Lue keskustelun säännöt.
INFJ - vaikeiden ihmissuhteiden päättäminen kuin seinään
20.08.2018 |
Oletko yrittänyt opetella tästä tavasta eroon? Vai oletko kokenut, että se on sinun persoonallesi paras tapa lopettaa hankala ihmissuhde?
Kommentit (258)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon käsittänyt näin, että ennen välien poikkilaittoa infj on sietänyt ja yrittänyt parannusta jonkin aikaa (mutta tämä saattaa toiselta jäädä huomaamatta, koska infj välttää konfliktia). Infj on lojaali ja tosissaan ihmissuhteissaan, mutta sitten kun päätös on lopulta tehty, se on tehty eikä sitä pyörrä mikään. Olen kuullut sanottavan ”INFJ doesn’t hate you. He/she *nothings* you from now on”.
Olen infp, mutta tuommoisissa suhteissa kokemus on se, että tulen jyrätyksi kun yritän selvittää ongelmia. "Ei ole mitään ongelmaa, tällainenhan on vaan kivaa ja puhdistaa ilmaa, älä ole outo/niuho/typerä"
Sitten kun en enää jaksa yrittää, unohdan koko tyypin.
Mitään kostoajatusta siihen ei liity. Kyse on vain omasta jaksamisestani.
Ihmisten totaalista ignooraamista pidetään silti usein yhtenä henkisen väkivallan muodoista.
No joo, mutta jos sinua kiusataan, niin eiköhän niitä kiusaajia juuri kannata ignoorata. Ja kyllä, aikuisetkin kiusaavat.
En ole itse valinnut ystävikseni kiusaajia. Sukset ovat menneet ristiin muista syistä. Osa johtuu minusta, osa muista ihmisistä ja osa kaikenlaisista elämässä tapahtuneista muutoksista (minun ja muiden).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Entä jos olettekin todellisuudessa cain itsekkäitä ja laiskoja? INFJ on imarteleva luonnekuvaus, johon haluatte uskoa "se on just kuten mä!"
Noi on aivan kuten horoskoopit: laajoja ja mairittelevia kuvauksia, joista jokainen voi poimia itselleen sopivia luonnehdintoja, jos HALUAA mieltää itsensä herkkävaistoiseksi maailmanparantajaksi.
Herkkävaistoisen maailmanparantajan kumminkin pitäisi ymmärtää myös muiden ihmisten näkökantoja ja sen faktan, että ihmiset tulkitsevat samat tilanteet eri tavoin. Jos jotain ärsyttää ja loukkaa asia A, toista se ilahduttaa, mutta B ärsyttää jne.
Siksi ristiriidoista pitää aina rohjeta puhua ääneen. Sun tulkinta ei ole välttämättä oikea tai ainoa mahdollinen. Viisas ihminen yrittää edes ensin luodata, miten muut asian näkevät, eikä kuvittele yksin, umpiossa, päätyvänsä automaattisesti oikeaan tulkintaan.
Siksi pidän kaltaisianne "minä en keskustele, koska en pidä ristiriidoista ja en vaan VIITSI" -tyyppejä itsekkäinä ja anteeksi vaan, mutta aika tyhminäkin. Ihan sama, millä kirjainyhdistelmällä haluatte itseänne imarrella.
Tiedoksi sinulle, minä pidän sinua ahdistavana ja rasittavana. Jos tuntisin sinut, tekisin todennäköisesti oharit jossain vaiheessa, varsinkin jos olisin aloituksen kuvailema (INFJ) tyyppi. Kaikkia ei vaan tarvitse sietää. Ja päällepäsmärit ovat kaikkein karseinta seuraa. Ne jotka tietävät kaikesta kaiken.
