mutta ei kannata kiusata itseään.
Väitän että jokin on vialla, jos ei pysty jättämään herkkuja edes laihdutuksen ajaksi! Tunnesyöminen, univaje, vitamiininpuutos tms. Joko fyysinen tai psyykkinen vika. Korjaa se niin ei tee mieli enää ällöttäviä karkkeja tai pullia - noista tulee vaan huono olo. Ja takapakkia laihtumiseen.
Itsellä oli mm. c-vitamiini-sinkki-rauta jotka auttoi herkkuhimoon. C-vitamiini auttaa raudan imeytymisessä eli jos syö rautaa kannattaa ottaa kova c-vitamiinikuuri lisäksi.
Minä en pystynyt, enkä pystynyt kerta viikossa -tahtiinkaan, koska herkuttelu meni silloin överiksi. Mutta kun sallin herkut säännöllisesti osaksi arkeani (tietenkin pienemmissä määrin kuin aiemmin), niihin on mennyt tietty "lataus" eikä tule herkuteltua kovin usein, ja isoissa määrin erittäin harvoin. Mutta tavoiteltavana en näe sitä, että pitäisi totaalikieltäytyä; minusta karkit ja pullat eivät ole ällöttäviä, vaan hyvänmakuisia, ja joskus myös osa rentoutumista, mukavaa kahvihetkeä, leffailtaa tai muuten osa ihan normaalia, terveellistä arkea.
Ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi laihduttajan pitäisi jättää herkut kokonaan pois, se tuskin dieettiä kaataa jos syö vaikka sen suklaapatukan tai pullan viikossa, ei niitä joka päivä tarvitse puputtaa. Sitä paitsi lähes kaikissa laihdutusneuvoissa sanotaan, että laihduttajakin saa vähän herkutella. Paitsi joku Fitfarm on eri mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi laihduttajan pitäisi jättää herkut kokonaan pois, se tuskin dieettiä kaataa jos syö vaikka sen suklaapatukan tai pullan viikossa, ei niitä joka päivä tarvitse puputtaa. Sitä paitsi lähes kaikissa laihdutusneuvoissa sanotaan, että laihduttajakin saa vähän herkutella. Paitsi joku Fitfarm on eri mieltä.
Kannattaa sen takia että selviää onko riippuvainen herkuista. Jos kaikki on hyvin, voi vaan päättää, ettei syö herkkuja vaikkapa puoleen vuoteen. Yllättävän paljon kaloreita on suklaassa ja karkeissa, kannattaa edes keksiä terveellisemmät herkut. Riippuvaisella on vaikea pysyä kohtuudessa pitkällä tähtäimellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruokailu 5 kertaa päivässä ja joka aterialla runsaasti kasviksia. Ei napostelua aterioiden välillä ellei oikeasti ole kurniva nälkä tai verensokeri niin alhaalla että heikottaa. Mutta nälkää tai verensokereiden heittelyä ei kyllä ole tullutkaan kun syö runsaan kasvispainotteisen aterian säännöllisin väliajoin.
Ei noilla syöntikerroilla edes ehdi napostella. Ei siinä kyllä nälkä ehdi tulla missään vaiheessa. Niin no, jos syö hirveen määrän kasviksia, ei siinä nälkääpitävälle ruualle enää ole tilaa.
Naposteluahan tuo sinun syömisesi on.
No niinhän mä sanoin, että tällä tyylillä ei tule nälkää tai verensokereiden heittelyä eikä näin ollen tarvetta ylimääräisiin naposteluihin. Kasviksilla en myöskään tarkoita pelkkää salaattia vaan esimerkiksi palkokasveja, parsakaalia, avokadoa yms. ruoka-aineita jotka sisältävät myös kuitua, proteiinia ja hyviä rasvoja. Niiden lisäksi sitten vielä jotain "varsinaista" proteiinin lähdettä ja tarvittaessa lisää hiilaria. Kaikenlaisia dieettejä olen vuosien varrella kokeillut ja tämä tyyli on ainoa jolla paino pysyy kurissa ilman kärsimystä ja kieltäytymistä. Mä tosin treenaan kuusi kertaa viikossa voimanostoa ja crossfitia joten ruokavaliokin on suunniteltu ensisijaisesti treenejä tukemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En sano "Syö enemmän kuin kulutat" vaan Syö vähemmän kuin kulutat :D
Paras vinkkini on kuitenkin normaalit ruoat, normaaline annoskokoineen. Aamupala, lounas, välipala ja iltapala. Lounas riittävän runsas. Ei syömistä enää klo 19 jälkeen. Kaikki napostelut pois.
