Lue keskustelun säännöt.
Se paras vinkkisi laihdutukseen!?
21.08.2018 |
Olen sataprosenttisen varma, että ensimmäiset viestit tulevat koskemaan "Syö enemmän kuin kulutat" fraasia, mutta silti: mikä on ollut se isoin oivallus, millä juuri sinä olet onnistunut pudottamaan painoa? Mikä herätti tai sai pysymään motivaation yllä, ja minkä uskot motivoivan muitakin? Nimittäin lueskeltuani erästä uutista aiheesta (https://www.buzzfeed.com/sallytamarkin/first-steps?utm_source=dynamic&u…) kaikki vastaukset eivät todellakaan koskeneet pelkästään sitä, että otapa itseäsi niskasta kiinni ja jätä kaikki herkut pois.
Kommentit (109)
Tulee varmaan alapeukkuja, mutta 3 vko vlcd-dieetti. Sain rauhassa pohtia, miten ylipaino (30kg) oli kehittynyt. Ei tarvinnut pohtia, mitä kuurin aikana söisi, kun söi = joi niitä liemiä. Sitten selkeä ateriarytmi, kasvispainotteiset annokset ja liikunta osaksi elämää. Vähän kuin joku aiempi oli kommentoinut, elämä normaalipainoisena minänä. Ei "sit kun" vaan "nyt".
28kg lähtenyt, 2 jäljellä. 😀
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lopetin ihme dietit mutta jätin herkut kauppaan. Lounaan vaihdoin työpaikkaruokalasta kevyisiin eväisiin tyyliin nuudeleita tai muuta pientä. Paino on tippunut hitaasti mutta varmasti. Elämäntapamuutos siis. Ja kuitenkin yhden herkkupäivän viikossa sallin itselleni
Vierailija kirjoitti:
Onko herkuttomuuteen siirtyminen oikeasti ihan piece of cake (heh) ihmisille? Mietin itse, että itselläni täysi herkuttomuus olisi ehdoton ei, vaikka herkuttelenkin aika vähän. Tietenkin herkkujen laaduntarkkailu on paikallaan eikä sen herkun tarvitse olla mitään suuren luokan mättöä, mutta valehtelisin ja rankasti jos väittäisin, että pikkuporkkanat korvaavat mennen tullen rivin suklaata. Lisäksi elämänlaadullisesti olisi epämukavaa, jos joutuisin aina kieltäytymään tilanteissa, joissa herkkuja on tarjolla (ravintolaillallinen ystävien kanssa, jäätelö kuumana kesäpäivänä...). Enkä jaksa millään uskoa, että normaalipainoiset ihmiset oikeasti eläisivät niin, ettei ruokavalioonsa kuulu lainkaan terveellisestä ruokavaliosta poikkeavaa.
Jo se helpottaa, että ostaa leivoksen, kun käy ystävien kanssa kahvilassa eikä leivo viikottain pakkaseen vierasvaraa, jonka syö yksin. Vaikka leivoksen hinnalla saa ison marjapiirakan, niin tuossa kannattaa unohtaa hintavertailu.
Kyllä se mulla on se syö vähemmän kuin kulutat (ja laske niitä kaloreita). Aika nopeasti huomaa että se vatsa pitää saada täyteen ensisijaisesti kasviksilla, ja sitä proteiinin lähdettä ja hiilaria tulee laittaa vaan 1/4 kutakin lautaselle. So. käytän lautasmallia puolet kasviksia, neljännes proteiinia ja neljännes hiilareita.
Annoskoot tietysti pitää olla pienet, että kalorinkulutus pysyy aisoissa. Tämä menee nyt useamman vuoden jälkeen luonnostaan, eli ei tosiaan enää tarvi niitä kaloreita ihan konkreettisesti laskea.
Viikonloppuisin suon itselleni yhden herkun; joko se on karkkipussi tai pizza tai kakkupala tai käyn ulkona syömässä pitkän kaavan kautta.
Ja alkoholin kulutusta olen ruuvannut huomattavasti vähemmäksi. Lähinnä ravintolassa otan kyllä viinit ruokalajien mukaan mikäli mahdollista. Jos tekee mieli rentoutua viikonloppuna niin polttelen sitten hieman, kukassa ei ole kaloreita eikä siitä tule krapulaakaan. ;)
Syön ruoka-aikoina vatsan täyteen "kunnon" ruokaa. Aamulla aamupala, lounasaikaan lounasta, päivällisaikaan päivällinen ja illalla iltapalaa. Ei tarvi kärvistellä nälässä eikä syödä mitä sattuu mässyjä epämääräiseen tai yllättävään nälkään.