Vierailija kirjoitti:
Tässähän on käynyt monta kertaa ilmi, ettei kukaan ilkeyttään luovu tärkeistä ihmisistä. Kyse on keinottomuudesta. Jos toinen loukkaa jatkuvasti eikä edes ymmärrä sitä eikä ota viestiä vastaan, mitä keinoja jää jäljelle? Miksi ei saisi valita lähelleen ihmisiä, joiden seurassa on hyvä olla. INFJ-tyypille on ominaista se (ks. jonkun aiemmin jakama linkki), että he ovat todella lojaaleja ystävilleen eivätkä, mikä on introverteille tyypillistä, puhu juurikaan selän takana tai juoruile muista ilkeästi. Miksi heidän pitäisi olla tekemisissä ihmisten kanssa, joilla on toisenlaiset arvot ja jotka oikeuttavat esimerkiksi pahansuopuuden argumentilla "kaikkihan juoruilevat". Useinhan kyse on siis siitä, ettei toinen ole tehnyt mitään konkreettista vaan on ihmisenä sellainen, että hänen seurassaan tulee huono olo. Pitäisikö siis sanoa, että en halua olla kanssasi tekemisissä, koska kärsin seurassasi? Ei mielestäni, vaan toiselle osapuolelle on parempi olla tietämättä todellista syytä. Kysehän on vain persoonien eroista, ei sinänsä mistään korjattavasta syystä. Turhaan siinä loukkaa toista sanomalla, miksi ei hänen kanssaan viihdy. Asian voi osoittaa vetäytymisellä ilman draamaa.
Toinen juttu on taas se, että vetäytymiseen voi olla syynä kolmannen tai neljännen ihmisen puheet. Joku on tullut aiheuttanut välirikon kertomalla totuuksia. Monet puhuvat selän takana toisista ymmärtämättä, että nämä puheet tulevat jossakin vaiheessa kohteen korviin. Miten siinäkään tilanteessa kohde menisi sanomaan juttujen lähteelle, mitä on kuullut itsestään puhuttavan. Ei siinä tilanteessa ja loukkaantuneena riitä mielenkiinto ajatella pahanpuhujan tunteita. Eihän tällainen ihminen edes tunnu enää ystävältä, joten miksi tämän tunteita pitäisi erityisesti ottaa huomioon?
Erittäin hyvä pointti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos olettekin todellisuudessa cain itsekkäitä ja laiskoja? INFJ on imarteleva luonnekuvaus, johon haluatte uskoa "se on just kuten mä!"
Noi on aivan kuten horoskoopit: laajoja ja mairittelevia kuvauksia, joista jokainen voi poimia itselleen sopivia luonnehdintoja, jos HALUAA mieltää itsensä herkkävaistoiseksi maailmanparantajaksi.
Herkkävaistoisen maailmanparantajan kumminkin pitäisi ymmärtää myös muiden ihmisten näkökantoja ja sen faktan, että ihmiset tulkitsevat samat tilanteet eri tavoin. Jos jotain ärsyttää ja loukkaa asia A, toista se ilahduttaa, mutta B ärsyttää jne.
Siksi ristiriidoista pitää aina rohjeta puhua ääneen. Sun tulkinta ei ole välttämättä oikea tai ainoa mahdollinen. Viisas ihminen yrittää edes ensin luodata, miten muut asian näkevät, eikä kuvittele yksin, umpiossa, päätyvänsä automaattisesti oikeaan tulkintaan.
Siksi pidän kaltaisianne "minä en keskustele, koska en pidä ristiriidoista ja en vaan VIITSI" -tyyppejä itsekkäinä ja anteeksi vaan, mutta aika tyhminäkin. Ihan sama, millä kirjainyhdistelmällä haluatte itseänne imarrella.
Kuinka monta vuotta sinä selvittelet vaikeaa ihmissuhdetta? 5? 10? 20?
Minä yritin 20 vuotta, ja tämä toinen vain haukkui ja arvosteli ja osoitti vikojani. Ei millään ymmärtänyt että en jaksa kuunnella sellaista.
20 vuotta kuuntelin sitä paskaa ja sitten lopetin.