Ei napostelua tarvii lopettaa. Herkut kuuluu normaaliin ruokavalioon, tosin kohtuullisia määriä, mutta ei kannata kiusata itseään.
Väitän että jokin on vialla, jos ei pysty jättämään herkkuja edes laihdutuksen ajaksi! Tunnesyöminen, univaje, vitamiininpuutos tms. Joko fyysinen tai psyykkinen vika. Korjaa se niin ei tee mieli enää ällöttäviä karkkeja tai pullia - noista tulee vaan huono olo. Ja takapakkia laihtumiseen.
Itsellä oli mm. c-vitamiini-sinkki-rauta jotka auttoi herkkuhimoon. C-vitamiini auttaa raudan imeytymisessä eli jos syö rautaa kannattaa ottaa kova c-vitamiinikuuri lisäksi.
Minä en pystynyt, enkä pystynyt kerta viikossa -tahtiinkaan, koska herkuttelu meni silloin överiksi. Mutta kun sallin herkut säännöllisesti osaksi arkeani (tietenkin pienemmissä määrin kuin aiemmin), niihin on mennyt tietty "lataus" eikä tule herkuteltua kovin usein, ja isoissa määrin erittäin harvoin. Mutta tavoiteltavana en näe sitä, että pitäisi totaalikieltäytyä; minusta karkit ja pullat eivät ole ällöttäviä, vaan hyvänmakuisia, ja joskus myös osa rentoutumista, mukavaa kahvihetkeä, leffailtaa tai muuten osa ihan normaalia, terveellistä arkea.
Ohis
P**kapuhetta että karkit ja pullat olisi osa terveellistä arkea. Huijaat itseäsi.. Herkuissa ei ole mitään mitä kehosi tarvitsee, päinvastoin. Herkutella voi terveellisestikin, joka aterialla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten saitte motivaation pysymään yllä? Mä olen kärsimätön ja kaiken pitäisi tapahtua mukamas heti tai ainakin pian, oli se sitten vaikka uuden asian oppiminen tai laihdutus. Tiedän, että jos kilot on kertyneet viidessä vuodessa niin ei ne myöskään hetkessä lähde, mutta kuinka te jaksoitte/jaksatte painoa pudottaa, vaikka vaaka välillä jumittaa tai jopa hyppää ylöspäin?
Tähän on mulla auttanut se, etten oikeastaan edes mieti tätä elämäntapamuutosta painon vaan terveyden kannalta. Vaa'alla käyn harvoin ja muutosta seuraan enemmän omassa olossa ja siinä miten vaatteet istuvat. Juuri tuo mentaliteetti, että elän kuten normaalipainoinen minäni eläisi. Pyrin syömään niin, että voin hyvin ja jaksan urheilla. Painonpudotus tulee siinä vähän niin kuin sivutuotteena. Kannattaa myös pitää mielessä, että nopeasti lähteneet kilot tulevat yleensä korkojen kera takaisin joten siinäkin mielessä hidas tahti on parempi.
Oma kokemus on, että painoa kannattaa tiputtaa hitaasti ja rauhallisesti. Eli muuttaa sitä omaa syömistä ja liikuntaa kokonaisvaltaisesti.
Eli vähännä turhia syömisiä pikkuhiljaa. Eli mieti mitä "turhia" syömisiä sinulla on. Jos juot alkoholia vähennä aluksi vaikka yksi annos viikossa. Herkkuja ei viikolla. jos kahviin menee sokeria, niin vähennä sokerin määrää pikkuhiljaa.