Olen kohta nelikymppinen nainen ja ollut aina hoikka vaikka syön reilusti.
Kaikki itse tuntemani reilusti ylipainoiset syövät mitä sattuu milloin sattuu. Ruoka-aikoja ei tunneta, aamiaista ei syödä ja herkkuja rouskitaan kuin ruisleipää. On totuttu latkimaan limpparia pitkin päivää jne. Itsekin herkuttelen huoleti, mutta en all day everyday vaan normaali elämä koostuu normaalista ruoasta normaaleina aikoina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruokailu 5 kertaa päivässä ja joka aterialla runsaasti kasviksia. Ei napostelua aterioiden välillä ellei oikeasti ole kurniva nälkä tai verensokeri niin alhaalla että heikottaa. Mutta nälkää tai verensokereiden heittelyä ei kyllä ole tullutkaan kun syö runsaan kasvispainotteisen aterian säännöllisin väliajoin.
Mulla toimi ihan se annoskokojen pienentäminen, vaikka yhä syönkin samaa ruokaa!
Aluksi en osannut ollenkaan syödä vähemmän, ja helposti lipsahti isompiin annoksiin. Sitten kokeilin olla pari kuukautta vhh:lla, ja samalla pienensin ruoka-annoksia. Vhh:lla mulla lähti 5kg pois tuona aikana, ja sen jälkeen pidin yhä annoskoot pieninä, vaikka söinkin epäterveellisemmin. Olen saanut painon pidettyä samassa nyt kolme kuukautta vhh.n jälkeenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja lisäksi vielä, syön vain kolme kertaa päivässä.
klo 11 kevyt lounas
klo 15 rahka + hedelmä
klo 19 isompi annos kotona tehtyä ruokaa, välillä niin että napa paukkuu.
T. 28
-Laske kalorit!!
-Syö enemmän kasviksia ja hedelmiä
-Elämäntaparemontti!
-Liiku enemmän (ruokavalio on tärkeämpi, mutta liikunta edistää painon putoamista)
-Syö vähemmän rasvaa
-Käytä mittanauhaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ruokailu 5 kertaa päivässä ja joka aterialla runsaasti kasviksia. Ei napostelua aterioiden välillä ellei oikeasti ole kurniva nälkä tai verensokeri niin alhaalla että heikottaa. Mutta nälkää tai verensokereiden heittelyä ei kyllä ole tullutkaan kun syö runsaan kasvispainotteisen aterian säännöllisin väliajoin.
Ei noilla syöntikerroilla edes ehdi napostella. Ei siinä kyllä nälkä ehdi tulla missään vaiheessa. Niin no, jos syö hirveen määrän kasviksia, ei siinä nälkääpitävälle ruualle enää ole tilaa.
Naposteluahan tuo sinun syömisesi on.
Olen viime aikoina laihtunut sitten että olen korvannut aterioita herkuilla vaikka se on kaikista tosi paheksuttua. Esim. aterian sijasta olen joskus ottanut munkin ja kahvin. Olen syönyt kaikkea hyvää muutenkin mutta vähän, en ole niin paljon miettinyt ruuan terveellisyyttä. Puolikas pizza on monesti kelvannut ateriaksi. Olen harventanut syömiskertoja, syönyt vain 3-4 kertaa tai joskus vain kaksikin kertaa päivässä. Olen syönyt enemmän ulkona buffeteissa ja kahviloissa. Olen aiemmin ollut neuroottinen terveysintoilija mutta tällainen rennompi ote syömiseen on auttanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen viime aikoina laihtunut sitten että olen korvannut aterioita herkuilla vaikka se on kaikista tosi paheksuttua. Esim. aterian sijasta olen joskus ottanut munkin ja kahvin. Olen syönyt kaikkea hyvää muutenkin mutta vähän, en ole niin paljon miettinyt ruuan terveellisyyttä. Puolikas pizza on monesti kelvannut ateriaksi. Olen harventanut syömiskertoja, syönyt vain 3-4 kertaa tai joskus vain kaksikin kertaa päivässä. Olen syönyt enemmän ulkona buffeteissa ja kahviloissa. Olen aiemmin ollut neuroottinen terveysintoilija mutta tällainen rennompi ote syömiseen on auttanut.