Nytkö olen sitten väkivaltainen narsisti ja itsekäs kusipää joka viitsi nähdä vaivaa ihmissuhteen kanssa?Sinä taidat olla itse vaikea ihminen, joka saa mielihyvää muiden arvostelemisesta ja kiusaamisesta. Ja nyt kiukuttelet täällä kun hyvä kiusattava on hylännyt sinut.
Ei minua ole kukaan lempannut. Olen osannut valita seurakseni ihmisiä, jotka osaavat SANOA ÄÄNEEN, jos ovat eri mieltä tai eivät pidä jostakin.
Tietenkin ihmishirviöt pitää lempata. Hyvä kysymys kuitenkin on, miksi olet sellaisia ottanut ystäväksi alkaa päälle, jos he muka eivät mitään palautetta usko.
Todennäköisemmin olet ollut mykkä paska, etkä ole millään tavalla yritättänyt korjata ristiriitoja. Siitähän tässä ketjussakin oli puhe: yllättävästä lemppaamisesta ilman minkäänlaista selitystä.
Eikä mistään todellakaan vuosia kestäneestä tahkoamisesta.
Käyt siten erilliskeskustelua TAI - mikä todennäköisempää - kuvittelet vain ihan omassa päässäsi muka antaneesi palautetta turhaan. Jos sinä olet vaisu, ei se ole mitään korjaavaa palautetta. Ei myöskään kulmakarvojen kohottelu. Tai punastuminen.
Palautetta on sanoa selvällä suomella, että sinua loukkaa, koska toinen....
Opettele. Elämä käy helpommaksi ja hei, sinä itsekin säästyt lemppaamisilta, kun opit viestimään selvemmin.
Sinä taidat olla aika inhottava ihminen. Inhottavaa tekstiä. Kenenkään, EI KENENKÄÄN tarvitse sietää kiusaamista. Ja jos joku kiusaa jotakuta, ihmisellä on täysi oikeus vaihtaa maisemaa. Ilman selityksiä. Paskiaiset ei ansaitse selityksiä. Sitä paitsi miksi kiusaajalle pitäisi selittää, että minua loukkaa se että olet ilkeä ja kiusaat minua? Jos et itse tiedä olevasi ksipää, niin kyllä maailma näyttää sinulle että olet. Kenenkään ei tarvitse sitä sinulle tavata kissankokoisin kirjaimin ja vielä mielistellä päälle. Ja tosiasiassahan sinä tiedät sen itsekin aivan hyvin.
Hyvä ketju, jatkakaa keskustelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä on itsekkäiden kusipäiden ketju. Jos ei viitsi ilmaista toiselle, että on loukkaantunut tälle, ei kannata ylipäätään hankkia ystävyyssuhteita. Tuollaiselle ihmiselle ne ovat enemmänkin hyväksikäyttösuhteita: ollaan "ystäviä" niin kauan kuin se ei aiheuta minkäänlaista ponnistelua ja vaivaa.
Tottakai ystävyyden kuuluu tuottaa iloa, eikä toistuvaa ilkeilyä saa sallia. Kateelliset ja narsistiset tyypit toki kannattaa poistaa lähipiiristä. Sellaisia on kumminkin vähän ja miksi olisit sellaisen kanssa ollut vuosia ystävänä?Mutta koska kaikki inhimillinen viestintä on äärimmäisen altista väärinymmärryksille ja virhetulkinnoille, pitkäaikainen ystävä ansaitsee kuulla syyn sille, miksi olet hänelle loukkaantunut. Ehkä oletkin itse ymmärtänyt väärin. Tai toinen ei tiedä jonkin loukkaavan sinua, koska et ole koskaan vaivautunut sitä hänelle kertomaan.
Ystäviä ei pitäisi kohdella kuin kertakäyttöpyyhkeitä. Ei oikeita ja lojaaleja ystävyyssuhteita ole joka nurkalla!
Tämä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos olettekin todellisuudessa cain itsekkäitä ja laiskoja? INFJ on imarteleva luonnekuvaus, johon haluatte uskoa "se on just kuten mä!"