Jos taas olet herkkuahmatti eli se pussi karkkeja menee, jos niitä on kotona niin aloita karkkilakko.
Lisää liikuntaa. Liikunta ei hirveästi painoa pudota, mutta auttaa vähän.
Aseta realistinen tavoite esim kaksi kiloa kuukaudessa pois.
Lisää hyötylikuntaa. Käytä portaita älä hissiä. Jää bussissa pysäkkiä tai kahta ennen kotia ja kävele loppumatka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lopetin laihdutuksen kokonaan, annoin vaa’an pois ja päätin panostaa toiminnallisuuteen. Halusin pystyä juoksemaan viiden kilometrin lenkin, saada tehtyä kymmenen punnerrusta ja vedettyä edes pari leuanvetoa. Mietin liikkumiseni ja syömiseni tämän tavoitteen ympärille. Ne toteutuivat, nyt on uudet.
Olen pienentynyt vaatekoosta 44 vaatekokoon 38 tai 36 vähän vaatteesta riippuen. Vyötärönympärys on alle riskirajojen jo hienosti. Jaksan enemmän, näytän paljon paremmalta, olen onnellisempi. Eikä minulla ole aavistustakaan plajonko painan, koska sillä ei ole enää mitään merkitystä.
Älä yritä syödä liian vähän. Sellainen nälkäkiukkulaihdutus ei ole onnistunut ikinä. Harrasta sellaista liikuntaa mistä oikeasti pidät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En sano "Syö enemmän kuin kulutat" vaan Syö vähemmän kuin kulutat :D
Paras vinkkini on kuitenkin normaalit ruoat, normaaline annoskokoineen. Aamupala, lounas, välipala ja iltapala. Lounas riittävän runsas. Ei syömistä enää klo 19 jälkeen. Kaikki napostelut pois.
Ei napostelua tarvii lopettaa. Herkut kuuluu normaaliin ruokavalioon, tosin kohtuullisia määriä, mutta ei kannata kiusata itseään.
Väitän että jokin on vialla, jos ei pysty jättämään herkkuja edes laihdutuksen ajaksi! Tunnesyöminen, univaje, vitamiininpuutos tms. Joko fyysinen tai psyykkinen vika. Korjaa se niin ei tee mieli enää ällöttäviä karkkeja tai pullia - noista tulee vaan huono olo. Ja takapakkia laihtumiseen.
Itsellä oli mm. c-vitamiini-sinkki-rauta jotka auttoi herkkuhimoon. C-vitamiini auttaa raudan imeytymisessä eli jos syö rautaa kannattaa ottaa kova c-vitamiinikuuri lisäksi.
Minä en pystynyt, enkä pystynyt kerta viikossa -tahtiinkaan, koska herkuttelu meni silloin överiksi. Mutta kun sallin herkut säännöllisesti osaksi arkeani (tietenkin pienemmissä määrin kuin aiemmin), niihin on mennyt tietty "lataus" eikä tule herkuteltua kovin usein, ja isoissa määrin erittäin harvoin. Mutta tavoiteltavana en näe sitä, että pitäisi totaalikieltäytyä; minusta karkit ja pullat eivät ole ällöttäviä, vaan hyvänmakuisia, ja joskus myös osa rentoutumista, mukavaa kahvihetkeä, leffailtaa tai muuten osa ihan normaalia, terveellistä arkea.
Ohis
P**kapuhetta että karkit ja pullat olisi osa terveellistä arkea. Huijaat itseäsi.. Herkuissa ei ole mitään mitä kehosi tarvitsee, päinvastoin. Herkutella voi terveellisestikin, joka aterialla.
Terveellisyyshän ei tarkoita lainkaan sitä, että sen tulisi olla 100 % hallittua ja optimaalista, vaan terveelliseen, tasapainoiseen ruokavalioon saa kuulua myös pienissä määrissä herkuttelu. Tämän valossa en ymmärrä, miksi minun tulisi edes tavoitella täysin herkutonta elämää, koska nykyiselläkin tavalla, perusterveellisesti eläen ja aina välillä pienesti herkutellen, olen sekä pudottanut paljon painoa, kasvattanut fyysistä kuntoa että elänyt mielekästä elämää, jota ruoka ja laihdutus ei sen kummemmin hallitse. Miksi minun tulisi korjata sitä, mikä ei ole rikki?