Iltapalaksi joskus irtokarkkeja. Tosi vapautunut fiilis ollut kun on voinut syödä herkkuja mutta silti vaaka näyttää koko ajan alempia lukemia. Tämän voisi nimetä vaikka herkkudieetiksi.
Te jotka olette alkaneet syödä lounaalla/päivällisellä runsaasti salaattia/kasviksia ja vähemmän sitä lämmintä ruokaa: oliko siihen kuinka helppoa tottua?
Itsellä kun se menee toisinpäin, salaattia tulee otettua vähän (joka päivä sitä ei tule edes tehtyä...) ja lämmintä ruokaa muu lautanen, koska se lämmin ruoka nyt vaan on parempaa kuin se salaatti.
Toinen kysymys, mites se lisää ottaminen ja siitä eroon pääseminen? Odotatteko kylläisyyden tunnetta jolloin ei tule haettua lisää, vai onko se itsekuria vai kuinka? Aivan liian usein tulee lautasen tyhjennyttyä otettua lisää, vaikka vatsa olisikin täynnä, koska oli niin hyvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitää estää lihaskato treenaamalla ja syömällä tarpeeksi proteiinia.Keskivertonainen korvaa proteiinin hiilihydraateilla ja ihmettelee miksi lihoo dieetin jälkeen heti takaisin.Proteiini on muuten solujen perusrakennusaine eikä pelkästään kehonrakentajille.
Vierailija kirjoitti:
Te jotka olette alkaneet syödä lounaalla/päivällisellä runsaasti salaattia/kasviksia ja vähemmän sitä lämmintä ruokaa: oliko siihen kuinka helppoa tottua?
Itsellä kun se menee toisinpäin, salaattia tulee otettua vähän (joka päivä sitä ei tule edes tehtyä...) ja lämmintä ruokaa muu lautanen, koska se lämmin ruoka nyt vaan on parempaa kuin se salaatti.Toinen kysymys, mites se lisää ottaminen ja siitä eroon pääseminen? Odotatteko kylläisyyden tunnetta jolloin ei tule haettua lisää, vai onko se itsekuria vai kuinka? Aivan liian usein tulee lautasen tyhjennyttyä otettua lisää, vaikka vatsa olisikin täynnä, koska oli niin hyvää.
Toistoilla tottuu, ja toisaalta myös sillä, että vaihtelee kasviksia ja tekee myös itse salaatteja, jotka maistuu omaan suuhun mieluisilta. Eli kannattaa yksinkertaisesti opetella vaikka uusia reseptejä ja tutustua ajan kanssa siihen, millaisia vaihtoehtoja HeVi-osastolla on - varmin tapa tehdä kasvisten syönnistä epämieluisaa on syödä väkisin lehtisalaattia, tomaatti- ja kurkkusiivuja päivästä toiseen, jos ei niiden mausta piittaa. Ja toisaalta itse ajattelen, että kasvisten lisäämiseen on muitakin keinoja kuin tehdä lisukesalaatti: voithan esimerkiksi tehdä pääruoista huomattavasti kasvisvoittoisempia. Itse esimerkiksi teen paljon kasvis-kanapaistoksia kasviksia vaihdellen.
Syön pelkästään ruokia, jotka ovat mielestäni hyviä
Syön max 3krt päivässä
Syön pienempiä annoksia
Kahvin juonti piti kivasti nälkää poissa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En sano "Syö enemmän kuin kulutat" vaan Syö vähemmän kuin kulutat :D
Paras vinkkini on kuitenkin normaalit ruoat, normaaline annoskokoineen. Aamupala, lounas, välipala ja iltapala. Lounas riittävän runsas. Ei syömistä enää klo 19 jälkeen. Kaikki napostelut pois.
Koskeeko tämä vain sellaista ylimääräistä "naahimista" tyyliin kinkkuleikkele jääkaapin ohi kävellessä ja kourallinen karkkia ja pari keksiä, vai onko pannassa kaikki herkuttelu normaalin ruokavalion ohi?