Noi on aivan kuten horoskoopit: laajoja ja mairittelevia kuvauksia, joista jokainen voi poimia itselleen sopivia luonnehdintoja, jos HALUAA mieltää itsensä herkkävaistoiseksi maailmanparantajaksi.
Herkkävaistoisen maailmanparantajan kumminkin pitäisi ymmärtää myös muiden ihmisten näkökantoja ja sen faktan, että ihmiset tulkitsevat samat tilanteet eri tavoin. Jos jotain ärsyttää ja loukkaa asia A, toista se ilahduttaa, mutta B ärsyttää jne.
Siksi ristiriidoista pitää aina rohjeta puhua ääneen. Sun tulkinta ei ole välttämättä oikea tai ainoa mahdollinen. Viisas ihminen yrittää edes ensin luodata, miten muut asian näkevät, eikä kuvittele yksin, umpiossa, päätyvänsä automaattisesti oikeaan tulkintaan.
Siksi pidän kaltaisianne "minä en keskustele, koska en pidä ristiriidoista ja en vaan VIITSI" -tyyppejä itsekkäinä ja anteeksi vaan, mutta aika tyhminäkin. Ihan sama, millä kirjainyhdistelmällä haluatte itseänne imarrella.
Kuinka monta vuotta sinä selvittelet vaikeaa ihmissuhdetta? 5? 10? 20?
Minä yritin 20 vuotta, ja tämä toinen vain haukkui ja arvosteli ja osoitti vikojani. Ei millään ymmärtänyt että en jaksa kuunnella sellaista.
20 vuotta kuuntelin sitä paskaa ja sitten lopetin.
Nytkö olen sitten väkivaltainen narsisti ja itsekäs kusipää joka viitsi nähdä vaivaa ihmissuhteen kanssa?Sinä taidat olla itse vaikea ihminen, joka saa mielihyvää muiden arvostelemisesta ja kiusaamisesta. Ja nyt kiukuttelet täällä kun hyvä kiusattava on hylännyt sinut.
Ei minua ole kukaan lempannut. Olen osannut valita seurakseni ihmisiä, jotka osaavat SANOA ÄÄNEEN, jos ovat eri mieltä tai eivät pidä jostakin.
Tietenkin ihmishirviöt pitää lempata. Hyvä kysymys kuitenkin on, miksi olet sellaisia ottanut ystäväksi alkaa päälle, jos he muka eivät mitään palautetta usko.
Todennäköisemmin olet ollut mykkä paska, etkä ole millään tavalla yritättänyt korjata ristiriitoja. Siitähän tässä ketjussakin oli puhe: yllättävästä lemppaamisesta ilman minkäänlaista selitystä.
Eikä mistään todellakaan vuosia kestäneestä tahkoamisesta.
Käyt siten erilliskeskustelua TAI - mikä todennäköisempää - kuvittelet vain ihan omassa päässäsi muka antaneesi palautetta turhaan. Jos sinä olet vaisu, ei se ole mitään korjaavaa palautetta. Ei myöskään kulmakarvojen kohottelu. Tai punastuminen.
Palautetta on sanoa selvällä suomella, että sinua loukkaa, koska toinen....
Opettele. Elämä käy helpommaksi ja hei, sinä itsekin säästyt lemppaamisilta, kun opit viestimään selvemmin.
Sinä taidat olla aika inhottava ihminen. Inhottavaa tekstiä. Kenenkään, EI KENENKÄÄN tarvitse sietää kiusaamista. Ja jos joku kiusaa jotakuta, ihmisellä on täysi oikeus vaihtaa maisemaa. Ilman selityksiä. Paskiaiset ei ansaitse selityksiä. Sitä paitsi miksi kiusaajalle pitäisi selittää, että minua loukkaa se että olet ilkeä ja kiusaat minua? Jos et itse tiedä olevasi ksipää, niin kyllä maailma näyttää sinulle että olet. Kenenkään ei tarvitse sitä sinulle tavata kissankokoisin kirjaimin ja vielä mielistellä päälle. Ja tosiasiassahan sinä tiedät sen itsekin aivan hyvin.