Haluan myös haastaa ajatuksen, ettei herkuissa olisi _mitään_, mitä kehoni tarvitsee. Ehkei. Mutta kun syöminen ei edusta minulle pelkkiä makrojen, ravintoaineiden ja kaloreiden tankkausta, vaan se ravitsevuuden lisäksi myös makunautintoja, sosiaalista kanssakäymistä ja rentoutumista - ei näitä asioita tarvitse sulkea pois silloinkaan, kun laihduttaa, eikä myöskään painonhallinnassa. Minulle tämän oivaltaminen itse asiassa on mahdollistanut sen, että olen laihtunut ja myös sen, että herkutteluun ei ole mitään pakonomaista tarvetta, vaikka sallisin sen itselleni vaikka joka päivä pienissä määrin. Ja kyllä: puhun myös niistä syntisistä herkuista, vaikka tiedostan täysin, että terveellisiäkin herkkuja on.
Vierailija kirjoitti:
Miksi laihduttajan pitäisi jättää herkut kokonaan pois, se tuskin dieettiä kaataa jos syö vaikka sen suklaapatukan tai pullan viikossa, ei niitä joka päivä tarvitse puputtaa. Sitä paitsi lähes kaikissa laihdutusneuvoissa sanotaan, että laihduttajakin saa vähän herkutella. Paitsi joku Fitfarm on eri mieltä.
Laihduttaja SAA tehdä sitä ja laihduttaja SAA tehdä tätä. Etkö osaa tehdä mitään ilman jonkun antamaa lupaa? Aivot narikassa??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Säännölliset ruoka-ajat, mistään syystä ei jätetä ruokailuja väliin, vaan ruoka-aikoia syödään kunnon annos kunnon ruokaa. Eipä ole tarvetta napostella, tai syödä jotain ihan pientä vaan, kun hiukoo tai ottaa vähän tässä välissä voileipää tai välipalapatukkaa, että jaksaa. Itsellä rytmi on aamupala - lounas - päivällinen - iltapala, mutta jollekulle muulle varmasti toimii paremmin joku toinen rytmi. Sanoisin, että tärkeintä on kuitenkin se, että se rytmi on säännöllinen ja päivittäinen ja noiden ruokailujen sisältö on tietyssä mielessä samankanltainen aina - eli ei syödä välillä yhtä omenaa aamulla ja välillä täyttä englantilaista aamiaista, ja lounas ei ole yhtenä päivänä vihersalaatti leipäkrutongeilla ja toisena päivänä kaslerpihvi majoneesilla ja juustokuorrutetuilla kasviksilla.
Kun tajusin, että aika kuluu joka tapauksessa, se kesä tulee myös ensi vuonna, vaikken tänä vuonna bikinikuntoon ehtinytkään. Tämän kun oikeasti ymmärsin, lopetin pikakuurit ja rupesin laihduttamaan pidemmällä tähtäimellä. Jojoilu loppui ja elämä ei pyöri laihdutuksen ympärillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi laihduttajan pitäisi jättää herkut kokonaan pois, se tuskin dieettiä kaataa jos syö vaikka sen suklaapatukan tai pullan viikossa, ei niitä joka päivä tarvitse puputtaa. Sitä paitsi lähes kaikissa laihdutusneuvoissa sanotaan, että laihduttajakin saa vähän herkutella. Paitsi joku Fitfarm on eri mieltä.
Laihduttaja SAA tehdä sitä ja laihduttaja SAA tehdä tätä. Etkö osaa tehdä mitään ilman jonkun antamaa lupaa? Aivot narikassa??
Laihdutusta näin yleisesti markkinoidaan hyvin pitkälti tiukkojen kieltojen kautta, joten minä ymmärrän hyvin sallivamman puhetavan. Näin muuten ehdotan, että mene raivoamaan johonkin toiseen keskusteluun.