Napostelu ruokailujen välissä pois. Sitä tarkoitin. Itse en ole koskaan harrastanut kinkkuviipale siellä, karkki täällä tyylistä kaapilla käymistä. Syön ruoka-aikoina. Ja silloin voi syödä myös esim. pizzan tai hamppariaterian silloin tällöin, kun ei harrasta mussuttelua ja herkuttelua joka välissä :)
Esimerkki päivän aterioista:
-aamupala: kaksi ruisleipää, jossa päällä juustoa, leikkele ja vihanneksia
-lounas: kunnon (mut ei mikään överi) annos tavallista ruokaa tai vastaavasti poikkeuspäivinä jotain roskaruokaa
-välipala: hedelmiä, pähkinöitä, pieni annos turkkilaista jugurttia+banaani...jotain näistä
-iltapala: jos on jäänyt esim. salaattia lounaalta, syön sen + ruisleipä. Tai sitten samat pari ruisleipää, kuten aamullakin
Tuon verran syön pääsääntöisesti päivittäin ilman välinaposteluita. Juhlapäivät, reissut ym. on sitten asia erikseen :)
Liiku liiku liiku. Kuluta enemmän kuin syöt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te jotka olette alkaneet syödä lounaalla/päivällisellä runsaasti salaattia/kasviksia ja vähemmän sitä lämmintä ruokaa: oliko siihen kuinka helppoa tottua?
Itsellä kun se menee toisinpäin, salaattia tulee otettua vähän (joka päivä sitä ei tule edes tehtyä...) ja lämmintä ruokaa muu lautanen, koska se lämmin ruoka nyt vaan on parempaa kuin se salaatti.Toinen kysymys, mites se lisää ottaminen ja siitä eroon pääseminen? Odotatteko kylläisyyden tunnetta jolloin ei tule haettua lisää, vai onko se itsekuria vai kuinka? Aivan liian usein tulee lautasen tyhjennyttyä otettua lisää, vaikka vatsa olisikin täynnä, koska oli niin hyvää.
Toistoilla tottuu, ja toisaalta myös sillä, että vaihtelee kasviksia ja tekee myös itse salaatteja, jotka maistuu omaan suuhun mieluisilta. Eli kannattaa yksinkertaisesti opetella vaikka uusia reseptejä ja tutustua ajan kanssa siihen, millaisia vaihtoehtoja HeVi-osastolla on - varmin tapa tehdä kasvisten syönnistä epämieluisaa on syödä väkisin lehtisalaattia, tomaatti- ja kurkkusiivuja päivästä toiseen, jos ei niiden mausta piittaa. Ja toisaalta itse ajattelen, että kasvisten lisäämiseen on muitakin keinoja kuin tehdä lisukesalaatti: voithan esimerkiksi tehdä pääruoista huomattavasti kasvisvoittoisempia. Itse esimerkiksi teen paljon kasvis-kanapaistoksia kasviksia vaihdellen.
Niin, ja tuohon lisää ottamiseen: itselläni toimii se, että odotan, enkä varsinaisesti kiellä itseäni santsaamasta. Odottamalla se mielihalu vain hupenee. Joskus otan aterian päätteeksi vaikkapa hedelmän tai juon kupin teetä siinä odotellessani. Kannattaa myös harjoitella syömään hitaammin, ettei mieli ole jo valmiiksi latautunut siihen ajatukseen, että ruoka loppuu, pakko saada lisää. Muita keinoja voi olla vaikkapa se, että koottuaan täsmäannoksen siirtää lopun ruoan syrjään ja pakkaa sen jo valmiiksi näkösältä pois, tai ei yksinkertaisesti tee niin paljon ruokaa kerralla. Tai vaihtoehtoisesti tekee ruoista kevyempiä vaikkapa kasvisten avulla, ettei tule esimerkiksi vedettyä makaronilaatikkoa kahta kukkuralautasellista.
Etenkin yksineläjän loistovinkki, miksei muidenkin, mutta yksinään ei ole muita ruokakaapin täydentäjiä: nuukaile ruokakaupassa. Itse ostan aika tarkoin silmin ruokaa hinnan ja laadun perusteella, en mielelläni osta ylimääräisiä herkkuja (ensisijassa taloudellisin perustein), ja vielä vähemmän haluan heittää ruokaa pois. Niinpä sitä ruokaa tulee ostettua vähemmän, ainesosat ovat yksinkertaisia, paljon ylimääräisyyksiä ei perusruokavaliossa juuri ole ja ruoan määrää lautasellakin tulee tarkasteltua niin, että samaa ruokaa riittäisi mielellään vielä seuraavillekin päiville. Hyvänä puolena on se, että ruokailurytmi pysyy hyvänä, talous kiittää ja ehkä kokkaustaidotkin karttuvat, kun yrittää kehitellä ruokaa yksinkertaisista ja edullisista kausi- ja tarjoustuotteista. Huonona puolena taas on se, että etenkin pitkästymiseen taipuvaiselle mielelle tällainen ruokavalio voi olla pitkäpiimäistä ja yllätyksetöntä.