Mitä ihmeen kiusaajia te tuttavapiiriinne keräätte? Kuinka vaikea oikein se voi olla sanoa ääneen, että olette liian erilaisia ihmisiä eikä ystävyytenne siksi toimi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla on sellainen tunne että INFJ on persoonatyyppi jota moni, etenkin E-eli ekstroversiokirjaimella alkavat, pitää itsestäänselvyytenä. Käyttää vain hyväksi tyyliin, että ottaa yhteyttä kun tarvii neuvoja, kuuntelijaa, uusia näkökulmia jne. Kun ei tarvi, ei ota yhteyttä eikä myöskään jaksa vaivautua INFJ-tyypin tapaamisehdotuksiin. Ei yhtään älyä ajatella että toisellakin on tarpeita ja että suhde perustuu aina tasapuoliselle vastavuoroisuudelle. Kun I-tyyppi on menettänyt tarpeeksi energiaa E-tyypille saamatta mitään takaisin mitä itse tarvitsisi, hän ei näe suhteella tulevaisuutta. Siinä vaiheessa E-tyypit usein heräävät huomaamaan että menettävän jotain itselle tärkeää, kuten nyt lojaalin ystävän ja olkapään, mutta ei se auta. Silloinkin E-tyyppi lähtee omista tarpeistaan. Hän menettää ja hän jää miettimään syitä. Miksi ei kiinnosta ajatella I-tyypin tarpeita. Hän todennäköisesti tarvii tässä kohtaa etäisyyden energiavarkaasta E-tyypistä. E-tyypillä ei ole mitään oikeutta vaatia itselleen ystävyyttä. Se on aina lahja jonka voi myös menettää.
Tämä.
Olen itse INFJ ja mulle on kunnia-asia olla jonkun ystävä. Sen vuoksi mulle on myös aivan käsittämätöntä se, miten huonosti ihmiset kohtelevat ystäviään - käytetään terapeuttina, olkapäänä tai vaikka muuttoapuna, mutta ikinä ei viitsitä edes kohteliaisuudesta kysyä mitä sille toiselle kuuluu. Jos tästä erehtyy antamaan palautetta, saa kuunnella uhriutumista ja katsella passiivis-aggressiivistä käytöstä vähintään seuraavat puoli vuotta, jonka jälkeen asetelma palaa ennalleen.
Mulla ei ole velvollisuutta olla kenenkään ystävä. Ystävyys on molemminpuolinen oikeus, johon sisältyy hyvän ystävän velvollisuus ja jos toinen ei ole mulle hyvä ystävä, mä lakkaan olemasta ystävä ollenkaan. Ilmoitan asiasta kyllä, mutta päätös pitää.
Eikä tähän sisälly mitään turhia katkeruuden tai vihan tunteita, elämä vain menee eteenpäin ilman yhtä turhaa kivirekeä perässä vedettävänä. Niin kuin joku testitulos joskus hyvin sanoi: ”INFJ doesn’t hate you. INFJ nothings you.”
Vierailija kirjoitti:
Miksi tämä ketju aloituksesta alkaen halveksii ihmisiä, jotka ovat erilaisia kuin itse?
Introt yleensäkään eivät mollaa toisia, sen sijaan ekstroja tuntuu harmittavan ihan hirveästi introjen tapa olla ja elää. Mitä ihmeen päsmäreitä te o!ette? Että kaikkien pitäisi tanssia teidän säännöillä? Ja TEILLÄ on pokkaa kutsua itsenäisiä introja narsuiksi! Itse olette. Huhhuh.
Minä myös poistun, vaikken varsinaista kohderyhmää olekaan. Myötätunnosta kilttejä ja sensitiivisiä infj:tä kohtaan.
Hävetkää!