Vierailija kirjoitti:
Miten saitte motivaation pysymään yllä? Mä olen kärsimätön ja kaiken pitäisi tapahtua mukamas heti tai ainakin pian, oli se sitten vaikka uuden asian oppiminen tai laihdutus. Tiedän, että jos kilot on kertyneet viidessä vuodessa niin ei ne myöskään hetkessä lähde, mutta kuinka te jaksoitte/jaksatte painoa pudottaa, vaikka vaaka välillä jumittaa tai jopa hyppää ylöspäin?
Sitä painonpudotusta ei pidä ajatella projektina tai kuurina. Väittäisin, että paremman ja pysyvämmän lopputuloksen saat, jos asetat jonkun muun tavoitteen kuin painorajan tai vaatekoon: jaksan kävellä 6 km hengästymättä, olen virkeämpi aamuisin, en koe tarvetta napostella herkkuja jatkuvasti. Sitten suunittelet ne muutokset tuo tavoite mielessä.
Eli:
- Jaksaakseni kävellä hengästymättä, aloitan tekemällä pieniä kävelylenkkejä, joiden matkaa pikkuhiljaa pidennän kunnon kasvaessa. Lisäksi kävelen aina portaat ja vähennän auton ja muiden kuluneivojen käyttöä ja kävelen/pyöräilen kaikkiin mahdollisiin paikkoihin.
- Ollakseni virkeämpi aamuisin, alan mennä mukkumaan aikaisemmin ja syön aina kevyen iltapalan 2 tuntia ennen nukkumaan menoa.
- Jotta en kokisi tarvetta napostella, opettelen säännöllisen ruokarytmin ja syön ateria-aikoihin riittävästi ravitsevaa ruokaa, jottei tule heti nälkä ja tarvetta herkuille.
Jne. jne.
Kysehän on kuitenkin siitä, että mikäli haluat pysyvää muutosta painoosi, tulee sinun jatkaa sitä uutta elämäntapaasi maailman tappiin asti - kolmen kuukauden rykäisy ei riitä kuin hetkelliseen muutokseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En sano "Syö enemmän kuin kulutat" vaan Syö vähemmän kuin kulutat :D
Paras vinkkini on kuitenkin normaalit ruoat, normaaline annoskokoineen. Aamupala, lounas, välipala ja iltapala. Lounas riittävän runsas. Ei syömistä enää klo 19 jälkeen. Kaikki napostelut pois.
Ei napostelua tarvii lopettaa. Herkut kuuluu normaaliin ruokavalioon, tosin kohtuullisia määriä, mutta ei kannata kiusata itseään.
Väitän että jokin on vialla, jos ei pysty jättämään herkkuja edes laihdutuksen ajaksi! Tunnesyöminen, univaje, vitamiininpuutos tms. Joko fyysinen tai psyykkinen vika. Korjaa se niin ei tee mieli enää ällöttäviä karkkeja tai pullia - noista tulee vaan huono olo. Ja takapakkia laihtumiseen.
Itsellä oli mm. c-vitamiini-sinkki-rauta jotka auttoi herkkuhimoon. C-vitamiini auttaa raudan imeytymisessä eli jos syö rautaa kannattaa ottaa kova c-vitamiinikuuri lisäksi.
Minä en pystynyt, enkä pystynyt kerta viikossa -tahtiinkaan, koska herkuttelu meni silloin överiksi. Mutta kun sallin herkut säännöllisesti osaksi arkeani (tietenkin pienemmissä määrin kuin aiemmin), niihin on mennyt tietty "lataus" eikä tule herkuteltua kovin usein, ja isoissa määrin erittäin harvoin. Mutta tavoiteltavana en näe sitä, että pitäisi totaalikieltäytyä; minusta karkit ja pullat eivät ole ällöttäviä, vaan hyvänmakuisia, ja joskus myös osa rentoutumista, mukavaa kahvihetkeä, leffailtaa tai muuten osa ihan normaalia, terveellistä arkea.