Sellainen ihminen joka pystyy tekemään katoamistempun ei ole kiltti ja myötätuntoinen. Esittää vaan sellaisen roolia kun samalla sisällä kiehuu viha ja aggressio, joita ei ole oppinut oikealla tavalla hyväksymään ja ilmaisemaan. Passiivisaggressiivisuus kohdistuu toisiin ihmisiin ja usein henkilöön itseensäkin itsetuhoisena toimintana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tämä ketju aloituksesta alkaen halveksii ihmisiä, jotka ovat erilaisia kuin itse?
Introt yleensäkään eivät mollaa toisia, sen sijaan ekstroja tuntuu harmittavan ihan hirveästi introjen tapa olla ja elää. Mitä ihmeen päsmäreitä te o!ette? Että kaikkien pitäisi tanssia teidän säännöillä? Ja TEILLÄ on pokkaa kutsua itsenäisiä introja narsuiksi! Itse olette. Huhhuh.
Minä myös poistun, vaikken varsinaista kohderyhmää olekaan. Myötätunnosta kilttejä ja sensitiivisiä infj:tä kohtaan.
Hävetkää!Sellainen ihminen joka pystyy tekemään katoamistempun ei ole kiltti ja myötätuntoinen. Esittää vaan sellaisen roolia kun samalla sisällä kiehuu viha ja aggressio, joita ei ole oppinut oikealla tavalla hyväksymään ja ilmaisemaan. Passiivisaggressiivisuus kohdistuu toisiin ihmisiin ja usein henkilöön itseensäkin itsetuhoisena toimintana.
Kyllä. Tuolloin ihminen vain kätkee omat epävarmuutensa ja vihansa esittämänsä kiltin ihmisen roolin taakse piiloon.
Pahinta on juuri välinpitämättömyys, millä tahansa elämän osa-alueella se on yksi tuhoavimmista voimista. Miettikää sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanokaapa soimaajat yksikin syy sille, miksi pitäisi tuhlata omaa kallista aikaa ja energiaa johonkuhun, joka ei anna mitään takaisin? Kaikella järjellä ajatellen laitan aikani ja energiani ennemmin niihin mukaviin ihmisiin, jotka tunnen. Tietysti.
Aika on rajallinen resurssi. Se kannattaa käyttää hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Pahinta on juuri välinpitämättömyys, millä tahansa elämän osa-alueella se on yksi tuhoavimmista voimista. Miettikää sitä.
Välinpitämätön kohtelu lopussa saa ihmisen tuntemaan ettei hän koskaan ole merkinnyt toiselle mitään, vaikka suhde olisi ollut pitkä ja läheinen. Se on raskas kokemus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sanokaapa soimaajat yksikin syy sille, miksi pitäisi tuhlata omaa kallista aikaa ja energiaa johonkuhun, joka ei anna mitään takaisin? Kaikella järjellä ajatellen laitan aikani ja energiani ennemmin niihin mukaviin ihmisiin, jotka tunnen. Tietysti.
Aika on rajallinen resurssi. Se kannattaa käyttää hyvin.
Jotta voisit katsoa itseäsi peiliin ja ajatella olevasi hyvä ihminen. Sellainen, joka osaa lopettaa ihmissuhteen ilman katoamistemppuja. Ihminen, joka ei tuota maailmaan lisää kärsimystä välinpitämättönällä toiminnallaan.
Vierailija kirjoitti:
Pahinta on juuri välinpitämättömyys, millä tahansa elämän osa-alueella se on yksi tuhoavimmista voimista. Miettikää sitä.
Ja sille välinpitämättömyydelle on syynsä, hyväksikäyttö ja piittaamattomuus toisen tunteista ja henkinen pahoinpitely. Siitä syystä se lojaali ystävä päätti lopettaa koko ystävyyden, koska voi pahoin eikä kyennyt antamaan ja antamaan saamatta itse muuta kuin syytöksiä osakseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pahinta on juuri välinpitämättömyys, millä tahansa elämän osa-alueella se on yksi tuhoavimmista voimista. Miettikää sitä.
Välinpitämätön kohtelu lopussa saa ihmisen tuntemaan ettei hän koskaan ole merkinnyt toiselle mitään, vaikka suhde olisi ollut pitkä ja läheinen. Se on raskas kokemus.