Ohis
P**kapuhetta että karkit ja pullat olisi osa terveellistä arkea. Huijaat itseäsi.. Herkuissa ei ole mitään mitä kehosi tarvitsee, päinvastoin. Herkutella voi terveellisestikin, joka aterialla.
Terveellisyyshän ei tarkoita lainkaan sitä, että sen tulisi olla 100 % hallittua ja optimaalista, vaan terveelliseen, tasapainoiseen ruokavalioon saa kuulua myös pienissä määrissä herkuttelu. Tämän valossa en ymmärrä, miksi minun tulisi edes tavoitella täysin herkutonta elämää, koska nykyiselläkin tavalla, perusterveellisesti eläen ja aina välillä pienesti herkutellen, olen sekä pudottanut paljon painoa, kasvattanut fyysistä kuntoa että elänyt mielekästä elämää, jota ruoka ja laihdutus ei sen kummemmin hallitse. Miksi minun tulisi korjata sitä, mikä ei ole rikki?
Haluan myös haastaa ajatuksen, ettei herkuissa olisi _mitään_, mitä kehoni tarvitsee. Ehkei. Mutta kun syöminen ei edusta minulle pelkkiä makrojen, ravintoaineiden ja kaloreiden tankkausta, vaan se ravitsevuuden lisäksi myös makunautintoja, sosiaalista kanssakäymistä ja rentoutumista - ei näitä asioita tarvitse sulkea pois silloinkaan, kun laihduttaa, eikä myöskään painonhallinnassa. Minulle tämän oivaltaminen itse asiassa on mahdollistanut sen, että olen laihtunut ja myös sen, että herkutteluun ei ole mitään pakonomaista tarvetta, vaikka sallisin sen itselleni vaikka joka päivä pienissä määrin. Ja kyllä: puhun myös niistä syntisistä herkuista, vaikka tiedostan täysin, että terveellisiäkin herkkuja on.
Teetkö oikeasti niin pahaa ruokaa, että saat makunautinnon vain "herkuista"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En sano "Syö enemmän kuin kulutat" vaan Syö vähemmän kuin kulutat :D
Paras vinkkini on kuitenkin normaalit ruoat, normaaline annoskokoineen. Aamupala, lounas, välipala ja iltapala. Lounas riittävän runsas. Ei syömistä enää klo 19 jälkeen. Kaikki napostelut pois.
Ei napostelua tarvii lopettaa. Herkut kuuluu normaaliin ruokavalioon, tosin kohtuullisia määriä, mutta ei kannata kiusata itseään.
Väitän että jokin on vialla, jos ei pysty jättämään herkkuja edes laihdutuksen ajaksi! Tunnesyöminen, univaje, vitamiininpuutos tms. Joko fyysinen tai psyykkinen vika. Korjaa se niin ei tee mieli enää ällöttäviä karkkeja tai pullia - noista tulee vaan huono olo. Ja takapakkia laihtumiseen.
Itsellä oli mm. c-vitamiini-sinkki-rauta jotka auttoi herkkuhimoon. C-vitamiini auttaa raudan imeytymisessä eli jos syö rautaa kannattaa ottaa kova c-vitamiinikuuri lisäksi.
Minä en pystynyt, enkä pystynyt kerta viikossa -tahtiinkaan, koska herkuttelu meni silloin överiksi. Mutta kun sallin herkut säännöllisesti osaksi arkeani (tietenkin pienemmissä määrin kuin aiemmin), niihin on mennyt tietty "lataus" eikä tule herkuteltua kovin usein, ja isoissa määrin erittäin harvoin. Mutta tavoiteltavana en näe sitä, että pitäisi totaalikieltäytyä; minusta karkit ja pullat eivät ole ällöttäviä, vaan hyvänmakuisia, ja joskus myös osa rentoutumista, mukavaa kahvihetkeä, leffailtaa tai muuten osa ihan normaalia, terveellistä arkea.