Näin juuri. Se saa tuntemaan että kaikki oli valetta koko ajan vaikka itse luuli muuta. Luottamus ihmisiin katoaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pahinta on juuri välinpitämättömyys, millä tahansa elämän osa-alueella se on yksi tuhoavimmista voimista. Miettikää sitä.
Ja sille välinpitämättömyydelle on syynsä, hyväksikäyttö ja piittaamattomuus toisen tunteista ja henkinen pahoinpitely. Siitä syystä se lojaali ystävä päätti lopettaa koko ystävyyden, koska voi pahoin eikä kyennyt antamaan ja antamaan saamatta itse muuta kuin syytöksiä osakseen.
Lojaali ystävä päätti antaa takaisin samalla mitalla ja kadota kuin maan nielemänä, jotta toinen pääsisi itsekseen aprikoimaan mikä oikein mahtoi mennä pieleen? Sekosiko ystävä jotenkin muuten vain vai tekikö itse huomaamattaan jotain väärin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pahinta on juuri välinpitämättömyys, millä tahansa elämän osa-alueella se on yksi tuhoavimmista voimista. Miettikää sitä.
Ja sille välinpitämättömyydelle on syynsä, hyväksikäyttö ja piittaamattomuus toisen tunteista ja henkinen pahoinpitely. Siitä syystä se lojaali ystävä päätti lopettaa koko ystävyyden, koska voi pahoin eikä kyennyt antamaan ja antamaan saamatta itse muuta kuin syytöksiä osakseen.
Eli mieluummin vaurioitat toista ihmistä henkisesti loppu iäkseen, kuin otat asiat puheeksi ja yrität selvittää ne? Miten sinulla on pokkaa kutsua sellaista lojaaliudeksi? Vai olitko lojaali ainoastaan niin kauan kun se palveli omia tarkoitusperiäsi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pahinta on juuri välinpitämättömyys, millä tahansa elämän osa-alueella se on yksi tuhoavimmista voimista. Miettikää sitä.
Ja sille välinpitämättömyydelle on syynsä, hyväksikäyttö ja piittaamattomuus toisen tunteista ja henkinen pahoinpitely. Siitä syystä se lojaali ystävä päätti lopettaa koko ystävyyden, koska voi pahoin eikä kyennyt antamaan ja antamaan saamatta itse muuta kuin syytöksiä osakseen.
Eli mieluummin vaurioitat toista ihmistä henkisesti loppu iäkseen, kuin otat asiat puheeksi ja yrität selvittää ne? Miten sinulla on pokkaa kutsua sellaista lojaaliudeksi? Vai olitko lojaali ainoastaan niin kauan kun se palveli omia tarkoitusperiäsi?
Ette kuuntele. Ihan sama mitä teille sanoo, syytösten tulva on silti loputon, ja kaikki vika on aina entisessä ystävässänne.
Kuinka monta kertaa pitää täälläkin todeta, että on yritetty puhua, korjata tilannetta, on kerrottu, ettei jaksa enää, mutta kun toinen ei kuuntele, vaan jatkaa toimintaa toisesta piittaamatta pitäen tätä itsestäänselvyytenä, niin jossain vaiheessa tulee raja vastaan, jolloin ei enää kestä toisen piittaamattomuutta ja itsekkyyttä ja on parempi päättää koko ystävyys ja ghostata.
Juuri näin, tämä on täyttä asiaa! Mutta eihän sellainen ihminen tajua tätä, joka haluaa vaan alistaa. Se on kolhu egolle, kun joku pakenee tällaisesta ystävyyssuhteesta. He ajattelevat että kuinka joku KEHTAA pudottaa HEIDÄT ystäväpiiristään. Ja sitten käännetään kaikki sen pakoilevan/pakoilijan syyksi. Tällaisten ihmisten kanssa ei kannata taistella. Juuri siksi ihmiset pakenevat. Tietävät että keskustelu ei johtaisi mihinkään.