Ohis
P**kapuhetta että karkit ja pullat olisi osa terveellistä arkea. Huijaat itseäsi.. Herkuissa ei ole mitään mitä kehosi tarvitsee, päinvastoin. Herkutella voi terveellisestikin, joka aterialla.
Terveellisyyshän ei tarkoita lainkaan sitä, että sen tulisi olla 100 % hallittua ja optimaalista, vaan terveelliseen, tasapainoiseen ruokavalioon saa kuulua myös pienissä määrissä herkuttelu. Tämän valossa en ymmärrä, miksi minun tulisi edes tavoitella täysin herkutonta elämää, koska nykyiselläkin tavalla, perusterveellisesti eläen ja aina välillä pienesti herkutellen, olen sekä pudottanut paljon painoa, kasvattanut fyysistä kuntoa että elänyt mielekästä elämää, jota ruoka ja laihdutus ei sen kummemmin hallitse. Miksi minun tulisi korjata sitä, mikä ei ole rikki?
Haluan myös haastaa ajatuksen, ettei herkuissa olisi _mitään_, mitä kehoni tarvitsee. Ehkei. Mutta kun syöminen ei edusta minulle pelkkiä makrojen, ravintoaineiden ja kaloreiden tankkausta, vaan se ravitsevuuden lisäksi myös makunautintoja, sosiaalista kanssakäymistä ja rentoutumista - ei näitä asioita tarvitse sulkea pois silloinkaan, kun laihduttaa, eikä myöskään painonhallinnassa. Minulle tämän oivaltaminen itse asiassa on mahdollistanut sen, että olen laihtunut ja myös sen, että herkutteluun ei ole mitään pakonomaista tarvetta, vaikka sallisin sen itselleni vaikka joka päivä pienissä määrin. Ja kyllä: puhun myös niistä syntisistä herkuista, vaikka tiedostan täysin, että terveellisiäkin herkkuja on.
Teetkö oikeasti niin pahaa ruokaa, että saat makunautinnon vain "herkuista"?
Elän elämää, jossa saan nautintoa MYÖS herkuista. Vissi ero.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi laihduttajan pitäisi jättää herkut kokonaan pois, se tuskin dieettiä kaataa jos syö vaikka sen suklaapatukan tai pullan viikossa, ei niitä joka päivä tarvitse puputtaa. Sitä paitsi lähes kaikissa laihdutusneuvoissa sanotaan, että laihduttajakin saa vähän herkutella. Paitsi joku Fitfarm on eri mieltä.
Laihduttaja SAA tehdä sitä ja laihduttaja SAA tehdä tätä. Etkö osaa tehdä mitään ilman jonkun antamaa lupaa? Aivot narikassa??
Osaan kyllä ja teenkin, kiitos kysymästä. :)
Mutta mistä tuollainen kiukku?
Vierailija kirjoitti:
Miksi laihduttajan pitäisi jättää herkut kokonaan pois, se tuskin dieettiä kaataa jos syö vaikka sen suklaapatukan tai pullan viikossa, ei niitä joka päivä tarvitse puputtaa. Sitä paitsi lähes kaikissa laihdutusneuvoissa sanotaan, että laihduttajakin saa vähän herkutella. Paitsi joku Fitfarm on eri mieltä.
Joihinkin Fitfarmin juttuihin kannattaa suhtautua varauksella, tuokin pH-dieetti otettiin vähin äänin pois myynnistä. https://roskatiede.wordpress.com/2016/01/12/onko-jutta-gustafsberg-suom…
Väitän että jokin on vialla, jos ei pysty jättämään herkkuja edes laihdutuksen ajaksi! Tunnesyöminen, univaje, vitamiininpuutos tms. Joko fyysinen tai psyykkinen vika. Korjaa se niin ei tee mieli enää ällöttäviä karkkeja tai pullia - noista tulee vaan huono olo. Ja takapakkia laihtumiseen.
Itsellä oli mm. c-vitamiini-sinkki-rauta jotka auttoi herkkuhimoon. C-vitamiini auttaa raudan imeytymisessä eli jos syö rautaa kannattaa ottaa kova c-vitamiinikuuri lisäksi.